Blogi

Lihavuus uhkaa syntyvien lasten hyvinvointia

Lihavuus uhkaa syntyvien lasten hyvinvointia

Lihavuus vaikuttaa lisääntymisterveyteen monin tavoin, joten yhteiskunnan tulisi panostaa voimakkaasti sen ennaltaehkäisyyn.

Joka viidennen suomalaisen synnyttäjän painoindeksi raskauden alkaessa on yli 30, mikä merkitsee vähintään 15 kilon liikapainoa. THL:n tutkimuksen mukaan lihavien aikuisten määrä on lisääntynyt sadallatuhannella viimeisten kuuden vuoden aikana. Lasten ylipaino on yleistymässä.

Joka neljäs suomalainen 2–16-vuotias poika ja lähes joka viides tyttö on ylipainoinen tai lihava. Lapsuusiässä kehittynyt ylipaino on usein pysyvää ja on odotettavissa, että synnytysikään tulevien naisten ja miesten ylipaino lisääntyy.

Lihavuus vaikuttaa lisääntymisterveyteen monin tavoin. Sekä naisen että miehen ylipaino pienentää raskauden todennäköisyyttä. Miehen ylipainoon liittyvät hormonaaliset muutokset heikentävät siittiötuotantoa. Naisen ylipaino aiheuttaa kuukautiskierron häiriöitä, hormonaalisia muutoksia ja munasolun irtoamattomuutta. Lapsettomuushoidoille on useammin tarvetta. Merkittävä lihavuus saattaa olla este hoitojen tehokkaalle ja turvalliselle toteuttamiselle. Ylipaino lisää myös keskenmenon riskiä.

Raskauden aikana ylipaino lisää useiden raskausajan häiriöiden, kuten raskausdiabeteksen, raskausmyrkytyksen ja laskimotukoksen, riskiä. Ylipainoon liittyy enemmän sikiön liikakasvua, synnytyksiä joudutaan käynnistämään useammin ja komplisoituneen synnytyksen, imukuppiulosauton tai keisarileikkauksen riski kasvaa. Synnytyksen jälkeen ylipaino lisää äidin tulehduksien ja verenvuotojen riskiä. On todettu, että äidin ylipaino lyhentää imetyksen kestoa. Imetyksen hyöty olisi erityisen suuri näillä äideillä, koska sen on todettu auttavan painonhallinnassa.

Äidin raskaudenaikainen ylipaino lisää lapsen ylipainon, diabeteksen sekä sydän- ja verenkiertosairauksien riskiä. Yhteys ei selity ainoastaan geeniperimällä. Raskaudenaikainen ylipaino ja siitä johtuvat häiriöt muuttavat kohdunsisäistä ympäristöä ja ohjelmoivat lapsen elimistöä haitalliseen suuntaan. Näin syntyy lihavuuden ylisukupolvinen kierre.

Mikäli äidille on päässyt jo kehittymään ylipainoa, terveellisten ruokailutottumusten edistämisestä on edelleen hyötyä, ja raskauden ja pikkulapsiperhevaiheen onkin todettu olevan otollista aikaa pitkäkestoisille muutoksille koko perheen ravitsemuksessa. Ruokavaliomuutosten tekeminen ei ole koskaan liian myöhäistä.

Ylipainon lisääntymisen syynä ei ole väestön heikentynyt itsekuri, vaan muutokset elinympäristössämme, arkiliikunnan väheneminen ja erityisesti epäterveellisen, runsaasti kaloreita sisältävän ravinnon runsas tarjonta. Yksilöiden syyllistäminen ei ole tarpeen. Lihavuuden yleistyminen johtuu pääasiassa epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntyneestä markkinoinnista ja myynnistä. Geeniperimän erojen takia monilla on tavallista heikommat mahdollisuudet torjua lihomista.

Heikoimmassa asemassa ovat vähemmän koulutusta saaneet henkilöt sekä lapset ja nuoret, joiden kulutustottumuksia markkinointi ohjaa voimakkaasti. Terveellisten ruokavalintojen helpottaminen sekä verotuksellisin keinoin että mainontaa rajoittamalla turvaisi näiden ryhmien parempaa ravitsemusta ja ennaltaehkäisisi ylipainon syntymistä. Lihavuuden hoito on haasteellista ja vaatii paljon resursseja, joten ennaltaehkäisyyn tulisi voimakkaasti panostaa.

Huoli syntyvyyden vähenemisestä Suomessa ei ole tähän asti johtanut yhteiskunnallisiin toimiin lihavuuden lisääntymisen ehkäisemiseksi, vaikka ilmiöiden välillä on selkeä yhteys. Ylipaino ja lihavuus lisäävät riskiä jäädä lapsettomaksi. Alhaisemman syntyvyyden taustalla on yksilöitä, joille lapsettomaksi jääminen voi olla suuri henkilökohtainen tragedia.

