Elokuvateatterit uhkaavat lastemme terveyttä

kirjoittanut | 27.03.2023 | Blogi

Elokuvateattereiden aulat ovat Suomen epäterveellisimpiä paikkoja.

Finnkinon Helsingin Tennispalatsin ja Kinopalatsin teattereiden aulassa on noin viiden metrin leveydeltä popcorn-kaappeja, jokaisessa neljä kerrosta hyllyjä.

Kevyitä popcorneja syödessä saattaa tuntua, että niissä on vähän kaloreita. Se on harhaa, sillä popcornit ovat erittäin energiatiheitä. Sadassa grammassa on 480 kilokaloria, mikä on   3 – 4 kertaa enemmän kuin suomalaisissa perusaterioissa.

Kun teini-ikäinen on rouskuttanut keskikoon laatikollisen (M-koko) sisäänsä, popcorn on muuttunut lietteeksi, jota mahalaukussa on vain 138 grammaa. Pienestä määrästä huolimatta kaloreita on 685 kcal, mikä on selvästi enemmän kuin kokonaisissa lihapulla-perunamuusi-, makaronilaatikko- jne. aterioissa.

Pieni määrä mahassa ei riitä tuottamaan saman tason kylläisyyttä kuin oikeat ateriat.  Popcornin jälkeen nälkä palaa nopeammin, minkä vuoksi tulee syötyä pian uudestaan.

Epäterveelliset popcornit ja nachot ovat iso suolaisten ryhmä, mutta elokuvateatterien aulaa hallitsee sokeri.

Kummassakin elokuvateatterissa myydään erilaisia karkkipusseja 12 – 13 hyllymetrillä.

Karkkipussien lisäksi ovat makeislokerikot, joista voi kerätä itselleen sopivan kimaran. Kinopalatsissa myydään makeisia kilotavarana 9 – 10 metrin pituisesta hyllyköistä, jossa on useita kerroksia. Tennispalatsissa irtokarkkihyllyjä on 21 metrin pituudelta, niissä on yhteensä 304 erillistä lokeroa.

Molemmissa teattereissa liput ostetaan tiskiltä, jossa asiakkaan ja myyjän väliin on sijoitettu suklaapatukoita, useita eri merkkejä.

Makeisten painosta puolet on sokeria, mukana on myös muita hiilihydraatteja sidosaineina pitämässä massaa kasassa. Ei mitään hyödyllistä – ei proteiinia, ei kuitua, ei vitamiineja, ei hivenaineita. Pelkkiä tyhjiä kaloreita noin 400 kilokaloria sataa grammaa kohden.

Juomia saa hanoista neljää laatua, sokerin kanssa tai ilman.

Siinä kaikki. Elokuvateatterin aulassa myytävissä tuotteissa – sokerittomia juomia lukuun ottamatta – ei ole mitään, jota voisi kutsua edes kohtalaisen terveelliseksi.

Kun lapsi popcornin tai karkkipussin tai molempien kanssa on istuutunut elokuvateatterin istuimelle, hän altistuu vielä muille epäterveellisyyksille. Alkumainoksissa voi esiintyä jaksoja, joissa piirroshahmot tai muut influensserit houkuttelevat lapsia pikaruokien tai muun epäterveellisen ystäviksi.

Lapsi ei ole turvassa vielä silloinkaan, kun vihdoin päästään itse elokuvaan. Hän todennäköisesti altistuu epäterveellisten ruokien ja juomien piilomainonnalle.

Itävaltalaiset tutkijat selvittivät yhteensä 250 lasten elokuvasta (1), kuinka usein näytettiin kuvia tai puhuttiin ruuista tai juomista.

Yhteensä löytyi yli kuusi tuhatta tilannetta, joissa ruoka tai juoma olivat esillä. Näistä kerroista melkein puolet (41 %) koski selvästi epäterveellisiä ruokia. Tähän ryhmään kuuluivat pitkälle prosessoidut elintarvikkeet, joissa on paljon sokeria, rasvaa ja suolaa mutta vähän vitamiineja ja muuta hyödyllistä: pikaruuat, makeiset, suolaiset naposteltavat, sokerilimonadit, energiajuomat.

