Blogi

Maailman lihavuuspäivä 4.3. – aika toimia Suomessakin

World Obesity Federation (Maailman lihavuusliitto) on vuodesta 2020 lähtien julistanut 4. päivän maaliskuuta maailman lihavuuspäiväksi. Sen tarkoitus on kiinnittää huomiota kaikissa maissa jatkuvasti nouseviin lihavuuslukuihin.

Noin kolmessakymmenessä vuodessa on aikuisten lihavuus Suomessa kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut. Sama trendi on nähty kaikissa maissa. Euroopan maiden vertailussa olemme keskitasoa lihavampia.

Suomalaisista aikuisista 1,2 miljoonalla painoindeksi 30 ylittyy, mikä merkitsee keskimäärin 25 kilon liikapainoa. Heidän lisäkseen on satojatuhansia, joilla ylipainoa on vähemmän, mutta liika rasvakudos on kertynyt haitallisesti vatsaontelon sisälle ja maksaan. Lapsista pojista ylipainoisia on joka neljäs, tytöistä joka viides.

Väestön ylipaino johtuu erityisesti haitallisten elintarvikkeiden – makeiset, suklaa, keksit, sipsit, hampurilaistuotteet, erilaiset mehut ym. – voimakkaasti kasvaneesta markkinoinnista ja myynnistä. Epäterveellisten elintarvikkeiden myynnin kasvu ei yllätä, sillä niihin sovelletaan samaa alhaista 14 prosentin arvonlisäveroa kuin terveellisiin elintarvikkeisiin, kuten hedelmiin, kasviksiin, lihaan tai ruisleipään.

Vuoden 2024 lopulla Suomessa nähtiin yritys oikeaan suuntaan, kun hallitus oli päättänyt nostaa makeisten arvonlisäveron muiden kulutustavaroiden tasolle 25,5 prosenttiin. Hallitus kuitenkin perui jo tehdyn päätöksen Fazerin massiivisen lobbauskampanjan seurauksena.

Suomen talous on vaikeuksissa ja hallitus yrittää sopeuttaa maan budjettia lukuisin säästötoimin, jotka kohdistuvat myös terveydenhuoltoon ja muuhun tarpeelliseen. Voimassa oleva virvoitusjuomavero tuottaa valtiolle vuosittain noin 250 miljoonaa euroa. Kun juomat tuovat vain noin viidesosan suomalaisten sokerin saannista, laajentamalla veroa kaikkiin runsaasti sokeria sisältäviin tuotteisiin valtio voisi helposti saada yli miljardin vuodessa. Ja ajan mittaan tämä vähentäisi lihavuussairauksien aiheuttamia kuluja.

Verotuksen lisäksi haitallisten kulutusta voidaan vähentää muilla keinoilla. Monissa Euroopan maissa on kielletty haitallisten elintarvikkeiden mainostaminen lapsille, myyminen alennettuun tarjoushintaan ja säädetty isojen pakkausten kilo/litrahinta samaksi kuin pienemmissä pakkauksissa.

Eikö jo olisi korkea aika tarttua näihin toimiin Suomessakin?

Pertti Mustajoki, professori, Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja
Pekka Puska, professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja 

 

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 2.3.2026:
Mielipide | Maailman lihavuuspäivä 4.3. – aika toimia Suomessakin | Pääkirjoitus & mielipide | Keskisuomalainen

BLOGIKIRJOITUKSET

Tekoäly on viisaampi kuin hallitus

Nykyisen hallituksen ohjelmassa sana terveys mainitaan yli kaksisataa kertaa. Kuitenkaan tekstin 216:lla sivulla sanaa lihavuus ei mainita laisinkaan. Miksi hallitus on unohtanut lihavuuden, vaikka se on tämän päivän eniten kansanterveyttämme tuhoava tekijä? Tietoa...

Lihavuuden vähentäminen lisäisi syntyvyyttä

Ylipaino heikentää hedelmällisyyttä ja lisää lapsettomuushoitojen tarvetta. Syntyvyys on uhkaavasti laskenut Suomessa. Tilanteen korjaamiseksi sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) ehdotti tv-uutisissa hedelmällisyysopetusta kouluihin. Virheellinen tieto...

Homo sapiensin nimi on vaihdettava

Ruotsalainen Carl von Linné laati 1700-luvulla eliöiden latinankielisen luokittelujärjestelmän, joka on edelleen käytössä. Ihmiselle hän antoi nimen Homo sapiens, viisas ihminen. Viime vuosisadan puolella Suomessa tehtiin viisaita päätöksiä. Järkevillä liikennelaeilla...

Painonhallinnan esterata

Helsingin Keskuspuistosta löytyy leveitä polkuja, joilla on kiviä ja puiden paksut juuret risteilevät maan pinnalla. Monille liikunnan harrastajille polut tuovat hauskaa vaihtelua. Mutta ketteräjalkaisenkin kenkä osuu helposti juureen ja horjuttaa ikävästi kulkijaa....

Väestön lihominen lisää hiilidioksidipäästöjä

Luonnonvarakeskus (Luke) on kehittänyt elintarvikkeiden ympäristövaikutuksiin arviointimenetelmän, joka huomioi erot ravitsemuslaadussa. Luken laaja raportti sivuuttaa kuitenkin lihottavien elintarvikkeiden aiheuttamat ympäristöhaitat. Aikuisten lihavuus on Suomessa...

Makeiset valtaavat kauppoja

Muutama vuosi sitten Kauppalehti uutisoi, että karkinsyönti on Suomessa kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomalaiset käyttivät vuonna 1990 makeisiin keskimäärin 58 euroa, kun se 2016 oli 134 euroa. Koska makeisten ”kaksi yhden hinnalla”...

Karkkeja kaupataan kaikkialla

Viime aikoina makeisten myynti on levinnyt voimakkaasti kaikenlaisten kauppojen valikoimiin. Esimerkkejä ovat halpamyyntiliikkeet, rautakaupat, lastenvaateosasto ja nuorten suosimat kaupat. Tässä havaintoja keväältä 2024. R-kioskilla on yli 30 hyllymetriä karkkeja:...

Mahalaukkumme ei ymmärrä kaloreista mitään

Ihmisen kiinnostavimpia elimiä ovat sydän ja aivot. Mahalaukkumme ei ole erityisen suosittu. Kiinnostavuusasteikolla ehkä vain perna ja käpyrauhanen jäävät sen alapuolelle. Mahalaukkumme ansaitsee suuremman huomion, sillä nykyinen tuhoisa lihavuusepidemia johtuu...

Pelastakaa edes lapset lihavuudelta

Joulukuun alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi suomalaisten terveyden kannalta synkkiä lukuja. Ylipainoisten aikuisten määrä oli edelleen noussut. Maassamme on satatuhatta lihavaa henkilöä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Se merkitsee aina vaan enemmän...

Lihavuus on yhteiskunnan aiheuttama ongelma

Väestöjen lihomisen on aiheuttanut epäterveellisten elintarvikkeiden voimakas runsastuminen ja tehostettu markkinointi. Paavo Rautio kirjoitti kolumnissaan (HS 10.1.) siitä, miten ihmisten ongelmat ja vaivat usein koetaan yhteiskunnan ja ”rakenteiden” aiheuttamiksi....

Musta syksy Suomelle ja suomalaisille

Syksyn tapahtumat ovat olleet huonoja uutisia Suomen demokratialle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Makeiset luokitellaan elintarvikkeiksi, joiden arvonlisävero on 14 %, selvästi alhaisempi kuin muiden kulutustavaroiden 25,5 %. Nykyinen hallitus päätti 2024 kevään...

lue lisää