Ohjaamalla väestön ravitsemusta terveellisempään suuntaan edistämme syntyvyyttä ja tulevien sukupolvien terveyttä. Terveellisemmän ruokaympäristön aikaansaamiseksi ja epäterveellisten elintarvikkeiden kulutuksen vähentämiseksi tarvitaan voimakasta yhteiskunnallista ohjausta.

 

Heidi Sormunen-Harju ja Pertti Mustajoki

Heidi Sormunen-Harju on naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja väitöskirjatutkija. Pertti Mustajoki on sisätautien ja aineenvaihdunnan erikoislääkäri ja professori sekä Terve paino ry:n perustaja ja hallituksen jäsen.

Artikkeli on julkaistu 23.2.2024 Helsingin Sanomien Vieraskynä-osastolla

BLOGIKIRJOITUKSET

Lihavuus uhkaa syntyvien lasten hyvinvointia

Lihavuus vaikuttaa lisääntymisterveyteen monin tavoin, joten yhteiskunnan tulisi panostaa voimakkaasti sen ennaltaehkäisyyn. Joka viidennen suomalaisen synnyttäjän painoindeksi raskauden alkaessa on yli 30, mikä merkitsee vähintään 15 kilon liikapainoa. THL:n...

Mahalaukkumme ei ymmärrä kaloreista mitään

Ihmisen kiinnostavimpia elimiä ovat sydän ja aivot. Mahalaukkumme ei ole erityisen suosittu. Kiinnostavuusasteikolla ehkä vain perna ja käpyrauhanen jäävät sen alapuolelle. Mahalaukkumme ansaitsee suuremman huomion, sillä nykyinen tuhoisa lihavuusepidemia johtuu...

Pelastakaa edes lapset lihavuudelta

Joulukuun alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi suomalaisten terveyden kannalta synkkiä lukuja. Ylipainoisten aikuisten määrä oli edelleen noussut. Maassamme on satatuhatta lihavaa henkilöä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Se merkitsee aina vaan enemmän...

Lihavuus on yhteiskunnan aiheuttama ongelma

Väestöjen lihomisen on aiheuttanut epäterveellisten elintarvikkeiden voimakas runsastuminen ja tehostettu markkinointi. Paavo Rautio kirjoitti kolumnissaan (HS 10.1.) siitä, miten ihmisten ongelmat ja vaivat usein koetaan yhteiskunnan ja ”rakenteiden” aiheuttamiksi....

Lihavuuden aikapommi tikittää

Maailmanpankin Washingtonin osaston kaksi asiantuntijaa halusi selvittää, miten sokeripitoisten juomien verottaminen vaikuttaa niiden kuluttamiseen. He kävivät läpi kaikki tutkimukset, joissa asiaa oli selvitetty. Tulokset he julkaisivat arvostetussa...

Terveysverot eivät ole tehottomia eivätkä syrjiviä

Helsingin Sanomien (28.4.) kirjoituksessa Tutkijat tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä haastateltiin talouden tutkimusprofessoria ja vero-oikeuden professoria elintarvikkeiden terveysveroista. HS:n kirjoituksessa epäillään, ettei terveysveroilla saavuteta...

Terveysveron vaikutuksista on kiistatonta tutkimusnäyttöä

HS:n haastattelussa tutkijat Kosonen ja Linnakangas (28.4.) tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä. Miten voi olla, kun yli 45 maata ottanut sokeriveron käyttöön? Ja tuore 62 tutkimuksen systemaattinen katsaus (JAMA 2020) osoitti veron vaikutuksen:...

Elokuvateatterit uhkaavat lastemme terveyttä

Elokuvateattereiden aulat ovat Suomen epäterveellisimpiä paikkoja. Finnkinon Helsingin Tennispalatsin ja Kinopalatsin teattereiden aulassa on noin viiden metrin leveydeltä popcorn-kaappeja, jokaisessa neljä kerrosta hyllyjä. Kevyitä popcorneja syödessä saattaa tuntua,...

Sokerin kulutus yhteydessä masennukseen

Runsaan sokerin kulutuksen haitat liittyvät tunnetusti lihomiseen sekä hammasterveyteen. Äskettäin julkaistiin tutkimus, jossa suuresta amerikkalaisesta kansallisesta terveys- ja ravintoseurannan (NHANES) aineistosta analysoitiin sokerin saannin ja masennuksen välistä...

lue lisää