Terveysverot vähentävät elintarvikkeiden epäterveellistä kulutusta

Terveysverot vähentävät elintarvikkeiden epäterveellistä kulutusta

Pertti Mustajoki ja Pekka Puska
Terve Paino ry:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
12.11.2021

Elintarviketeollisuusliitto on kesän ja syksyn aikana toistuvasti esittänyt sanomalehdissä ja kotisivullaan terveysveroihin liittyviä virheellisiä tietoja. Ne osoittavat, etteivät liiton asiantuntijat ole perehtyneet aiheesta tehtyihin tutkimuksiin.

ETL:
”Terveysvero ei ohjaisi kulutusta…”
”Kulutusta ohjaavilla veroilla ei ole todettu erityisen tehokasta ohjaavaa vaikutusta.”

”Varmaa näyttöä siitä, että vero ohjaisi ihmisiä terveemmän syömisen suuntaan, ei ole, ainoastaan mallinnuksia ja spekulaatioita.”

Terveysverot vähentävät verotettavan tuotteen kulutusta

Terveysverolla tarkoitamme tässä yhteydessä epäterveellisimpien tuotteiden hinnan nostamista verottamalla. Tällaisesta verottamisesta on muista maista runsaasti esimerkkejä. Verojen vaikutuksista on selvitetty lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa.

Sokeripitoisten juomien terveysveron vaikutuksista kulutukseen on julkaistu useita yhteenvetoartikkeleita (1, 2 3), systemaattinen katsaus (4) ja meta-analyysi (5). Niissä on yksiselitteisesti päädytty tulokseen, että veroilla voidaan vähentää kulutusta.

Tänä vuonna julkaistiin erittäin perusteellinen selvitys Britannian virvoitusjuomaveron vaikutuksista yli 22 000 henkilöllä (6). Heidän kohdallaan vero vähensi virvoitusjuomista saatua sokeria keskimäärin 10 %.

Joissakin maissa, erityisesti Unkarissa (7) ja Meksikossa (8), terveysveroja on laajemmin sovellettu myös muihin epäterveellisiin elintarvikkeisiin. Niiden vaikutuksia selvittäneissä tutkimuksissa kulutuksen on todettu vähenevän samalla tavalla kuin virvoitusjuomiin kohdistuvissa veroissa.

ETL:
”Terveysperusteinen vero…osuisi tasaverona kaikkein voimakkaimmin pienituloisiin kansalaisiin.”

Vähemmän koulutetut ja pienituloiset hyötyvät eniten terveysveroista

Tutkimukset osoittavat, että terveysverojen vaikutus on täysin päinvastainen kuin ETL väittää. Ne hyödyttävät eniten pienituloisia.

Vähemmän koulutetut ja vähävaraiset käyttävät enemmän epäterveellisiä elintarvikkeita, koska ravitsemussuositukset ja ohjeet tavoittavat heidät huonommin kuin koulutetumman väestön. Sen sijaan terveysverot kohdistuvat tasapuolisesti kaikkiin väestöryhmiin. Tämän vuoksi heikommin koulutettujen ruokatottumukset muuttuvat enemmän terveempään suuntaan kuin paljon koulutetuilla (9).

Viime vuonna ilmestyi laaja katsaus, jossa virvoitusjuomaverojen todettiin olevan ”highly cost effective” terveyden tasa-arvon lisäämisessä (10). Sama vaikutus todettiin myös pakkauksen etuosassa ilmoitetuissa ravintotiedoilla ja lapsille suunnatun elintarvikemarkkinoinnin rajoituksilla.

Muiden elintarvikkeiden kohdalla on saatu vastaavia tuloksia. Unkarin terveysverojen yhteydessä pelkästään peruskoulun käyneet vähensivät kaksi kertaa useammin energiajuomia, sokerijuomia, makeisia ja suolaisia naposteltavia kuin korkeakoulutetut (11). Vastaavia tuloksia on saatu Meksikon virvoitusjuomaverojen vaikutuksia selvittäneissä tutkimuksissa (12).

ETL:
”Terveysvero ei näivettäisi ainoastaan ruoka- ja juomayrityksiä vaan iskisi koko suomalaiseen elintarvikeketjuun alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen, päivittäistavarakauppaan sekä matkailu- ja ravintolapalveluihin.”

