Mahalaukkumme ei ymmärrä kaloreista mitään

kirjoittanut | 09.02.2024 | Blogi

Ihmisen kiinnostavimpia elimiä ovat sydän ja aivot. Mahalaukkumme ei ole erityisen suosittu. Kiinnostavuusasteikolla ehkä vain perna ja käpyrauhanen jäävät sen alapuolelle.

Mahalaukkumme ansaitsee suuremman huomion, sillä nykyinen tuhoisa lihavuusepidemia johtuu kahdesta sen toiminnan ”heikkoudesta”.

Heikkous on lainausmerkeissä, koska mahalaukku on loistavalla tavalla huolehtinut ihmislajin ravitsemuksesta kivikauden alkuhämärästä nykyisiin päiviin asti. Vasta viime vuosikymmeninä, kun ruokatarjonta on nopeasti muuttunut epäterveelliseksi, aikaisemmin hyödylliset ominaisuudet ovat muuttuneet haitallisiksi.

Mahalaukku muistuttaa tyhjänä kangaskassia. Litteä läpyskä, sisällä hieman nestettä. Ruokaa syödessä maha hiljalleen täyttyy, mikä alkaa pingottaa sen seinämiä. Mahan seinämässä sijaitsevat anturit aistivat venyttymisen ja lähettävät hermojen kautta siitä viestin aivoille. Kun maha ilmoittaa olevansa sopivan täynnä, tunnemme sen miellyttävän kylläisenä olona ja lopetamme syömisen.

Kylläisyyden – mahalaukun pingottumisen – aiheuttaa pelkästään ruuan määrä. Maha ei ymmärrä mitään ruuan energiasta. Se ei tiedä, paljonko syöty ruoka sisältää kaloreita.

Tulemme yhtä kylläiseksi lihapulla-perunamuusiannoksesta ja hampurilaisateriasta, mutta jälkimmäisestä tulee sisään yli kaksi kertaa enemmän kaloreita. Jos tyydytämme nälkämme suklaalla tai perunalastuilla, kaloreita tulee neljä kertaa enemmän.

Toinen mahalaukun heikkous ovat nesteet. Ne poistuvat mahasta niin nopeasti, ettei kylläisyyttä ehdi syntyä. Ominaisuus oli välttämätön silloin, kun ihmiset keräsivät ravintonsa luonnosta ja ainoa juotava oli kaloriton vesi.

Ajatelkaa kivikaudella eläneitä nälkäisiä esi-isiämme ja -äitejämme, jotka ruokaa etsiessään pysähtyivät purolla sammuttamaan janonsa. Jos vesi mahassa olisi tehnyt kylläiseksi, he olisivat palanneet tyytyväisinä leiriin ja muutamassa päivässä menehtyneet ravinnon puutteeseen.

Ihminen on jo muutaman tuhannen vuoden ajan osannut valmistaa kaloripitoisia juomia. Varmasti jo antiikin aikaan oli ihmisiä, jotka onnistuivat lihottamamaan itsensä oluella tai viinillä. Iso ongelma nesteistä tuli vasta, kun sokerijuomat yleistyivät.

Viime vuosina muotiin tulleet täysmehut ovat edelleen huonontaneet tilannetta. Terveelliset hedelmät ja marjat muuttuvat epäterveellisiksi, kun niistä juodaan pelkät nesteet. Ruokatorvesta syöksyy mahaan nestemäisiä kaloreita, jotka siirretään nopeasti suoleen.

Näköpiirissä ei ole mitään tieteellistä läpimurtoa, jolla voitaisiin ohjelmoida kivikauden algoritmeilla toimivaa mahalaukkuamme reagoimaan kaloreille ja tulemaan kylläiseksi sokerijuomista. Tarvitaan hallinnollisia toimia, jotka suojelevat puutteellisia mahalaukkujamme ylimääräisiltä kaloreilta.

Nestekaloreiden haittoja tulee vähentämään edellisen eduskunnan viime keväänä hyväksymä lakimuutos, jonka mukaan veroaste on suurempi paljon sokeria sisältävillä juomilla. Vero on Brysselissä EU:n vahvistettavana.

Sokerinestevero tarvitsee rinnalleen kiinteiden elintarvikkeiden sokeriveron, jolla vähennetään energiatiheiden makeisten, keksien, sokerimurojen ym. siirtymistä suomalaisten mahalaukkuihin.

Löytyy myös muita keinoja, joilla kaloriosaamatonta mahaamme voidaan suojella ylimääräisiltä kaloreilta. Kielletään makeisten, sipsien ym. epäterveellisen myynti kassoilla ja tarjoustuotteina ”kaksi yhden hinnalla”.

Lasten mahalaukut tarvitsevat erityissuojelua. Epäterveellisten elintarvikkeiden mainostaminen lapsille ja lelujen jakaminen lihottavien hampurilaisaterioiden yhteydessä pitää kieltää.

 

Pertti Mustajoki
Lääkäri, Terve Paino ry

BLOGIKIRJOITUKSET

Julmasta optimismista toimivaan lihavuuden torjuntaan

Otsikossa mainittu julma optimismi tarkoittaa, että kulttuurista johtuvien ongelmien ratkaisemisen yhteiskunta sysää yksittäisten kansalaisten vastuulle (1). Esimerkiksi lihavuusepidemian ratkaisemiseksi ihmisiä patistetaan muuttamaan syömistottumuksia...

Kaloreiden alennusmyynti

Helsingin sanomien Visio-lehdessä haastateltiin jokin aika sitten menestyvää turkulaisen ruokamarketin kauppiasta. (Huolestunut kauppias, HS Visio 3.9.2022) Ruokakaupoilla on yksinkertainen ansaintalogiikka. Jos tuote ei riittävästi myy, se poistetaan hyllystä, tai...

Elinturhake, elinhaitake

Elintarvikeasetus: ”Tässä asetuksessa ’elintarvikkeella’ tarkoitetaan mitä tahansa ainetta tai tuotetta, myös jalostettua, osittain jalostettua tai jalostamatonta tuotetta, joka on tarkoitettu tai jonka voidaan kohtuudella olettaa tulevan ihmisten nautittavaksi.”...

Suomalaisten ote lipsuu terveyden rinteessä

Nykyisen ihmislajin kaikilla yksilöillä paino oli terveellä alueella ensimmäiset 300 000 vuotta. Valtavaa ajanjaksoa on vaikea hahmottaa. Sen vuoksi havainnollistan ihmislajin historiaa vaelluksena, jossa jokainen vuosi on yksi metri. Ensimmäiset esi-isämme ja...

Lobbaus ja ruokaympäristömme

Kaupallisuus vaikuttaa paljon terveyteemme. Tähän liittyy runsas mainonta, jota useimmat ihmiset pitävät sinänsä myönteisenä ja informaatiota antavana. Onkin paljon terveyden kannalta myönteisiä tuotteita. Esimerkiksi suomalaisten sydänkuolleisuuden suureen...

Pelastakaa edes lapset lihavuudelta

Joulukuun alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi suomalaisten terveyden kannalta synkkiä lukuja. Ylipainoisten aikuisten määrä oli edelleen noussut. Maassamme on satatuhatta lihavaa henkilöä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Se merkitsee aina vaan enemmän...

lue lisää