Blogi

Maailman lihavuuspäivä 4.3. – aika toimia Suomessakin

World Obesity Federation (Maailman lihavuusliitto) on vuodesta 2020 lähtien julistanut 4. päivän maaliskuuta maailman lihavuuspäiväksi. Sen tarkoitus on kiinnittää huomiota kaikissa maissa jatkuvasti nouseviin lihavuuslukuihin.

Noin kolmessakymmenessä vuodessa on aikuisten lihavuus Suomessa kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut. Sama trendi on nähty kaikissa maissa. Euroopan maiden vertailussa olemme keskitasoa lihavampia.

Suomalaisista aikuisista 1,2 miljoonalla painoindeksi 30 ylittyy, mikä merkitsee keskimäärin 25 kilon liikapainoa. Heidän lisäkseen on satojatuhansia, joilla ylipainoa on vähemmän, mutta liika rasvakudos on kertynyt haitallisesti vatsaontelon sisälle ja maksaan. Lapsista pojista ylipainoisia on joka neljäs, tytöistä joka viides.

Väestön ylipaino johtuu erityisesti haitallisten elintarvikkeiden – makeiset, suklaa, keksit, sipsit, hampurilaistuotteet, erilaiset mehut ym. – voimakkaasti kasvaneesta markkinoinnista ja myynnistä. Epäterveellisten elintarvikkeiden myynnin kasvu ei yllätä, sillä niihin sovelletaan samaa alhaista 14 prosentin arvonlisäveroa kuin terveellisiin elintarvikkeisiin, kuten hedelmiin, kasviksiin, lihaan tai ruisleipään.

Vuoden 2024 lopulla Suomessa nähtiin yritys oikeaan suuntaan, kun hallitus oli päättänyt nostaa makeisten arvonlisäveron muiden kulutustavaroiden tasolle 25,5 prosenttiin. Hallitus kuitenkin perui jo tehdyn päätöksen Fazerin massiivisen lobbauskampanjan seurauksena.

Suomen talous on vaikeuksissa ja hallitus yrittää sopeuttaa maan budjettia lukuisin säästötoimin, jotka kohdistuvat myös terveydenhuoltoon ja muuhun tarpeelliseen. Voimassa oleva virvoitusjuomavero tuottaa valtiolle vuosittain noin 250 miljoonaa euroa. Kun juomat tuovat vain noin viidesosan suomalaisten sokerin saannista, laajentamalla veroa kaikkiin runsaasti sokeria sisältäviin tuotteisiin valtio voisi helposti saada yli miljardin vuodessa. Ja ajan mittaan tämä vähentäisi lihavuussairauksien aiheuttamia kuluja.

Verotuksen lisäksi haitallisten kulutusta voidaan vähentää muilla keinoilla. Monissa Euroopan maissa on kielletty haitallisten elintarvikkeiden mainostaminen lapsille, myyminen alennettuun tarjoushintaan ja säädetty isojen pakkausten kilo/litrahinta samaksi kuin pienemmissä pakkauksissa.

Eikö jo olisi korkea aika tarttua näihin toimiin Suomessakin?

Pertti Mustajoki, professori, Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja
Pekka Puska, professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja 

 

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 2.3.2026:
Mielipide | Maailman lihavuuspäivä 4.3. – aika toimia Suomessakin | Pääkirjoitus & mielipide | Keskisuomalainen

BLOGIKIRJOITUKSET

Lihavuus on yhteiskunnan aiheuttama ongelma

Väestöjen lihomisen on aiheuttanut epäterveellisten elintarvikkeiden voimakas runsastuminen ja tehostettu markkinointi. Paavo Rautio kirjoitti kolumnissaan (HS 10.1.) siitä, miten ihmisten ongelmat ja vaivat usein koetaan yhteiskunnan ja ”rakenteiden” aiheuttamiksi....

Lihavuuden aikapommi tikittää

Maailmanpankin Washingtonin osaston kaksi asiantuntijaa halusi selvittää, miten sokeripitoisten juomien verottaminen vaikuttaa niiden kuluttamiseen. He kävivät läpi kaikki tutkimukset, joissa asiaa oli selvitetty. Tulokset he julkaisivat arvostetussa...

Terveysverot eivät ole tehottomia eivätkä syrjiviä

Helsingin Sanomien (28.4.) kirjoituksessa Tutkijat tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä haastateltiin talouden tutkimusprofessoria ja vero-oikeuden professoria elintarvikkeiden terveysveroista. HS:n kirjoituksessa epäillään, ettei terveysveroilla saavuteta...

Terveysveron vaikutuksista on kiistatonta tutkimusnäyttöä

HS:n haastattelussa tutkijat Kosonen ja Linnakangas (28.4.) tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä. Miten voi olla, kun yli 45 maata ottanut sokeriveron käyttöön? Ja tuore 62 tutkimuksen systemaattinen katsaus (JAMA 2020) osoitti veron vaikutuksen:...

Elokuvateatterit uhkaavat lastemme terveyttä

Elokuvateattereiden aulat ovat Suomen epäterveellisimpiä paikkoja. Finnkinon Helsingin Tennispalatsin ja Kinopalatsin teattereiden aulassa on noin viiden metrin leveydeltä popcorn-kaappeja, jokaisessa neljä kerrosta hyllyjä. Kevyitä popcorneja syödessä saattaa tuntua,...

Nyt on ruokaturvallisuuden vuoro

Ensi vuona tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta siitä, kun ensimmäinen Kekkosen uuden vuoden puheen jälkeen laadittu liikenneturvallisuutta parantava laki astui voimaan. Säädettiin yleinen nopeusrajoitus 80 km/t. Pian seurasi nippu muita lakeja: turvavyöpakko,...

Julmasta optimismista toimivaan lihavuuden torjuntaan

Otsikossa mainittu julma optimismi tarkoittaa, että kulttuurista johtuvien ongelmien ratkaisemisen yhteiskunta sysää yksittäisten kansalaisten vastuulle (1). Esimerkiksi lihavuusepidemian ratkaisemiseksi ihmisiä patistetaan muuttamaan syömistottumuksia...

Kaloreiden alennusmyynti

Helsingin sanomien Visio-lehdessä haastateltiin jokin aika sitten menestyvää turkulaisen ruokamarketin kauppiasta. (Huolestunut kauppias, HS Visio 3.9.2022) Ruokakaupoilla on yksinkertainen ansaintalogiikka. Jos tuote ei riittävästi myy, se poistetaan hyllystä, tai...

Musta syksy Suomelle ja suomalaisille

Syksyn tapahtumat ovat olleet huonoja uutisia Suomen demokratialle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Makeiset luokitellaan elintarvikkeiksi, joiden arvonlisävero on 14 %, selvästi alhaisempi kuin muiden kulutustavaroiden 25,5 %. Nykyinen hallitus päätti 2024 kevään...

lue lisää