Terveysverot eivät näivetä elintarvikeyrityksiä

Terveysverot kohdistuvat vain epäterveellisimpiin elintarvikkeisiin, kuten sokeripitoisiin virvoitusjuomiin, makeisiin, sokerimuroihin sekä perunalastuihin ja muihin suolaisiin naposteltaviin. Verojen toivottu vaikutus on, että ihmiset osittain siirtyvät terveellisempiin tuotteisiin. Tämä ei vähennä elintarvikkeiden kokonaismyyntiä, sillä ihmiset siirtyvät aiempaa enemmän käyttämään terveellisempiä tuotteita. Tästä saatiin selvä näyttö edellä mainitun Britannian virvoitusjuomaveron yhteydessä.

Britanniassa virvoitusjuomateollisuus ryhtyi jo ennen veron voimaantuloa vähentämään tuotteitten sokeripitoisuutta, että ne alittaisivat verottajan asettaman sokerimäärän rajan. Monet kaupan asiakkaat siirtyivät vähemmän sokeria sisältäviin juomiin. Sokerin käyttö väheni, mutta virvoitusjuomia käytettiin yhtä paljon kuin ennenkin. Veron voimaantulon jälkeen virvoitusjuomateollisuuden osakkeiden kursseissa ei ollut havaittavissa mitään heilahtelua.

ETL:
”Terveysverot nostaisivat ruokakorin hintaa.” ”Osuisivat voimakkaimmin pienituloisiin…”

Terveysverot eivät nostaisi ruokakorin hintaa

Terveellisemmän ruuan vaikutuksia ruokakuluihin on tutkittu monissa maissa. Tulosten perusteella siirtyminen terveellisempään ruokaan ei lisää ruokakuluja (13) (14 15).

Suomessa terveellisen ravinnon vaikutuksia ruokakuluihin selvitettiin laajassa diabetestutkimuksessa jo 20 vuotta sitten. Esidiabetesta sairastavia ylipainoisia suomalaisia ohjattiin terveellisempiin syömistottumuksiin. Neljän vuoden kohdalla he olivat keskimäärin laihtuneet 4,7 kiloa, mikä selvästi vähensi sairastumista diabetekseen. Terveellisempi ravinto ei lisännyt ruokakuluja (16). Päinvastoin, ne vähenivät keskimäärin 30 – 35 senttiä päivää kohden.

Lopuksi
ETL: Elintarvikeala on tehnyt ”vapaaehtoisia ravitsemussitoumuksia, joiden avulla ne sitoutuvat parantamamaan ruokavalion ravitsemuksellista laatua.”
”Suomalaiset elintarvikeyritykset ovat tehneet merkittäviä läpimurtoja terveyden edistämisen saralla.”

Näillä elintarviketeollisuuden toimilla ei ole ollut mitään havaittavaa vaikutusta ylipainon nouseviin käyriin. Viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana ylipainoisten aikuisten määrä on Suomessa kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut. Samaa tahtia ovat lisääntyneet lihavuuden aiheuttamat sairaudet.

Tänä syksynä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi uudet tulokset lasten lihavuuden muutoksista. Vuosien 2017-2020 aikana ylipainoisten poikien määrä on edelleen kasvanut (17).

Epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntynyt tarjonta ja kulutus ovat merkittävin syy ylipainon lisääntymiseen. Ylipainon vähentämiseen tähtääviä tärkeiden terveyspoliittisten päätösten pitää perustua luotettavien tutkimusten antamiin tuloksiin. Niitä ei saa tehdä eri intressiryhmien mielipiteiden perusteella.

Olemme lähettäneet tämän artikkelin Elintarviketeollisuusliiton johtajille Mikko Käkelälle, Heli Tammivuorelle ja Marleena Tanhuanpäälle. Toivomme että sen antama tutkimustieto vakuuttaa heidät siitä, etteivät terveysverot uhkaa elintarviketeollisuuden liiketoimintaa.

Uskomme suomalaisen korkeatasoisen elintarviketeollisuuden kykyyn kehittää terveysverojen kannustamina terveellisempiä tuotteita.

