Painonhallinnan esterata
Helsingin Keskuspuistosta löytyy leveitä polkuja, joilla on kiviä ja puiden paksut juuret risteilevät maan pinnalla. Monille liikunnan harrastajille polut tuovat hauskaa vaihtelua. Mutta ketteräjalkaisenkin kenkä osuu helposti juureen ja horjuttaa ikävästi kulkijaa.
Näitä kulkureittejä on jätetty vaihtelunhaluisille kulkijoille, mutta valtaväylät ovat Keskuspuistossakin jo pitkään olleet tasaisia teitä.
Painonhallinnan reiteillä suuntaus on ollut päinvastainen. Aikaisemmin terveen painon tie oli varsin tasainen ja helppokulkuinen. Viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana sille on ilmaantunut esteitä, joiden määrä on jatkuvasti kasvanut.
Painonhallinnan tielle ilmestyneet epäterveelliset kivet ja juuret tunnetaan hyvin.
Haitallisimpia ovat sokerijuomat ja oluet, makeiset, sipsi-tuotteet, keksit, hampurilaistuotteet. Myös rasvaiset juustot ja lihavalmisteet lihottavat. Nämä painonhallinnan esteet ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet ja täyttävät yhä suuremman osan supermarkettien ruokaa myyvistä hyllyistä.
Laajan tarjonnan lisäksi lihottavia tuotteita houkutellaan ostamaan monin erilaisin keinoin.
Makeisia on tarjolla ruokakauppojen kassoilla ja niitä myydään alennetuilla tarjoushinnoilla. Lapsia houkutellaan leluilla hampurilaistuotteiden ystäviksi. R-kioskit muuttuivat jo kauan sitten makeiskaupoiksi. Makeisten, sipsien ja muun epäterveellisen myynti on levinnyt rautakauppoihin ja halpamyyntiliikkeisiin. Viimeinen tulokas on nuorison suosima Normal-ketju, jonka kauppojen ostospoluilla makeisia myydään useissa kohdissa.
Ei ole mitenkään yllättävää, että tällaisella esteradalla useimpien suomalaisten on vaikea pysyä terveessä painossa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusien tulosten mukaan lihavuus on viimeisten vuosien aikana edelleen yleistynyt. Suomessa on 1,2 miljoonaa aikuista, joilla painoindeksi 30 ylittyy. Heillä on ylimääräistä painoa keskimäärin 27 kiloa. Suurin osa suomalaisista on ylipainoisia: useampi kuin kaksi kolmesta ylittää terveen painon rajan painoindeksi 25:n.
Suomalaisista aikuisista enää alle 40 prosenttia on terveessä painossa. Tämän lisäksi tulevat lapset, joista useampi kuin joka viides on ylipainoinen.
Puiden juuriin kompastellessa yleensä selviää muutamilla kolhuilla. Jos joskus sattuisi nilkan murtuma, siitä parantuisi muutamassa kuukaudessa.
Kompastelu kaloreihin on paljon vakavampi juttu. Seuraukset ovat usein elinikäiset.
Liikkuminen hankaloituu. Vuosien mittaan ilmaantuu lihavuuden aiheuttamia sairauksia. Niistä on aivan yhtä ikäviä seuraamuksia kuin ilman lihavuutta syntyneistä sairauksista. Joka vuosi tuhansien suomalaisten elämä päättyy lihavuussairauksien vuoksi liian aikaisin.
Lihavuuden yleistyminen on johtanut myös taloudellisiin seuraamuksiin. Lihavuussairauksien hoidon kustannukset ovat ainakin 3,5 miljardia euroa. Vähintään saman suuruinen ylimääräinen menoerä kohdistuu elinkeinoelämään sairauspoissaolojen ja varhaisen eläkkeelle siirtymisen vuoksi.
Kaloreihin kompastelu, lihavuuslukujen jatkuva nousu ja lihavuuden aiheuttamien sairauksien lisääntyminen ovat olleet tiedossa jo pitkään. Päättäjämme ovat seuranneet tilannetta kuin halvaantuneina. Epäterveellisten elintarvikkeiden vähentämiseksi ei ole tehty mitään oleellista.
Istuvan hallituksen ohjelmassa sanaa lihavuus ei mainita lainkaan!. Sen sijaan liikunnan lisäämiseksi luetellaan kuusitoista kohtaa, jotka ovat vain toiveita, sillä näyttö niiden toimivuudesta on heikko.
Lihavuutta ei saada vähenemään, ellei painonhallinnan esterataa ryhdytä purkamaan. Epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta voidaan vähentää oikein kohdistetulla lainsäädännöllä.
Haittavero vähentäisi runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden kulutusta. Toinen toimiva keino ovat epäterveellisten tuotteiden markkinoinnin ja myynnin rajoitukset: kielletään kassamyynti, alennustarjoukset ja markkinointi lapsille. Suurten annosten ja pakkausten kohdalla voidaan ottaa käyttöön alkoholilain sääntö: suurissa pakkauksissa kilo/litrahinta ei saa olla alhaisempi kuin pienimmissä pakkauksissa.