Elokuvateatterit uhkaavat lastemme terveyttä

kirjoittanut | 27.03.2023 | Blogi

Elokuvateattereiden aulat ovat Suomen epäterveellisimpiä paikkoja.

Finnkinon Helsingin Tennispalatsin ja Kinopalatsin teattereiden aulassa on noin viiden metrin leveydeltä popcorn-kaappeja, jokaisessa neljä kerrosta hyllyjä.

Kevyitä popcorneja syödessä saattaa tuntua, että niissä on vähän kaloreita. Se on harhaa, sillä popcornit ovat erittäin energiatiheitä. Sadassa grammassa on 480 kilokaloria, mikä on   3 – 4 kertaa enemmän kuin suomalaisissa perusaterioissa.

Kun teini-ikäinen on rouskuttanut keskikoon laatikollisen (M-koko) sisäänsä, popcorn on muuttunut lietteeksi, jota mahalaukussa on vain 138 grammaa. Pienestä määrästä huolimatta kaloreita on 685 kcal, mikä on selvästi enemmän kuin kokonaisissa lihapulla-perunamuusi-, makaronilaatikko- jne. aterioissa.

Pieni määrä mahassa ei riitä tuottamaan saman tason kylläisyyttä kuin oikeat ateriat.  Popcornin jälkeen nälkä palaa nopeammin, minkä vuoksi tulee syötyä pian uudestaan.

Epäterveelliset popcornit ja nachot ovat iso suolaisten ryhmä, mutta elokuvateatterien aulaa hallitsee sokeri.

Kummassakin elokuvateatterissa myydään erilaisia karkkipusseja 12 – 13 hyllymetrillä.

Karkkipussien lisäksi ovat makeislokerikot, joista voi kerätä itselleen sopivan kimaran. Kinopalatsissa myydään makeisia kilotavarana 9 – 10 metrin pituisesta hyllyköistä, jossa on useita kerroksia. Tennispalatsissa irtokarkkihyllyjä on 21 metrin pituudelta, niissä on yhteensä 304 erillistä lokeroa.

Molemmissa teattereissa liput ostetaan tiskiltä, jossa asiakkaan ja myyjän väliin on sijoitettu suklaapatukoita, useita eri merkkejä.

Makeisten painosta puolet on sokeria, mukana on myös muita hiilihydraatteja sidosaineina pitämässä massaa kasassa. Ei mitään hyödyllistä – ei proteiinia, ei kuitua, ei vitamiineja, ei hivenaineita. Pelkkiä tyhjiä kaloreita noin 400 kilokaloria sataa grammaa kohden.

Juomia saa hanoista neljää laatua, sokerin kanssa tai ilman.

Siinä kaikki. Elokuvateatterin aulassa myytävissä tuotteissa – sokerittomia juomia lukuun ottamatta – ei ole mitään, jota voisi kutsua edes kohtalaisen terveelliseksi.

Kun lapsi popcornin tai karkkipussin tai molempien kanssa on istuutunut elokuvateatterin istuimelle, hän altistuu vielä muille epäterveellisyyksille. Alkumainoksissa voi esiintyä jaksoja, joissa piirroshahmot tai muut influensserit houkuttelevat lapsia pikaruokien tai muun epäterveellisen ystäviksi.

Lapsi ei ole turvassa vielä silloinkaan, kun vihdoin päästään itse elokuvaan. Hän todennäköisesti altistuu epäterveellisten ruokien ja juomien piilomainonnalle.

Itävaltalaiset tutkijat selvittivät yhteensä 250 lasten elokuvasta (1), kuinka usein näytettiin kuvia tai puhuttiin ruuista tai juomista.

Yhteensä löytyi yli kuusi tuhatta tilannetta, joissa ruoka tai juoma olivat esillä. Näistä kerroista melkein puolet (41 %) koski selvästi epäterveellisiä ruokia. Tähän ryhmään kuuluivat pitkälle prosessoidut elintarvikkeet, joissa on paljon sokeria, rasvaa ja suolaa mutta vähän vitamiineja ja muuta hyödyllistä: pikaruuat, makeiset, suolaiset naposteltavat, sokerilimonadit, energiajuomat.

Epäterveellisten ryhmä oli selvästi suurin. Selvästi terveellisiä oli vain 26 % ja välimaastossa olevia 33 %.

Elokuvissa epäterveelliset elintarvikkeet olivat muutenkin näkyvämmin esillä, koska niitä näytettiin muita ruokia useammin lähellä kuvaruudun keskustaa. Terveellisempiä näkyi tavallisesti vain laitaosissa.

Tämä ei ole aivan viatonta. Lasten filmeissä näkyvien epäterveellisten syömisten ja juomisten on todettu vaikuttavan pienten katsojien ruokavalintoihin (1).

Tämän päivän Suomessa on ylipainoisia lapsia kolme kertaa enemmän kuin neljäkymmentä vuotta sitten. Ylimääräisiä kaloreita on tullut ruokamarkettien sokerijuomista, makeishyllyistä, sipseistä, sokerimuroista ja hampurilaisravintoloista.

