Mahalaukkumme ei ymmärrä kaloreista mitään

kirjoittanut | 09.02.2024 | Blogi

Ihmisen kiinnostavimpia elimiä ovat sydän ja aivot. Mahalaukkumme ei ole erityisen suosittu. Kiinnostavuusasteikolla ehkä vain perna ja käpyrauhanen jäävät sen alapuolelle.

Mahalaukkumme ansaitsee suuremman huomion, sillä nykyinen tuhoisa lihavuusepidemia johtuu kahdesta sen toiminnan ”heikkoudesta”.

Heikkous on lainausmerkeissä, koska mahalaukku on loistavalla tavalla huolehtinut ihmislajin ravitsemuksesta kivikauden alkuhämärästä nykyisiin päiviin asti. Vasta viime vuosikymmeninä, kun ruokatarjonta on nopeasti muuttunut epäterveelliseksi, aikaisemmin hyödylliset ominaisuudet ovat muuttuneet haitallisiksi.

Mahalaukku muistuttaa tyhjänä kangaskassia. Litteä läpyskä, sisällä hieman nestettä. Ruokaa syödessä maha hiljalleen täyttyy, mikä alkaa pingottaa sen seinämiä. Mahan seinämässä sijaitsevat anturit aistivat venyttymisen ja lähettävät hermojen kautta siitä viestin aivoille. Kun maha ilmoittaa olevansa sopivan täynnä, tunnemme sen miellyttävän kylläisenä olona ja lopetamme syömisen.

Kylläisyyden – mahalaukun pingottumisen – aiheuttaa pelkästään ruuan määrä. Maha ei ymmärrä mitään ruuan energiasta. Se ei tiedä, paljonko syöty ruoka sisältää kaloreita.

Tulemme yhtä kylläiseksi lihapulla-perunamuusiannoksesta ja hampurilaisateriasta, mutta jälkimmäisestä tulee sisään yli kaksi kertaa enemmän kaloreita. Jos tyydytämme nälkämme suklaalla tai perunalastuilla, kaloreita tulee neljä kertaa enemmän.

Toinen mahalaukun heikkous ovat nesteet. Ne poistuvat mahasta niin nopeasti, ettei kylläisyyttä ehdi syntyä. Ominaisuus oli välttämätön silloin, kun ihmiset keräsivät ravintonsa luonnosta ja ainoa juotava oli kaloriton vesi.

Ajatelkaa kivikaudella eläneitä nälkäisiä esi-isiämme ja -äitejämme, jotka ruokaa etsiessään pysähtyivät purolla sammuttamaan janonsa. Jos vesi mahassa olisi tehnyt kylläiseksi, he olisivat palanneet tyytyväisinä leiriin ja muutamassa päivässä menehtyneet ravinnon puutteeseen.

Ihminen on jo muutaman tuhannen vuoden ajan osannut valmistaa kaloripitoisia juomia. Varmasti jo antiikin aikaan oli ihmisiä, jotka onnistuivat lihottamamaan itsensä oluella tai viinillä. Iso ongelma nesteistä tuli vasta, kun sokerijuomat yleistyivät.

Viime vuosina muotiin tulleet täysmehut ovat edelleen huonontaneet tilannetta. Terveelliset hedelmät ja marjat muuttuvat epäterveellisiksi, kun niistä juodaan pelkät nesteet. Ruokatorvesta syöksyy mahaan nestemäisiä kaloreita, jotka siirretään nopeasti suoleen.

Näköpiirissä ei ole mitään tieteellistä läpimurtoa, jolla voitaisiin ohjelmoida kivikauden algoritmeilla toimivaa mahalaukkuamme reagoimaan kaloreille ja tulemaan kylläiseksi sokerijuomista. Tarvitaan hallinnollisia toimia, jotka suojelevat puutteellisia mahalaukkujamme ylimääräisiltä kaloreilta.

Nestekaloreiden haittoja tulee vähentämään edellisen eduskunnan viime keväänä hyväksymä lakimuutos, jonka mukaan veroaste on suurempi paljon sokeria sisältävillä juomilla. Vero on Brysselissä EU:n vahvistettavana.

Sokerinestevero tarvitsee rinnalleen kiinteiden elintarvikkeiden sokeriveron, jolla vähennetään energiatiheiden makeisten, keksien, sokerimurojen ym. siirtymistä suomalaisten mahalaukkuihin.

