Blogi

Miksi valtio tukee haitallisia elintarvikkeita?

Suomessa valtio tukee elintarvikkeiden myyntiä alhaisella arvonlisäverolla. Tavallisten kulutustarvikkeiden arvonlisävero on 25,5 prosenttia, mutta elintarvikkeiden melkein puolta pienempi, 13,5 prosenttia. Hyvä niin, tarpeelliset ruuat ja juomat ovat tämän ansiosta halvempia.

Systeemi kuitenkin vuotaa pahasti, koska myös haitallisia elintarvikkeita tuetaan. Hyvin epäterveelliset makeiset, suklaa, sipsit ja keksit ynnä muut nauttivat 13,5 prosentin alv-edusta, vaikka ne ovat päätekijöitä tämän hetken tuhoisassa lihavuusepidemiassa.

Suomessa on 1,2 miljoonaa lihavaa aikuista, joilla ylimääräistä painoa on keskimäärin 24 kiloa. Melkein kaikilla on lihavuuden aiheuttamia sairauksia, monilla useita – rasvamaksa, vaikea unihäiriö, tyypin 2 diabetes, astma, polvien nivelrikko, useita syöpätyyppejä, munuaisten vajaatoiminta, kihti ja niin edelleen.

Terveydenhuollon rekisteritietojen perusteella tiedetään, että lihavuudesta johtuvat sairaudet aiheuttavat joka vuosi terveydenhuollolle 3,5 miljardin euron ylimääräiset kulut. Terveydenhuollon kulujen lisäksi liikapaino heikentää huomattavasti myös työn tuottavuutta lisääntyneiden sairauspoissaolojen ja varhaisemman eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Tutkijoiden mukaan tämä kustannus on vähintään yhtä suuri kuin lihavuussairauksien hoitokulut. Tämä merkitsee, että lihavuus aiheuttaa Suomelle ainakin seitsemän miljardin kuluerän vuosittain.

Ollaan absurdissa tilanteessa. Valtio tukee lihottavien elintarvikkeiden myyntiä alhaisella arvonlisäverolla ja samalla yhteiskunta joutuu maksamaan valtaosan niiden aiheuttamien sairauksien miljardiluokan kustannuksista.

Epäterveellisten elintarvikkeiden arvonlisävero pitäisi nostaa vähintään 25,5 prosenttiin. Lisäksi tulisi säätää haittavero kaikille runsaasti sokeria sisältäville tuotteille.

Pertti Mustajoki
lääkäri, professori
Terve paino ry

Kirjoitus on julkaistu myös Helsingin Sanomissa 12.3.2026: Miksi valtio tukee haitallisia elintarvikkeita? | HS.fi

BLOGIKIRJOITUKSET

Vähemmän sairautta ja surua ruoasta

Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi kuusi vuotta sitten kirjasen Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus. Se oli tarkoitettu laajaan käyttöön. Kunnat, varhaiskasvatuksen järjestäjät, lasten ruokapalvelun toteuttajat, kodit ja alan...

Tekoäly on viisaampi kuin hallitus

Nykyisen hallituksen ohjelmassa sana terveys mainitaan yli kaksisataa kertaa. Kuitenkaan tekstin 216:lla sivulla sanaa lihavuus ei mainita laisinkaan. Miksi hallitus on unohtanut lihavuuden, vaikka se on tämän päivän eniten kansanterveyttämme tuhoava tekijä? Tietoa...

Lihavuuden vähentäminen lisäisi syntyvyyttä

Ylipaino heikentää hedelmällisyyttä ja lisää lapsettomuushoitojen tarvetta. Syntyvyys on uhkaavasti laskenut Suomessa. Tilanteen korjaamiseksi sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) ehdotti tv-uutisissa hedelmällisyysopetusta kouluihin. Virheellinen tieto...

Homo sapiensin nimi on vaihdettava

Ruotsalainen Carl von Linné laati 1700-luvulla eliöiden latinankielisen luokittelujärjestelmän, joka on edelleen käytössä. Ihmiselle hän antoi nimen Homo sapiens, viisas ihminen. Viime vuosisadan puolella Suomessa tehtiin viisaita päätöksiä. Järkevillä liikennelaeilla...

Painonhallinnan esterata

Helsingin Keskuspuistosta löytyy leveitä polkuja, joilla on kiviä ja puiden paksut juuret risteilevät maan pinnalla. Monille liikunnan harrastajille polut tuovat hauskaa vaihtelua. Mutta ketteräjalkaisenkin kenkä osuu helposti juureen ja horjuttaa ikävästi kulkijaa....

Väestön lihominen lisää hiilidioksidipäästöjä

Luonnonvarakeskus (Luke) on kehittänyt elintarvikkeiden ympäristövaikutuksiin arviointimenetelmän, joka huomioi erot ravitsemuslaadussa. Luken laaja raportti sivuuttaa kuitenkin lihottavien elintarvikkeiden aiheuttamat ympäristöhaitat. Aikuisten lihavuus on Suomessa...

Makeiset valtaavat kauppoja

Muutama vuosi sitten Kauppalehti uutisoi, että karkinsyönti on Suomessa kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomalaiset käyttivät vuonna 1990 makeisiin keskimäärin 58 euroa, kun se 2016 oli 134 euroa. Koska makeisten ”kaksi yhden hinnalla”...

Karkkeja kaupataan kaikkialla

Viime aikoina makeisten myynti on levinnyt voimakkaasti kaikenlaisten kauppojen valikoimiin. Esimerkkejä ovat halpamyyntiliikkeet, rautakaupat, lastenvaateosasto ja nuorten suosimat kaupat. Tässä havaintoja keväältä 2024. R-kioskilla on yli 30 hyllymetriä karkkeja:...

Mahalaukkumme ei ymmärrä kaloreista mitään

Ihmisen kiinnostavimpia elimiä ovat sydän ja aivot. Mahalaukkumme ei ole erityisen suosittu. Kiinnostavuusasteikolla ehkä vain perna ja käpyrauhanen jäävät sen alapuolelle. Mahalaukkumme ansaitsee suuremman huomion, sillä nykyinen tuhoisa lihavuusepidemia johtuu...

Pelastakaa edes lapset lihavuudelta

Joulukuun alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi suomalaisten terveyden kannalta synkkiä lukuja. Ylipainoisten aikuisten määrä oli edelleen noussut. Maassamme on satatuhatta lihavaa henkilöä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Se merkitsee aina vaan enemmän...