Painonhallinnan esterata

kirjoittanut | 15.06.2024 | Blogi

Helsingin Keskuspuistosta löytyy leveitä polkuja, joilla on kiviä ja puiden paksut juuret risteilevät maan pinnalla. Monille liikunnan harrastajille polut tuovat hauskaa vaihtelua. Mutta ketteräjalkaisenkin kenkä osuu helposti juureen ja horjuttaa ikävästi kulkijaa.

Näitä kulkureittejä on jätetty vaihtelunhaluisille kulkijoille, mutta valtaväylät ovat Keskuspuistossakin jo pitkään olleet tasaisia teitä.

Painonhallinnan reiteillä suuntaus on ollut päinvastainen. Aikaisemmin terveen painon tie oli varsin tasainen ja helppokulkuinen. Viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana sille on ilmaantunut esteitä, joiden määrä on jatkuvasti kasvanut.

Painonhallinnan tielle ilmestyneet epäterveelliset kivet ja juuret tunnetaan hyvin.

Haitallisimpia ovat sokerijuomat ja oluet, makeiset, sipsi-tuotteet, keksit, hampurilaistuotteet. Myös rasvaiset juustot ja lihavalmisteet lihottavat. Nämä painonhallinnan esteet ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet ja täyttävät yhä suuremman osan supermarkettien ruokaa myyvistä hyllyistä.

Laajan tarjonnan lisäksi lihottavia tuotteita houkutellaan ostamaan monin erilaisin keinoin.

Makeisia on tarjolla ruokakauppojen kassoilla ja niitä myydään alennetuilla tarjoushinnoilla. Lapsia houkutellaan leluilla hampurilaistuotteiden ystäviksi. R-kioskit muuttuivat jo kauan sitten makeiskaupoiksi. Makeisten, sipsien ja muun epäterveellisen myynti on levinnyt rautakauppoihin ja halpamyyntiliikkeisiin. Viimeinen tulokas on nuorison suosima Normal-ketju, jonka kauppojen ostospoluilla makeisia myydään useissa kohdissa.

Ei ole mitenkään yllättävää, että tällaisella esteradalla useimpien suomalaisten on vaikea pysyä terveessä painossa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusien tulosten mukaan lihavuus on viimeisten vuosien aikana edelleen yleistynyt. Suomessa on 1,2 miljoonaa aikuista, joilla painoindeksi 30 ylittyy. Heillä on ylimääräistä painoa keskimäärin 27 kiloa. Suurin osa suomalaisista on ylipainoisia: useampi kuin kaksi kolmesta ylittää terveen painon rajan painoindeksi 25:n.

Suomalaisista aikuisista enää alle 40 prosenttia on terveessä painossa. Tämän lisäksi tulevat lapset, joista useampi kuin joka viides on ylipainoinen.

Puiden juuriin kompastellessa yleensä selviää muutamilla kolhuilla. Jos joskus sattuisi nilkan murtuma, siitä parantuisi muutamassa kuukaudessa.

Kompastelu kaloreihin on paljon vakavampi juttu. Seuraukset ovat usein elinikäiset.

Liikkuminen hankaloituu. Vuosien mittaan ilmaantuu lihavuuden aiheuttamia sairauksia. Niistä on aivan yhtä ikäviä seuraamuksia kuin ilman lihavuutta syntyneistä sairauksista. Joka vuosi tuhansien suomalaisten elämä päättyy lihavuussairauksien vuoksi liian aikaisin.

Lihavuuden yleistyminen on johtanut myös taloudellisiin seuraamuksiin. Lihavuussairauksien hoidon kustannukset ovat ainakin 3,5 miljardia euroa. Vähintään saman suuruinen ylimääräinen menoerä kohdistuu elinkeinoelämään sairauspoissaolojen ja varhaisen eläkkeelle siirtymisen vuoksi.

Kaloreihin kompastelu, lihavuuslukujen jatkuva nousu ja lihavuuden aiheuttamien sairauksien lisääntyminen ovat olleet tiedossa jo pitkään. Päättäjämme ovat seuranneet tilannetta kuin halvaantuneina. Epäterveellisten elintarvikkeiden vähentämiseksi ei ole tehty mitään oleellista.

Istuvan hallituksen ohjelmassa sanaa lihavuus ei mainita lainkaan!. Sen sijaan liikunnan lisäämiseksi luetellaan kuusitoista kohtaa, jotka ovat vain toiveita, sillä näyttö niiden toimivuudesta on heikko.

