Nyt on ruokaturvallisuuden vuoro

kirjoittanut | 22.03.2023 | Blogi

Ensi vuona tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta siitä, kun ensimmäinen Kekkosen uuden vuoden puheen jälkeen laadittu liikenneturvallisuutta parantava laki astui voimaan. Säädettiin yleinen nopeusrajoitus 80 km/t. Pian seurasi nippu muita lakeja: turvavyöpakko, promillelaki, kypäräpakko moottoripyöräilijöille, talvirengaspakko…

Viisikymmentä vuotta sitten liikenteessä kuoli 1200 suomalaista. Viime vuonna alle 200. Liikenneturvallisuuslaeilla on pelastettu kymmeniätuhansia ihmishenkiä.

Liikenteessä ratkaiseva oivallus oli, että ihmisiin kohdistettu valistus ja ajo-opetus eivät riitä. Tarvittiin lakeja ja säädöksiä muuttamaan ajaminen turvallisemmaksi .

Lihavuuden torjunnassa olemme samassa tilanteessa kuin liikenteessä viisikymmentä vuotta sitten. Tähän mennessä ylipainoa on yritetty ehkäistä opettamalla ihmisiä ”ajamaan paremmin” yhä epäterveellisemmäksi muuttuneessa ruokaympäristössä.

Suomessa on ilmestynyt useita ravitsemussuosituksia, ja monilla kampanjoilla on kannustettu kansalaisia syömään terveellisemmin. Niistä huolimatta painokäyrät ovat jatkaneet nousuaan, eniten lasten keskuudessa.

Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista on ylipainoisia, ja yli miljoonalla on liikapainoa enemmän kuin 15 kiloa.

Lihavuuden aiheuttamiin sydänsairauksiin, aivohalvauksiin, diabetekseen, maksakirroosiin, syöpäsairauksiin kuolee joka vuosi paljon enemmän suomalaisia kuin liikenneonnettomuuksiin 1970-luvun alussa.

Näistä kuolemista ei kerrota lehdissä. Siitä huolimatta lihavuussairauksiin menehtyneet ovat aivan yhtä kuolleita kuin liikenneonnettomuuksissa henkensä menettäneet. Ihmiselämiä päättyy liian aikaisin.

Ylipaino on maailmanlaajuinen ongelma, minkä vuoksi sen syitä on perusteellisesti selvitetty. Suomalaiset ovat lihoneet, koska ruuista ja juomista on tullut kroonisesti – pitkän ajan kuluessa – ylimääräisiä kaloreita. Tähän on johtanut epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntynyt markkinointi ja tarjonta.

Ruokamarketissa tämä näkyy laajoina osastoina, joissa myydään makeisia, perunalastuja, sokerimuroja, keksejä, ja sokerijuomia. Ravintolapuolella epäterveellisten hampurilaistuotteiden ja pitsojen tarjonta on lisääntynyt.

Tänä vuonna valtionhallinnossa on ensimmäistä kertaa esillä ylipainon vähentämiseen tähtääviä suunnitelmia. Virvoitusjuomaveroon suunnitellaan porrastusta, joka nostaisi sokeripitoisten juomien veroa aiempaa korkeammaksi. Toivottavasti samassa yhteydessä ryhdytään suunnittelemaan laajempaa sokeriveroa, joka vähentäisi myös makeisten, keksien ja sokerimurojen kulutusta.

Liikenteen muuttamiseksi turvallisemmaksi tarvittiin monenlaisia säädöksiä. Ei ylipainonkaan kääntämiseksi riittävään laskuun pelkkä sokerivero riitä.

Sokeriveron lisäksi kohteeksi on otettava epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi.

Internetissä lapsille markkinoidaan melkein yksinomaan epäterveellisiä elintarvikkeita. Lapsia houkutellaan leluilla epäterveellisten hampurilaistuotteiden käyttäjiksi. Kauppojen ja kioskien ”kaksi yhden hinnalla” tarjoustuotteina on tavallisesti makeisia. Näiden markkinointikeinojen käyttö Suomessa pitää kieltää.

