Mahalaukkumme ei ymmärrä kaloreista mitään

kirjoittanut | 09.02.2024 | Blogi

Ihmisen kiinnostavimpia elimiä ovat sydän ja aivot. Mahalaukkumme ei ole erityisen suosittu. Kiinnostavuusasteikolla ehkä vain perna ja käpyrauhanen jäävät sen alapuolelle.

Mahalaukkumme ansaitsee suuremman huomion, sillä nykyinen tuhoisa lihavuusepidemia johtuu kahdesta sen toiminnan ”heikkoudesta”.

Heikkous on lainausmerkeissä, koska mahalaukku on loistavalla tavalla huolehtinut ihmislajin ravitsemuksesta kivikauden alkuhämärästä nykyisiin päiviin asti. Vasta viime vuosikymmeninä, kun ruokatarjonta on nopeasti muuttunut epäterveelliseksi, aikaisemmin hyödylliset ominaisuudet ovat muuttuneet haitallisiksi.

Mahalaukku muistuttaa tyhjänä kangaskassia. Litteä läpyskä, sisällä hieman nestettä. Ruokaa syödessä maha hiljalleen täyttyy, mikä alkaa pingottaa sen seinämiä. Mahan seinämässä sijaitsevat anturit aistivat venyttymisen ja lähettävät hermojen kautta siitä viestin aivoille. Kun maha ilmoittaa olevansa sopivan täynnä, tunnemme sen miellyttävän kylläisenä olona ja lopetamme syömisen.

Kylläisyyden – mahalaukun pingottumisen – aiheuttaa pelkästään ruuan määrä. Maha ei ymmärrä mitään ruuan energiasta. Se ei tiedä, paljonko syöty ruoka sisältää kaloreita.

Tulemme yhtä kylläiseksi lihapulla-perunamuusiannoksesta ja hampurilaisateriasta, mutta jälkimmäisestä tulee sisään yli kaksi kertaa enemmän kaloreita. Jos tyydytämme nälkämme suklaalla tai perunalastuilla, kaloreita tulee neljä kertaa enemmän.

Toinen mahalaukun heikkous ovat nesteet. Ne poistuvat mahasta niin nopeasti, ettei kylläisyyttä ehdi syntyä. Ominaisuus oli välttämätön silloin, kun ihmiset keräsivät ravintonsa luonnosta ja ainoa juotava oli kaloriton vesi.

Ajatelkaa kivikaudella eläneitä nälkäisiä esi-isiämme ja -äitejämme, jotka ruokaa etsiessään pysähtyivät purolla sammuttamaan janonsa. Jos vesi mahassa olisi tehnyt kylläiseksi, he olisivat palanneet tyytyväisinä leiriin ja muutamassa päivässä menehtyneet ravinnon puutteeseen.

Ihminen on jo muutaman tuhannen vuoden ajan osannut valmistaa kaloripitoisia juomia. Varmasti jo antiikin aikaan oli ihmisiä, jotka onnistuivat lihottamamaan itsensä oluella tai viinillä. Iso ongelma nesteistä tuli vasta, kun sokerijuomat yleistyivät.

Viime vuosina muotiin tulleet täysmehut ovat edelleen huonontaneet tilannetta. Terveelliset hedelmät ja marjat muuttuvat epäterveellisiksi, kun niistä juodaan pelkät nesteet. Ruokatorvesta syöksyy mahaan nestemäisiä kaloreita, jotka siirretään nopeasti suoleen.

Näköpiirissä ei ole mitään tieteellistä läpimurtoa, jolla voitaisiin ohjelmoida kivikauden algoritmeilla toimivaa mahalaukkuamme reagoimaan kaloreille ja tulemaan kylläiseksi sokerijuomista. Tarvitaan hallinnollisia toimia, jotka suojelevat puutteellisia mahalaukkujamme ylimääräisiltä kaloreilta.

Nestekaloreiden haittoja tulee vähentämään edellisen eduskunnan viime keväänä hyväksymä lakimuutos, jonka mukaan veroaste on suurempi paljon sokeria sisältävillä juomilla. Vero on Brysselissä EU:n vahvistettavana.

Sokerinestevero tarvitsee rinnalleen kiinteiden elintarvikkeiden sokeriveron, jolla vähennetään energiatiheiden makeisten, keksien, sokerimurojen ym. siirtymistä suomalaisten mahalaukkuihin.

Löytyy myös muita keinoja, joilla kaloriosaamatonta mahaamme voidaan suojella ylimääräisiltä kaloreilta. Kielletään makeisten, sipsien ym. epäterveellisen myynti kassoilla ja tarjoustuotteina ”kaksi yhden hinnalla”.