KÄYTETYT LÄHTEET

Elintarviketeollisuuden kannanotot

Tammivuori H, Tanhuanpää M. Terveysvero ei ohjaisi kulutusta mutta näivettäisi ruokasektoria. Mielipide HS 4.6.2021.
Tammivuori H, Tanhuanpää M. Mallinnettu terveysvero ei vastaa arkitodellisuutta. Mielipide HS 23.6.2021.
Elintarviketeollisuus torjuu terveysveron. Toimitusjohtaja Mikko Käkelän haastattelu.
Maaseudun tulevaisuus 8.9.2021.
Tanhuanpää M. Terveysverosta tulisi vain hallinnollinen taakka. Mielipide HS 15.9.2021.
Käkelä M, Tammivuori H. Ruuan verotus on huono keino terveyden edistämiseen. ETL kotisivut 9.11.2021.

Terveysverojen vaikutukset

Tieteellisissä lehdissä on eroja siinä, miten luotettavina esitettyjä tuloksia voidaan pitää. Luotettavimmat ovat lehdet, joissa käytetään vertaisarviointia, jolloin saman alan riippumattomat asiantuntijat arvioivat tutkimuksen luotettavuuden. Tässä viitataan vertaisarvioituihin lehtiin.

  1. Caro JC, Ng SW, Smith Taillie L, Popkin BM. Designing a tax to discourage unhealthy food and beverage purchases: The case of Chile. Food Policy 2017;71:86-100.
  2. Moore J, Fielding BA. Taxing confectionery, biscuits, and cakes to control obesity. BMJ 2019;366:I5298.
  3. Blakely T, Cleghorn C, Mizdrak ym. The effect of food taxes and subsidies on population health and health costs: a modelling study. Lancet Public Health 2020;5:e404-13.
  4. Nakhimovsky SS, Feigl AB, Avila C Taxes on Sugar-Sweetened Beverages to Reduce Overweight and Obesity in Middle-Income Countries: A Systematic Review. PloS One 2016;11(9):e0163358.
  5. Cabrera Escobar MA, Veerman JL, Tollman SM Evidence that a tax on sugar sweetened beverages reduces the obesity rate: a meta-analysis. BMC Public Health.2013 Nov 13;13:1072
  6. Pell D, Mytton O, Penney TL ym. Changes in soft drink purchased by Britsh households associated with the UK soft industry levy: controlled interrupted time series analysis. Br Med J 2021;372:254.
  7. Bíró A. Did the junk food tax make the Hungarians eat healthier? Food Policy 2015;54:107-15.
  8. Maurico H-F, Batis C, Rivera JA ym. Reduction in purchases of energy-dense nutrient-poor foods in Mexico associated with the introduction of a tax in 2014. Prev Med 2019;Jan:118: 16-22.

Vähemmän koulutetut ja köyhät

  1. Adams J, Mytton O, White M, Monsivais P. Why are some population interventions for diet and obesity more equitable and effective than others? The role of individual agency. PLoS Med 2016;13 (4): e1001990.
  2. Lobstein T, Neveux M, Landon J. Costs, equity and acceptability of three policies to prevent obesity: A narrative review to support policy development. Obes Sci Practice 2020;6:562-83.
  3. Unkarin verotuksen vaikutukset: WHO. Assessment of the impact of a public heath product tax. Final report Budapest, November 2015. Linkki artikkeliin.
  4. Colchero MA, Molina M, Guerrero-Lopez CM. After Mexico implemented a tax, purchases of sugar-sweetened beverages decreased and water increased: difference by place of residence, household composition, and income level. J Nutr 2017;147:1552-7.

Terveellisemmän ruokakorin hinta ei ole korkeampi

  1. Raynor HA, Kilanowski CK, Esterlis I, Epstein LH. A cost-analysis of adopting a healthful diet in a family-based obesity treatment program. J Am Diet Assoc 2002;102;645-56.
  2. Burney J, Haughton B. EFNEP: a nutrition education program that demonstrated cost-benefit. J Am Diet Assoc 2002;102:39-45.
  3. Nansel TR, Lipsky LM, Eisenberg MH ym. Can families eat better without spending? Improving diet quality does not increase diet cost in a randomised clinical trial among youth with type 1 diabetes and their parents. J Acad Nutr Diet 2016;116:1751-1759.
  4. Ottelin A-M, Lindström J, Peltonen M ym. Costs of a self-selected, health-promoting diet among the participants of the Finnish Diabetes Prevention Study. Diabetes Care 2007;30:1275-7.