Liikenneturvallisuudesta kertova artikkeli Helsingin sanomissa (11.3.) oli otsikoitu 1970-luvun liikennekulttuurissa ei ollut mitään järkeä.

Toivottavasti ensi vuosikymmenen alkupuolella saamme lukea lehtikirjoituksen Kymmenen vuotta sitten epäterveellisten elintarvikkeiden tarjonnassa ei ollut mitään tolkkua.

 

Pertti Mustajoki

lääkäri, professori

Terve Paino ry:n puheenjohtaja

BLOGIKIRJOITUKSET

Mahalaukkumme ei ymmärrä kaloreista mitään

Ihmisen kiinnostavimpia elimiä ovat sydän ja aivot. Mahalaukkumme ei ole erityisen suosittu. Kiinnostavuusasteikolla ehkä vain perna ja käpyrauhanen jäävät sen alapuolelle. Mahalaukkumme ansaitsee suuremman huomion, sillä nykyinen tuhoisa lihavuusepidemia johtuu...

Pelastakaa edes lapset lihavuudelta

Joulukuun alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi suomalaisten terveyden kannalta synkkiä lukuja. Ylipainoisten aikuisten määrä oli edelleen noussut. Maassamme on satatuhatta lihavaa henkilöä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Se merkitsee aina vaan enemmän...

Lihavuus on yhteiskunnan aiheuttama ongelma

Väestöjen lihomisen on aiheuttanut epäterveellisten elintarvikkeiden voimakas runsastuminen ja tehostettu markkinointi. Paavo Rautio kirjoitti kolumnissaan (HS 10.1.) siitä, miten ihmisten ongelmat ja vaivat usein koetaan yhteiskunnan ja ”rakenteiden” aiheuttamiksi....

Lihavuuden aikapommi tikittää

Maailmanpankin Washingtonin osaston kaksi asiantuntijaa halusi selvittää, miten sokeripitoisten juomien verottaminen vaikuttaa niiden kuluttamiseen. He kävivät läpi kaikki tutkimukset, joissa asiaa oli selvitetty. Tulokset he julkaisivat arvostetussa...

Terveysverot eivät ole tehottomia eivätkä syrjiviä

Helsingin Sanomien (28.4.) kirjoituksessa Tutkijat tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä haastateltiin talouden tutkimusprofessoria ja vero-oikeuden professoria elintarvikkeiden terveysveroista. HS:n kirjoituksessa epäillään, ettei terveysveroilla saavuteta...

Terveysveron vaikutuksista on kiistatonta tutkimusnäyttöä

HS:n haastattelussa tutkijat Kosonen ja Linnakangas (28.4.) tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä. Miten voi olla, kun yli 45 maata ottanut sokeriveron käyttöön? Ja tuore 62 tutkimuksen systemaattinen katsaus (JAMA 2020) osoitti veron vaikutuksen:...

Elokuvateatterit uhkaavat lastemme terveyttä

Elokuvateattereiden aulat ovat Suomen epäterveellisimpiä paikkoja. Finnkinon Helsingin Tennispalatsin ja Kinopalatsin teattereiden aulassa on noin viiden metrin leveydeltä popcorn-kaappeja, jokaisessa neljä kerrosta hyllyjä. Kevyitä popcorneja syödessä saattaa tuntua,...

Julmasta optimismista toimivaan lihavuuden torjuntaan

Otsikossa mainittu julma optimismi tarkoittaa, että kulttuurista johtuvien ongelmien ratkaisemisen yhteiskunta sysää yksittäisten kansalaisten vastuulle (1). Esimerkiksi lihavuusepidemian ratkaisemiseksi ihmisiä patistetaan muuttamaan syömistottumuksia...

Terveysverot polttopisteessä: Win-Win

Monet länsimaat kamppailevat nykyään valtion budjetin kanssa. Inflaatio, koronapandemia, Ukrainan sota, kasvavat terveydenhuollon kustannukset jne. asettavat hallitukset vaikeaan tilanteeseen. Ratkaisut vaihtelevat budjettileikkauksista veronkorotuksiin. Päätökset...

lue lisää