Löytyy myös muita keinoja, joilla kaloriosaamatonta mahaamme voidaan suojella ylimääräisiltä kaloreilta. Kielletään makeisten, sipsien ym. epäterveellisen myynti kassoilla ja tarjoustuotteina ”kaksi yhden hinnalla”.

Lasten mahalaukut tarvitsevat erityissuojelua. Epäterveellisten elintarvikkeiden mainostaminen lapsille ja lelujen jakaminen lihottavien hampurilaisaterioiden yhteydessä pitää kieltää.

 

Pertti Mustajoki
Lääkäri, Terve Paino ry

BLOGIKIRJOITUKSET

”Verohölmöilyillä” terveempään ruokaympäristöön

Talouselämä-lehden päätoimittaja Jussi Kärjen ”Perutaan verohölmöilyt” pääkirjoitus 22.11.2024 hyökkäsi terveysveroja vastaan. Hän kertoo, mitä tähänastinen keskustelu veroista on aiheuttanut. Fazer keskeytti 700 miljoonan euron suklaatehtaan rakennushankkeen. Myös...

Tölkkimehut – ylimääräisiä kaloreita

Elintarvikkeet muuttuvat tehtaissa epäterveellisiksi. Terveelliset perunat erittäin epäterveellisiksi sipseiksi, vilja sokerimuroiksi, puhumattakaan makeistehtaiden tuotteista. Myös erittäin terveelliset hedelmät ja marjat muuttuvat juomatehtaissa epäterveellisiksi...

Rasvamaksa yleistyy, ja lihavuus on sen yleisin syy

Helsingin Sanomien jutussa Rasvamaksaa sairastaa jo joka kolmas suomalainen aikuinen (HS 14.10.) kerrottiin, miten sairaus on yleistynyt. Kirjoitus keskittyi alkoholin osuuteen sairauden synnyssä, mutta merkittävin syy rasvamaksan yleistymiseen on lihavuus....

Hodarista ei ole ateriaksi

R-kioski on mainostanut eri medioissa hodaria ateriaksi kysyen ”miksi ei?” Mainoskuvassa sämpylän sisään on sijoitettu pekoniin kääritty nakki. Lisukkeeksi on tarjolla juustoisia nachoja. Kokonaisuus on tarkoitus huuhdella alas makealla virvoitusjuomalla. Kasvikset on...

Vähemmän sairautta ja surua ruoasta

Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi kuusi vuotta sitten kirjasen Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus. Se oli tarkoitettu laajaan käyttöön. Kunnat, varhaiskasvatuksen järjestäjät, lasten ruokapalvelun toteuttajat, kodit ja alan...

Tekoäly on viisaampi kuin hallitus

Nykyisen hallituksen ohjelmassa sana terveys mainitaan yli kaksisataa kertaa. Kuitenkaan tekstin 216:lla sivulla sanaa lihavuus ei mainita laisinkaan. Miksi hallitus on unohtanut lihavuuden, vaikka se on tämän päivän eniten kansanterveyttämme tuhoava tekijä? Tietoa...

Lihavuuden vähentäminen lisäisi syntyvyyttä

Ylipaino heikentää hedelmällisyyttä ja lisää lapsettomuushoitojen tarvetta. Syntyvyys on uhkaavasti laskenut Suomessa. Tilanteen korjaamiseksi sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) ehdotti tv-uutisissa hedelmällisyysopetusta kouluihin. Virheellinen tieto...

Homo sapiensin nimi on vaihdettava

Ruotsalainen Carl von Linné laati 1700-luvulla eliöiden latinankielisen luokittelujärjestelmän, joka on edelleen käytössä. Ihmiselle hän antoi nimen Homo sapiens, viisas ihminen. Viime vuosisadan puolella Suomessa tehtiin viisaita päätöksiä. Järkevillä liikennelaeilla...

Painonhallinnan esterata

Helsingin Keskuspuistosta löytyy leveitä polkuja, joilla on kiviä ja puiden paksut juuret risteilevät maan pinnalla. Monille liikunnan harrastajille polut tuovat hauskaa vaihtelua. Mutta ketteräjalkaisenkin kenkä osuu helposti juureen ja horjuttaa ikävästi kulkijaa....

Uudet kansalliset ravitsemussuositukset

Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi uudet kansalliset ravitsemussuositukset: Kestävää terveyttä ruoasta - kansalliset ravitsemussuositukset 2024. Niiden tavoitteena on edistää väestön terveyttä, vastata ravitsemus- ja terveysongelmiin sekä vähentää...

lue lisää