Lihavuus on yhteiskunnan aiheuttama ongelma

kirjoittanut | 14.01.2024 | Blogi

Väestöjen lihomisen on aiheuttanut epäterveellisten elintarvikkeiden voimakas runsastuminen ja tehostettu markkinointi.

Paavo Rautio kirjoitti kolumnissaan (HS 10.1.) siitä, miten ihmisten ongelmat ja vaivat usein koetaan yhteiskunnan ja ”rakenteiden” aiheuttamiksi. Monissa tilanteissa ongelmien ulkoistaminen ei ole järkevää. Mutta Raution esille tuoma ylipainon yleistyminen on tässä merkittävä poikkeus.

Ihmisten lihominen lähti kaikkialla maailmassa jyrkempään nousuun runsas neljäkymmentä vuotta sitten. Suomessa aikuisten lihavuus kaksinkertaistui ja lasten kolminkertaistui. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uudet tulokset osoittavat, että lihomiskäyrä nousee edelleen.

Suomalaiset yrittävät tosissaan päästä eroon liikakiloista. THL:n tuottaman tutkimustiedon mukaan joka vuosi kolmasosa naisista ja neljäsosa miehistä yrittää vakavissaan laihduttaa.

Eri maiden tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että väestöjen lihomisen on aiheuttanut epäterveellisten elintarvikkeiden voimakas runsastuminen ja tehostettu markkinointi. Tämä on näkynyt ruokakauppojen suurempina makeisten ja sipsi-tuotteiden osastoina, ”kaksi yhden hinnalla” -tarjouksina, kassamyyntinä, isompina pakkaus- ja annoskokoina sekä levittäytymisenä rautakauppoihin ja muihin ei-elintarvikeliikkeisiin.

Suomalaisilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet suojautua epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnilta. Vähemmän koulutusta saaneilla on selvästi enemmän ylipainoa kuin korkeakoulutetuilla. Myös vanhemmilta perityt geenit vaikuttavat. Osalla meistä makeanhimo on voimakkaampi, kylläisyys syntyy hitaammin ja kyky hahmottaa annoskokoja on heikompi.

Yhteiskunnallisen muutoksen aiheuttamaan ongelmaan tarvitaan yhteiskunnan ratkaisuja. Epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta voidaan vähentää sokerituotteiden laaja-alaisella verolla, kieltämällä markkinointi lapsille ja myyminen alennetuilla tarjoushinnoilla.

Pertti Mustajoki
Lääkäri, Terve paino ry:n puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 14.1.2024.

BLOGIKIRJOITUKSET

Lihavuus uhkaa syntyvien lasten hyvinvointia

Lihavuus vaikuttaa lisääntymisterveyteen monin tavoin, joten yhteiskunnan tulisi panostaa voimakkaasti sen ennaltaehkäisyyn. Joka viidennen suomalaisen synnyttäjän painoindeksi raskauden alkaessa on yli 30, mikä merkitsee vähintään 15 kilon liikapainoa. THL:n...

Mahalaukkumme ei ymmärrä kaloreista mitään

Ihmisen kiinnostavimpia elimiä ovat sydän ja aivot. Mahalaukkumme ei ole erityisen suosittu. Kiinnostavuusasteikolla ehkä vain perna ja käpyrauhanen jäävät sen alapuolelle. Mahalaukkumme ansaitsee suuremman huomion, sillä nykyinen tuhoisa lihavuusepidemia johtuu...

Pelastakaa edes lapset lihavuudelta

Joulukuun alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi suomalaisten terveyden kannalta synkkiä lukuja. Ylipainoisten aikuisten määrä oli edelleen noussut. Maassamme on satatuhatta lihavaa henkilöä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Se merkitsee aina vaan enemmän...

Lihavuuden aikapommi tikittää

Maailmanpankin Washingtonin osaston kaksi asiantuntijaa halusi selvittää, miten sokeripitoisten juomien verottaminen vaikuttaa niiden kuluttamiseen. He kävivät läpi kaikki tutkimukset, joissa asiaa oli selvitetty. Tulokset he julkaisivat arvostetussa...

Terveysverot eivät ole tehottomia eivätkä syrjiviä

Helsingin Sanomien (28.4.) kirjoituksessa Tutkijat tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä haastateltiin talouden tutkimusprofessoria ja vero-oikeuden professoria elintarvikkeiden terveysveroista. HS:n kirjoituksessa epäillään, ettei terveysveroilla saavuteta...

Terveysveron vaikutuksista on kiistatonta tutkimusnäyttöä

HS:n haastattelussa tutkijat Kosonen ja Linnakangas (28.4.) tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä. Miten voi olla, kun yli 45 maata ottanut sokeriveron käyttöön? Ja tuore 62 tutkimuksen systemaattinen katsaus (JAMA 2020) osoitti veron vaikutuksen:...

Elokuvateatterit uhkaavat lastemme terveyttä

Elokuvateattereiden aulat ovat Suomen epäterveellisimpiä paikkoja. Finnkinon Helsingin Tennispalatsin ja Kinopalatsin teattereiden aulassa on noin viiden metrin leveydeltä popcorn-kaappeja, jokaisessa neljä kerrosta hyllyjä. Kevyitä popcorneja syödessä saattaa tuntua,...

Nyt on ruokaturvallisuuden vuoro

Ensi vuona tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta siitä, kun ensimmäinen Kekkosen uuden vuoden puheen jälkeen laadittu liikenneturvallisuutta parantava laki astui voimaan. Säädettiin yleinen nopeusrajoitus 80 km/t. Pian seurasi nippu muita lakeja: turvavyöpakko,...

Sokerin kulutus yhteydessä masennukseen

Runsaan sokerin kulutuksen haitat liittyvät tunnetusti lihomiseen sekä hammasterveyteen. Äskettäin julkaistiin tutkimus, jossa suuresta amerikkalaisesta kansallisesta terveys- ja ravintoseurannan (NHANES) aineistosta analysoitiin sokerin saannin ja masennuksen välistä...

lue lisää