Lasten lihavuus

Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tilastoraportti 37/2021

Terve Paino ry
www.tervepaino.fi
info@tervepaino.fi

COVID-19 on uusi lihavuussairaus

COVID-19 on uusi lihavuussairaus

Lihavuus näkyy selvästi COVID-19 tilastoissa. Ylipainoiset tartunnan saaneet joutuvat sairaalahoitoon useammin kuin terveessä painossa olevat. Potilaan paino vaikuttaa ratkaisevasti siihen, milloin tarvitaan tehohoitoa. Covid-potilailla 15 kilon liikapaino vie teholle kaksi kertaa ja 30 kilon liikapaino kolme kertaa useammin kuin normaalipainoisilla. Suomessa koronan vuoksi tehohoidetuista vain 14 % on ollut normaalipainoisia ja puolet selvästi lihavia eli painoindeksi yli 30.

Heikompi pärjääminen liittyy erityisesti vyötärölihavuuteen, jossa ylimääräiset kalorit ovat kertyneet vatsaontelon rasvakudokseen ja maksasoluihin. Tämä sekoittaa aineenvaihdunnan, jonka seurauksena ilmaantuu sairauksia. Verensokeri kohoaa ja syntyy tyypin 2 diabetes, verenpaine nousee, veren rasva-arvot kohoavat, ilmaantuu sydämen häiriöitä. Lihavuussairauksien heikentämällä keholla on huonommat mahdollisuudet koronasta toipumiseen.

Keuhkolääkärit kertovat, miten lihavat COVID-potilaat pärjäävät ensimmäisen viikon aikana melko hyvin, mutta toisella viikolla tulee ongelmia. Virus on keuhkoissa edennyt pieniin keuhkoputkiin, joiden rakkuloissa kaasujen vaihto tapahtuu. Jos vatsaontelossa on 10 – 15 kiloa ylimääräistä rasvaa, se työntää palleaa ylöspäin ja estää sen liikettä. Keuhkojen puolella pienet ilmatiehyet ja hiussuonet eivät pysy auki. Hapetus ja hiilidioksidin poisto toimivat vajaalla teholla. Edes hengityskone ei aina pysty tuulettamaan keuhkoja riittävästi.

Vyötärölihavuuden haittoihin kuuluvat vielä häiriöt elimistön puolustuskyvyssä. Immuunipuolustus ei toimi parhaalla tavalla, mikä heikentää toipumista. Siitä seuraa haittoja myös teho-osaston ulkopuolella. Lihavilla henkilöillä rokotuksen aikaansaamat vasta-ainetasot jäävät matalammiksi, mikä vähentää niiden tehoa.

Korona-aika on osoittanut, miten kaksi hyvin erilaista pandemiaa voivat kytkeytyä kohtalokkaalla tavalla toisiinsa. Lihavuuspandemia käynnistyi 1970-luvulla Yhdysvalloissa, josta se levisi asteittain kaikkiin maihin. COVID-19 pandemia alkoi Kiinassa ja levittäytyi nopeasti ympäri maapallon.

Koronapandemian aiheuttamat haitat ovat olleet paljon suuremmat sen vuoksi, että se sattui leviämään aikana, jolloin suuri osa ihmiskunnasta on ylipainoisia. Suomessakin osa koronakuolemista on lihavuuden aiheuttamia. Monet potilaista olisivat selvinneet hengissä, jos heillä ei olisi ollut ylipainoa.

Lopuksi on syytä painokkaasti muistuttaa, ettei korona suinkaan ole ainoa lihavuuteen liittyvä sairaus. Lihavuuden aiheuttamien sairauksien listassa on yli kolmekymmentä diagnoosia. Kärjessä on tyypin 2 diabetes, joka melkein kaikilla Suomen 500 000 potilaalla johtuu ylipainosta. Joukossa on yleisiä kansantauteja: kohonnut verenpaine, sydäninfarkti, aivohalvaus, astma, uniapnea. Mukana on kymmenen syöpädiagnoosia. Näihin sairauksiin kuolee joka vuosi paljon enemmän suomalaisia kuin koronaan tähän mennessä.

