Blogi

Lihavuus maksaa Suomelle yli seitsemän miljardia euroa vuodessa

Lihavuus maksaa Suomelle yli seitsemän miljardia vuodessa. Maamme rämpii taloussuossa. Valtion budjettiin on jouduttu tekemään toistuvia supistuksia myös tarpeellisiin toimiin kuten terveydenhuollossa. Valtion taloudesta keskusteltaessa on kokonaan unohtunut tarkastella niitä menopuolen tekijöitä, joiden aiheuttamia suuria kustannuksia on mahdollista vähentää. Merkittävin niistä on väestön jatkuvasti lisääntynyt lihominen ja siitä johtuvat sairaudet.

Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan maassamme oli 1,2 miljoonaa lihavaa aikuista, joilla ylimääräistä painoa on keskimäärin 25 kiloa. Heidän lisäkseen oli puoli miljoonaa, joilla liikapainoa on vähemmän, mutta ylimääräinen rasva on kertynyt haitallisesti vatsaonteloon ja maksaan. Tämä keskivartalolihavuus aiheuttaa monia sairauksia.

Suomessa on yli miljoona rasvamaksapotilasta, 700 000 unihäiriöistä ja 400 000 tyypin 2 diabetesta sairastavaa, joilla melkein kaikilla sairaus johtuu lihavuudesta. Lihavuus lisää myös merkittävästi sydäntauteja, aivohalvauksia, munuaisten vajaatoimintaa, kihtiä, useita syöpätyyppejä ja muita sairauksia.

Viime vuosikymmenellä julkaistun tutkimuksen mukaan lihavuudesta johtuvat sairaudet aiheuttivat vuodessa terveydenhuollolle 3,5 miljardin euron ylimääräisen kustannuksen. Tällä hetkellä summa on suurempi, koska lihavuus yleistyy jatkuvasti ja käyttöön on tullut tehokkaampia mutta kalliimpia lihavuuslääkkeitä.

Terveydenhoidon kulujen lisäksi liikapaino heikentää työn tuottavuutta. Työelämässä lihavuudesta johtuvat sairaspoissaolot ja varhaisempi eläkkeelle siirtyminen aiheuttavat ylimääräisiä kuluja. Tutkijoiden mukaan näistä johtuvat kulut Suomelle ovat vähintään yhtä suuret kuin lihavuussairauksien hoitokustannukset.

Suomessa sipseihin, makeisiin, hampurilaistuotteisiin ja muihin haitallisiin elintarvikkeisiin sovelletaan samaa alhaista 13,5 prosentin arvonlisäveroa kuin ruisleipään, hedelmiin ja muihin terveellisiin syötäviin. Miksi haitallisia elintarvikkeita tuetaan alhaisella arvonlisäverolla?

Epäterveellisten elintarvikkeiden arvonlisäveron nostaminen perustasolle 25,5 prosenttiin toisi valtion kassaan kaivattuja lisäeuroja. Valtio saisi lisää tuloja, jos mukaan liitetään tuntuva haittavero. Samalla haitallisten elintarvikkeiden kulutus vähenisi, mikä ajan mittaan vähentäisi terveydenhoidon kuluja.

Verotuksen tuomia hyötyjä voidaan täydentää vähentämällä epäterveellistä kulutusta myös muilla keinoilla. Kielletään haitallisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille, kassamyynti, ja ”kaksi yhden hinnalla” -tyyppiset tarjoukset.

Tehokkaat lihavuuden ehkäisytoimet ja laaja sokerivero vähentäisivät olennaisesti soten paineita, lisäisivät työn tuottavuutta ja toisivat taloudellisia hyötyjä miljardien edestä.

Pertti Mustajoki
lääkäri, professori
Terve paino ry

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 24.5.2026:
Lihavuus maksaa Suomelle yli seitsemän miljardia euroa vuodessa | HS.fi

BLOGIKIRJOITUKSET

Hodarista ei ole ateriaksi

R-kioski on mainostanut eri medioissa hodaria ateriaksi kysyen ”miksi ei?” Mainoskuvassa sämpylän sisään on sijoitettu pekoniin kääritty nakki. Lisukkeeksi on tarjolla juustoisia nachoja. Kokonaisuus on tarkoitus huuhdella alas makealla virvoitusjuomalla. Kasvikset on...

Vähemmän sairautta ja surua ruoasta

Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi kuusi vuotta sitten kirjasen Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus. Se oli tarkoitettu laajaan käyttöön. Kunnat, varhaiskasvatuksen järjestäjät, lasten ruokapalvelun toteuttajat, kodit ja alan...

Tekoäly on viisaampi kuin hallitus

Nykyisen hallituksen ohjelmassa sana terveys mainitaan yli kaksisataa kertaa. Kuitenkaan tekstin 216:lla sivulla sanaa lihavuus ei mainita laisinkaan. Miksi hallitus on unohtanut lihavuuden, vaikka se on tämän päivän eniten kansanterveyttämme tuhoava tekijä? Tietoa...

Lihavuuden vähentäminen lisäisi syntyvyyttä

Ylipaino heikentää hedelmällisyyttä ja lisää lapsettomuushoitojen tarvetta. Syntyvyys on uhkaavasti laskenut Suomessa. Tilanteen korjaamiseksi sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) ehdotti tv-uutisissa hedelmällisyysopetusta kouluihin. Virheellinen tieto...

Homo sapiensin nimi on vaihdettava

Ruotsalainen Carl von Linné laati 1700-luvulla eliöiden latinankielisen luokittelujärjestelmän, joka on edelleen käytössä. Ihmiselle hän antoi nimen Homo sapiens, viisas ihminen. Viime vuosisadan puolella Suomessa tehtiin viisaita päätöksiä. Järkevillä liikennelaeilla...

Painonhallinnan esterata

Helsingin Keskuspuistosta löytyy leveitä polkuja, joilla on kiviä ja puiden paksut juuret risteilevät maan pinnalla. Monille liikunnan harrastajille polut tuovat hauskaa vaihtelua. Mutta ketteräjalkaisenkin kenkä osuu helposti juureen ja horjuttaa ikävästi kulkijaa....

Väestön lihominen lisää hiilidioksidipäästöjä

Luonnonvarakeskus (Luke) on kehittänyt elintarvikkeiden ympäristövaikutuksiin arviointimenetelmän, joka huomioi erot ravitsemuslaadussa. Luken laaja raportti sivuuttaa kuitenkin lihottavien elintarvikkeiden aiheuttamat ympäristöhaitat. Aikuisten lihavuus on Suomessa...

Makeiset valtaavat kauppoja

Muutama vuosi sitten Kauppalehti uutisoi, että karkinsyönti on Suomessa kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomalaiset käyttivät vuonna 1990 makeisiin keskimäärin 58 euroa, kun se 2016 oli 134 euroa. Koska makeisten ”kaksi yhden hinnalla”...

Karkkeja kaupataan kaikkialla

Viime aikoina makeisten myynti on levinnyt voimakkaasti kaikenlaisten kauppojen valikoimiin. Esimerkkejä ovat halpamyyntiliikkeet, rautakaupat, lastenvaateosasto ja nuorten suosimat kaupat. Tässä havaintoja keväältä 2024. R-kioskilla on yli 30 hyllymetriä karkkeja:...