Epäterveellisten ryhmä oli selvästi suurin. Selvästi terveellisiä oli vain 26 % ja välimaastossa olevia 33 %.

Elokuvissa epäterveelliset elintarvikkeet olivat muutenkin näkyvämmin esillä, koska niitä näytettiin muita ruokia useammin lähellä kuvaruudun keskustaa. Terveellisempiä näkyi tavallisesti vain laitaosissa.

Tämä ei ole aivan viatonta. Lasten filmeissä näkyvien epäterveellisten syömisten ja juomisten on todettu vaikuttavan pienten katsojien ruokavalintoihin (1).

Tämän päivän Suomessa on ylipainoisia lapsia kolme kertaa enemmän kuin neljäkymmentä vuotta sitten. Ylimääräisiä kaloreita on tullut ruokamarkettien sokerijuomista, makeishyllyistä, sipseistä, sokerimuroista ja hampurilaisravintoloista.

Tässä epäterveellisten syömisten markkinointibuumissa myös elokuvateatterit ovat vahvoja vaikuttajia

PS: Tampereella käydessä kävin tarkastamassa kaksi Finnkinon elokuvateatteria. Pienemmissä paikossa on hyllymetrejä vähemmän, mutta niillä myydään täsmälleen samoja tuotteita kuin Helsingissä. Ilmeisesti sama epäterveellisyys vallitsee kaikissa Suomen elokuvateattereissa.

Pertti Mustajoki

professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja

  1. Matthes J, Naderer B. Sugary, fatty, and prominent: food and beverages appearances in children´s movies from 1991 to 2015. Pediatric Obesity 2019; 14:e12488

 

BLOGIKIRJOITUKSET

Kaloreiden alennusmyynti

Helsingin sanomien Visio-lehdessä haastateltiin jokin aika sitten menestyvää turkulaisen ruokamarketin kauppiasta. (Huolestunut kauppias, HS Visio 3.9.2022) Ruokakaupoilla on yksinkertainen ansaintalogiikka. Jos tuote ei riittävästi myy, se poistetaan hyllystä, tai...

Elinturhake, elinhaitake

Elintarvikeasetus: ”Tässä asetuksessa ’elintarvikkeella’ tarkoitetaan mitä tahansa ainetta tai tuotetta, myös jalostettua, osittain jalostettua tai jalostamatonta tuotetta, joka on tarkoitettu tai jonka voidaan kohtuudella olettaa tulevan ihmisten nautittavaksi.”...

Suomalaisten ote lipsuu terveyden rinteessä

Nykyisen ihmislajin kaikilla yksilöillä paino oli terveellä alueella ensimmäiset 300 000 vuotta. Valtavaa ajanjaksoa on vaikea hahmottaa. Sen vuoksi havainnollistan ihmislajin historiaa vaelluksena, jossa jokainen vuosi on yksi metri. Ensimmäiset esi-isämme ja...

Lobbaus ja ruokaympäristömme

Kaupallisuus vaikuttaa paljon terveyteemme. Tähän liittyy runsas mainonta, jota useimmat ihmiset pitävät sinänsä myönteisenä ja informaatiota antavana. Onkin paljon terveyden kannalta myönteisiä tuotteita. Esimerkiksi suomalaisten sydänkuolleisuuden suureen...

Tasa-arvoa myös ylipainon ehkäisyyn

Liikennekuolemien ehkäiseminen on kunniakas luku Suomen historiassa. Vuoden 1970-luvun alussa liikenteessä kuoli joka vuosi 1200 suomalaista, viime vuonna 211. Viisikymmentä vuotta sitten ymmärrettiin, ettei liikenneturvallisuutta voida merkittävästi parantaa...

Sokerin kulutus yhteydessä masennukseen

Runsaan sokerin kulutuksen haitat liittyvät tunnetusti lihomiseen sekä hammasterveyteen. Äskettäin julkaistiin tutkimus, jossa suuresta amerikkalaisesta kansallisesta terveys- ja ravintoseurannan (NHANES) aineistosta analysoitiin sokerin saannin ja masennuksen välistä...

lue lisää