Koronapandemia on suurilla ponnistuksilla – toivottavasti – saatu taittumaan. Mutta lihavuuspandemia jyrää edelleen, sillä suurin osa suomalaisista on ylipainoisia ja sadattuhannet lihavuussairaita.Terve Paino -yhdistys korostaa, ettei ylipainoisia saa syyllistää lihavuuden aiheuttamista sairauksista ja vaikeammista koronan oireista. Ylipainon yleistyminen ei ole yksittäisten ihmisten valinta, vaan sen pääasiallinen syy on epäterveellisten elintarvikkeiden tarjonta ja markkinointi.

Ylipainon vähentämiseen ei tarvita rokotteita eikä muita kalliita investointeja. Tarvitaan lakeja ja säädöksiä, joilla vähennetään epäterveellisten elintarvikkeiden tarjontaa ja kulutusta.

Kannattaa pitää myös mielessä, että lihavuuden vähentyessä suomalaiset tulevat selviytymään paremmin tulevista viruspandemioista. Tulevaisuudessa ilmaantuu uusia COVID-epidemioita. Keskuuteemme palaa myös vanha tuttu kausi-influenssa, johon vuosittain on kuollut muutama sata suomalaista. Influenssankin suurin ongelma on keuhkotulehdus, jonka hoitotulokset ovat vyötärölihavilla huonommat kuin normaalipainoisilla.

Pertti Mustajoki

Kirjoittaja on Terve Paino ry:n puheenjohtaja

Tieteelliset lähteet: Vastine elintarviketeollisuusliitolle – terveysverot eivät murskaa kilpailukykyä

Epäterveellisten elintarvikkeiden tarjonta lihavuuden aiheuttajana.

Mustajoki P. Artikkeli: Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta. Duodecim 2015; 131:1345-52.

Kirjoituksessa siteerataan kansainvälisiä tutkimuksia, jotka osoittavat epäterveellisten elintarvikkeiden runsastuneen tarjonnan pääasialliseksi syyksi globaaliin lihavuusepidemiaan.

Uudempia kansainvälisiä tutkimusartikkeleita aiheesta:

  • Zobel EH, Hansen TW, Rossing P ym. Global changes in food supply and the obesity epidemic. Curr Obes Rep 2016;5:449-55.
  • Gittelsohn J, Trude A. Diabetes prevention: changing the food environment in low income settings. Nutr Rev 2017;75 (Suppl 1): 62-9.
  • Hall K. Did the food environment cause the obesity epidemic? Obesity 2018; 26: 11-13.
  • Pineda E, Brunner EJ, Llewllyn CH ym. The retail food environment and its association with body mass index in Mexico. Int J Obes 2021; 45: 1215-28.

 

 

 

Vastine Elintarviketeollisuusliitolle – terveysverot eivät murskaa kilpailukykyä

Vastine Elintarviketeollisuusliitolle – terveysverot eivät murskaa kilpailukykyä

Kesäkuun lopulla Helsingin Sanomien mielipide-osastolla Elintarviketeollisuusliitto puolusti epäterveellisten tuotteiden pidäkkeetöntä tarjontaa (HS 23.6.21). Kirjoitus poiki useita mielipiteitä, joissa kannatettiin terveysveroja ja muuta yhteiskunnan säätelyä niiden tarjonnan ja kulutuksen vähentämiseksi.

Terve Paino lähetti Hesariin vastineen, jossa kumoamme Elintarviketeollisuuden esittämiä virheellisiä väittämiä. Ja peräänkuulutamme vastuullisuutta suomalaisten terveydestä. Koska vastinetta ei julkaistu, julkaisemme sen omilla sivuillamme.

Elintarviketeollisuus sivuutti kokonaan epäterveellisten elintarvikkeiden aiheuttamat haitat.

Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että koko maailmaa koettelevan ylipainoepidemian pääasiallinen syy on tavattomasti runsastunut ruokaympäristö ja epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntynyt tarjonta.

Suurin osa suomalaisista on ylipainoisia. Lihavuuden aiheuttamat sairaudet, kuten kakkostyypin diabetes, ovat jyrkästi lisääntyneet. Voittoa tavoittelevien yritysten epäterveelliset tuotteet lisäävät sairauksia, joiden hoito jää yhteiskunnan maksettavaksi. Ylipaino heikentää myös työllisyyttä, koska lihavuussairaudet lisäävät työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Tässä tilanteessa on oikeutettua ja välttämätöntä, että yhteiskunta ryhtyy ehkäisemään sairauksia vaikuttamalla epäterveellisten elintarvikkeiden kulutukseen.