Lihavuutta ei saada vähenemään, ellei painonhallinnan esterataa ryhdytä purkamaan. Epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta voidaan vähentää oikein kohdistetulla lainsäädännöllä.

Haittavero vähentäisi runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden kulutusta. Toinen toimiva keino ovat epäterveellisten tuotteiden markkinoinnin ja myynnin rajoitukset: kielletään kassamyynti, alennustarjoukset ja markkinointi lapsille. Suurten annosten ja pakkausten kohdalla voidaan ottaa käyttöön alkoholilain sääntö: suurissa pakkauksissa kilo/litrahinta ei saa olla alhaisempi kuin pienimmissä pakkauksissa.

BLOGIKIRJOITUKSET

Homo sapiensin nimi on vaihdettava

Ruotsalainen Carl von Linné laati 1700-luvulla eliöiden latinankielisen luokittelujärjestelmän, joka on edelleen käytössä. Ihmiselle hän antoi nimen Homo sapiens, viisas ihminen. Viime vuosisadan puolella Suomessa tehtiin viisaita päätöksiä. Järkevillä liikennelaeilla...

Väestön lihominen lisää hiilidioksidipäästöjä

Luonnonvarakeskus (Luke) on kehittänyt elintarvikkeiden ympäristövaikutuksiin arviointimenetelmän, joka huomioi erot ravitsemuslaadussa. Luken laaja raportti sivuuttaa kuitenkin lihottavien elintarvikkeiden aiheuttamat ympäristöhaitat. Aikuisten lihavuus on Suomessa...

Makeiset valtaavat kauppoja

Muutama vuosi sitten Kauppalehti uutisoi, että karkinsyönti on Suomessa kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomalaiset käyttivät vuonna 1990 makeisiin keskimäärin 58 euroa, kun se 2016 oli 134 euroa. Koska makeisten ”kaksi yhden hinnalla”...

Karkkeja kaupataan kaikkialla

Viime aikoina makeisten myynti on levinnyt voimakkaasti kaikenlaisten kauppojen valikoimiin. Esimerkkejä ovat halpamyyntiliikkeet, rautakaupat, lastenvaateosasto ja nuorten suosimat kaupat. Tässä havaintoja keväältä 2024. R-kioskilla on yli 30 hyllymetriä karkkeja:...

Mahalaukkumme ei ymmärrä kaloreista mitään

Ihmisen kiinnostavimpia elimiä ovat sydän ja aivot. Mahalaukkumme ei ole erityisen suosittu. Kiinnostavuusasteikolla ehkä vain perna ja käpyrauhanen jäävät sen alapuolelle. Mahalaukkumme ansaitsee suuremman huomion, sillä nykyinen tuhoisa lihavuusepidemia johtuu...

Pelastakaa edes lapset lihavuudelta

Joulukuun alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi suomalaisten terveyden kannalta synkkiä lukuja. Ylipainoisten aikuisten määrä oli edelleen noussut. Maassamme on satatuhatta lihavaa henkilöä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Se merkitsee aina vaan enemmän...

Lihavuus on yhteiskunnan aiheuttama ongelma

Väestöjen lihomisen on aiheuttanut epäterveellisten elintarvikkeiden voimakas runsastuminen ja tehostettu markkinointi. Paavo Rautio kirjoitti kolumnissaan (HS 10.1.) siitä, miten ihmisten ongelmat ja vaivat usein koetaan yhteiskunnan ja ”rakenteiden” aiheuttamiksi....

Lihavuuden aikapommi tikittää

Maailmanpankin Washingtonin osaston kaksi asiantuntijaa halusi selvittää, miten sokeripitoisten juomien verottaminen vaikuttaa niiden kuluttamiseen. He kävivät läpi kaikki tutkimukset, joissa asiaa oli selvitetty. Tulokset he julkaisivat arvostetussa...

Terveysverot eivät ole tehottomia eivätkä syrjiviä

Helsingin Sanomien (28.4.) kirjoituksessa Tutkijat tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä haastateltiin talouden tutkimusprofessoria ja vero-oikeuden professoria elintarvikkeiden terveysveroista. HS:n kirjoituksessa epäillään, ettei terveysveroilla saavuteta...

Homo sapiensin nimi on vaihdettava

Ruotsalainen Carl von Linné laati 1700-luvulla eliöiden latinankielisen luokittelujärjestelmän, joka on edelleen käytössä. Ihmiselle hän antoi nimen Homo sapiens, viisas ihminen. Viime vuosisadan puolella Suomessa tehtiin viisaita päätöksiä. Järkevillä liikennelaeilla...

lue lisää