Lasten mahalaukut tarvitsevat erityissuojelua. Epäterveellisten elintarvikkeiden mainostaminen lapsille ja lelujen jakaminen lihottavien hampurilaisaterioiden yhteydessä pitää kieltää.

 

Pertti Mustajoki
Lääkäri, Terve Paino ry

BLOGIKIRJOITUKSET

Makeiset valtaavat kauppoja

Muutama vuosi sitten Kauppalehti uutisoi, että karkinsyönti on Suomessa kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomalaiset käyttivät vuonna 1990 makeisiin keskimäärin 58 euroa, kun se 2016 oli 134 euroa. Koska makeisten ”kaksi yhden hinnalla”...

Karkkeja kaupataan kaikkialla

Viime aikoina makeisten myynti on levinnyt voimakkaasti kaikenlaisten kauppojen valikoimiin. Esimerkkejä ovat halpamyyntiliikkeet, rautakaupat, lastenvaateosasto ja nuorten suosimat kaupat. Tässä havaintoja keväältä 2024. R-kioskilla on yli 30 hyllymetriä karkkeja:...

Pelastakaa edes lapset lihavuudelta

Joulukuun alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi suomalaisten terveyden kannalta synkkiä lukuja. Ylipainoisten aikuisten määrä oli edelleen noussut. Maassamme on satatuhatta lihavaa henkilöä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Se merkitsee aina vaan enemmän...

Lihavuus on yhteiskunnan aiheuttama ongelma

Väestöjen lihomisen on aiheuttanut epäterveellisten elintarvikkeiden voimakas runsastuminen ja tehostettu markkinointi. Paavo Rautio kirjoitti kolumnissaan (HS 10.1.) siitä, miten ihmisten ongelmat ja vaivat usein koetaan yhteiskunnan ja ”rakenteiden” aiheuttamiksi....

Lihavuuden aikapommi tikittää

Maailmanpankin Washingtonin osaston kaksi asiantuntijaa halusi selvittää, miten sokeripitoisten juomien verottaminen vaikuttaa niiden kuluttamiseen. He kävivät läpi kaikki tutkimukset, joissa asiaa oli selvitetty. Tulokset he julkaisivat arvostetussa...

Terveysverot eivät ole tehottomia eivätkä syrjiviä

Helsingin Sanomien (28.4.) kirjoituksessa Tutkijat tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä haastateltiin talouden tutkimusprofessoria ja vero-oikeuden professoria elintarvikkeiden terveysveroista. HS:n kirjoituksessa epäillään, ettei terveysveroilla saavuteta...

Terveysveron vaikutuksista on kiistatonta tutkimusnäyttöä

HS:n haastattelussa tutkijat Kosonen ja Linnakangas (28.4.) tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä. Miten voi olla, kun yli 45 maata ottanut sokeriveron käyttöön? Ja tuore 62 tutkimuksen systemaattinen katsaus (JAMA 2020) osoitti veron vaikutuksen:...

Elokuvateatterit uhkaavat lastemme terveyttä

Elokuvateattereiden aulat ovat Suomen epäterveellisimpiä paikkoja. Finnkinon Helsingin Tennispalatsin ja Kinopalatsin teattereiden aulassa on noin viiden metrin leveydeltä popcorn-kaappeja, jokaisessa neljä kerrosta hyllyjä. Kevyitä popcorneja syödessä saattaa tuntua,...

Makeiset valtaavat kauppoja

Muutama vuosi sitten Kauppalehti uutisoi, että karkinsyönti on Suomessa kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomalaiset käyttivät vuonna 1990 makeisiin keskimäärin 58 euroa, kun se 2016 oli 134 euroa. Koska makeisten ”kaksi yhden hinnalla”...

lue lisää

Karkkeja kaupataan kaikkialla

Viime aikoina makeisten myynti on levinnyt voimakkaasti kaikenlaisten kauppojen valikoimiin. Esimerkkejä ovat halpamyyntiliikkeet, rautakaupat, lastenvaateosasto ja nuorten suosimat kaupat. Tässä havaintoja keväältä 2024. R-kioskilla on yli 30 hyllymetriä karkkeja:...

lue lisää

Terveysveroilla terveyttä

Soten ongelmat puhuttavat. Erityisesti toivotaan parannusta peruspalveluihin, jotka ovat juuri nyt uhattuina. Niillä on ratkaiseva merkitys lääkäriin pääsyyn ja kansansairauksien pitkäjänteiseen hoitoon. Kansanterveydessä tärkeintä on tautien ehkäisy, joka on ollut...

lue lisää