Kirjoituksessaan ETL korostaa terveysverojen mallinnusten heikkouksia. Väittääkö se, ettei hinta vaikuta kuluttajien ostopäätöksiin? Miksi elintarvikeketjut kilpailevat asiakkaista halpuuttamalla hintoja? Miksi elintarvikkeiden mainossivut ovat täynnä tarjoushintoja, ja ruokakaupan asiakkaita houkutellaan ”kaksi yhden hinnalla” -tarjouksilla?

Kirjoituksessa mainitaan, että terveysperusteinen verotus vaikuttaisi laajasti, myös julkisen ruokapalvelun tarjoamaan ruokaan. Väite osoittaa ettei ETL ole sisäistänyt terveysverojen todellista luonnetta. Verot kohdistuisivat ainoastaan epäterveellisimpiin tuotteisiin. Ei julkisissa ruokapalveluissa ole tarjolla sokeripitoisia virvoitusjuomia, makeisia ja perunalastuja.

ETL:lla ei ole kovin mairittelevaa käsitystä edustamansa teollisuusalan kyvyistä turvata liiketoimintansa. Se pelkää terveysverojen murskaavan elintarvikealan kilpailukyvyn.

Niissä maissa, joissa terveysveroja on toteutettu, elintarviketeollisuus on ketterästi reagoinut tilanteeseen ja verotusta välttääkseen kehittänyt tuotteitaan terveellisemmiksi. Epäterveellisten tuotteiden kulutus vähenee ja elintarviketeollisuuden liiketoiminta menestyy.

Elintarviketeollisuuden kannattaisi kuunnella kaupan asiakkaitten ajatuksia tämän päivän supermarkettien tarjonnasta. Suomalaisten enemmistö on huolissaan houkuttelevien ja epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntyneestä markkinoinnista. Vuoden alussa julkaistussa väestökyselyssä 59 % vastaajista kannattaa sokeriveroa, vain 29 % vastustaa.

Pertti Mustajoki
Pekka Puska
Leena Nieminen

Kirjoittajat ovat Terve Paino ry:n puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja tiedottaja.

Käytettyjä lähteitä

Tieteelliset lähteet: Elintarviketeollisuusliitto ei tiedä mitä ruokakaupoissa myydään

Kasvaneiden pakkaus- ja annoskokojen vaikutukset

Zlatevska N, Dubelaar C, Holden SS. Sizing up the effects of portion size on consumption: a meta-analysis. J Marketing 2014 

Livingstone MBE, Pourshahidi LK. Portion size and obesity. Adv. Nutr. 2014;5:829-34. 

Pomeranz JL, Brownell KD. Portion sizes and beyond – governements legal authority to regulate food industry practices. New Engl J Med 2012;367:1383-5. 

Hollands GJ, Shemilt I, Jebb S ym. Portion, package or tableware size for changing selection and consumption of food, alcohol and tobacco. The Cochrane collaboration 2015, issue 9.

Terveysverojen vaikutuksia 

WHO: Public health product tax in Hungary: An example of succesful intersectorial action using a fiscal tool to promote healthier food choices and raise revenues for public health.

Linkki yhteenvetoon.

Lobstein T, Neveux M, Landon J. Costs, equity and acceptability of three policies to prevent obesity: A narrative review to support policy development. Obes Sci Practice 2020;6:562-83.

Linkki artikkeliin.

Harding M, Lovenheim M. The effect of prices on nutrition: comparing the impact of product- and-nutrient-specific taxes. NBER Working Paper Series January 2014.

Moore J, Fielding BA. Taxing confectionery, biscuits, and cakes to control obesity. BMJ 2019;366:I5298.

Sánchez-Romero, Canto-Osorio R, Colchero MA ym. Association between tax on sugar sweetend beverages and soft drink consumption in adults in Mexico: open cohort longitudinal abalysis of Heasth Workers Cohort Study. BMJ 2020; 369:m1311.

Nakhimovsky SS, Feigi AB, Avila C ym. Taxes on Sugar-Sweetened Beverages to Reduce Overweight and Obesity in Middle-Income Countries: A Systematic Review. PLoS One 2016;11:e0163358.

Britannian sokeriveron vaikutuksia

Jones A, Wu JHY, Buse K. UK´s sugar tax hits the sweet pot. BMJ 2021;372:n463.