Tässä epäterveellisten syömisten markkinointibuumissa myös elokuvateatterit ovat vahvoja vaikuttajia

PS: Tampereella käydessä kävin tarkastamassa kaksi Finnkinon elokuvateatteria. Pienemmissä paikossa on hyllymetrejä vähemmän, mutta niillä myydään täsmälleen samoja tuotteita kuin Helsingissä. Ilmeisesti sama epäterveellisyys vallitsee kaikissa Suomen elokuvateattereissa.

Pertti Mustajoki

professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja

  1. Matthes J, Naderer B. Sugary, fatty, and prominent: food and beverages appearances in children´s movies from 1991 to 2015. Pediatric Obesity 2019; 14:e12488

 

BLOGIKIRJOITUKSET

Makeiset valtaavat kauppoja

Muutama vuosi sitten Kauppalehti uutisoi, että karkinsyönti on Suomessa kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomalaiset käyttivät vuonna 1990 makeisiin keskimäärin 58 euroa, kun se 2016 oli 134 euroa. Koska makeisten ”kaksi yhden hinnalla”...

Karkkeja kaupataan kaikkialla

Viime aikoina makeisten myynti on levinnyt voimakkaasti kaikenlaisten kauppojen valikoimiin. Esimerkkejä ovat halpamyyntiliikkeet, rautakaupat, lastenvaateosasto ja nuorten suosimat kaupat. Tässä havaintoja keväältä 2024. R-kioskilla on yli 30 hyllymetriä karkkeja:...

Mahalaukkumme ei ymmärrä kaloreista mitään

Ihmisen kiinnostavimpia elimiä ovat sydän ja aivot. Mahalaukkumme ei ole erityisen suosittu. Kiinnostavuusasteikolla ehkä vain perna ja käpyrauhanen jäävät sen alapuolelle. Mahalaukkumme ansaitsee suuremman huomion, sillä nykyinen tuhoisa lihavuusepidemia johtuu...

Pelastakaa edes lapset lihavuudelta

Joulukuun alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi suomalaisten terveyden kannalta synkkiä lukuja. Ylipainoisten aikuisten määrä oli edelleen noussut. Maassamme on satatuhatta lihavaa henkilöä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Se merkitsee aina vaan enemmän...

Lihavuus on yhteiskunnan aiheuttama ongelma

Väestöjen lihomisen on aiheuttanut epäterveellisten elintarvikkeiden voimakas runsastuminen ja tehostettu markkinointi. Paavo Rautio kirjoitti kolumnissaan (HS 10.1.) siitä, miten ihmisten ongelmat ja vaivat usein koetaan yhteiskunnan ja ”rakenteiden” aiheuttamiksi....

Lihavuuden aikapommi tikittää

Maailmanpankin Washingtonin osaston kaksi asiantuntijaa halusi selvittää, miten sokeripitoisten juomien verottaminen vaikuttaa niiden kuluttamiseen. He kävivät läpi kaikki tutkimukset, joissa asiaa oli selvitetty. Tulokset he julkaisivat arvostetussa...

Terveysverot eivät ole tehottomia eivätkä syrjiviä

Helsingin Sanomien (28.4.) kirjoituksessa Tutkijat tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä haastateltiin talouden tutkimusprofessoria ja vero-oikeuden professoria elintarvikkeiden terveysveroista. HS:n kirjoituksessa epäillään, ettei terveysveroilla saavuteta...

Terveysveron vaikutuksista on kiistatonta tutkimusnäyttöä

HS:n haastattelussa tutkijat Kosonen ja Linnakangas (28.4.) tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä. Miten voi olla, kun yli 45 maata ottanut sokeriveron käyttöön? Ja tuore 62 tutkimuksen systemaattinen katsaus (JAMA 2020) osoitti veron vaikutuksen:...

Makeiset valtaavat kauppoja

Muutama vuosi sitten Kauppalehti uutisoi, että karkinsyönti on Suomessa kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomalaiset käyttivät vuonna 1990 makeisiin keskimäärin 58 euroa, kun se 2016 oli 134 euroa. Koska makeisten ”kaksi yhden hinnalla”...

lue lisää

Karkkeja kaupataan kaikkialla

Viime aikoina makeisten myynti on levinnyt voimakkaasti kaikenlaisten kauppojen valikoimiin. Esimerkkejä ovat halpamyyntiliikkeet, rautakaupat, lastenvaateosasto ja nuorten suosimat kaupat. Tässä havaintoja keväältä 2024. R-kioskilla on yli 30 hyllymetriä karkkeja:...

lue lisää

Terveysveroilla terveyttä

Soten ongelmat puhuttavat. Erityisesti toivotaan parannusta peruspalveluihin, jotka ovat juuri nyt uhattuina. Niillä on ratkaiseva merkitys lääkäriin pääsyyn ja kansansairauksien pitkäjänteiseen hoitoon. Kansanterveydessä tärkeintä on tautien ehkäisy, joka on ollut...

lue lisää