Blogi

Väestön yleinen lihavuus ja sen jatkuva lisääntyminen sekä sen aiheuttamat rasitteet kansanterveydelle, sote-palveluille ja kansantaloudelle ovat nousseet paljon esille julkisuudessa, myös HS:n mielipideosastolla (Pertti Mustajoki 28.8., Ulla Kiuru 10.9.). Yhteiskunnallisiksi vuosittaisiksi kokonaiskustannuksiksi on arvioitu jopa viisi miljardia euroa.

Kysymys kuuluu, miksi asiassa ei ryhdytä konkreettisiin toimiin. Lihavien syyllistäminen ei auta. Ei myöskään se, että lehdet ovat täynnä laihdutusohjeita. Laihdutusohjelmia on paljon, ja laihdutuslääkkeiden kustannukset kasvavat huimasti. Tarvitaan vaikuttavia politiikkatoimia.

Nykyisessä hallitusohjelmassa onkin terveys- ja hyvinvointiohjelma, jonka tavoite on ”vähentää keskeisten kansantautien ja niiden riskitekijöiden aiheuttamaa hyvinvointivajetta ja tautitaakkaa, lisätä työ- ja toimintakykyä sekä vähentää terveyseroja”. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi lihavuuden torjunta on nykytilanteessa aivan keskeinen.

Kun hallituskautta on kulunut jo puolitoista vuotta, tarvittaisiin tähän hallitusohjelman lupaukseen konkretiaa. Eikä vain tavanomaisia julistuksia, erillisiä hankkeita ja paperilla olevia ohjelmia, vaan konkreettisia pysyviä politiikkapäätöksiä.

Vaikuttavista keinoista on runsaasti kansainvälistä näyttöä ja suosituksia, jotka koskevat erityisesti energiatiheiden elintarvikkeiden koostumukseen ja hintaan vaikuttamista sekä nuorille suuntautunutta markkinointia.

Nyt tarvittaisiin hallitukselta ja sosiaali- ja terveysministeriöltä tietoa siitä, mitä vaikuttavia päätöksiä ja toimia tämän hallitusohjelman kohdan mukaan aiotaan tehdä.

Pekka Puska
professori, puheenjohtaja
Terve paino ry

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 20.9.2024