Blogi

Energiajuomien myynti lapsille: sanoista tekoihin

Energiajuomien myynti lapsille: sanoista tekoihin

Energiajuomien haitat ovat nousseet julkiseen keskusteluun yhä enemmän sitä mukaa kun niiden markkinointi ja myynti ovat kasvaneet. Huolta lisää se, että niiden kulutus ja markkinointi suuntautuu niin paljon nuoriin.

Energiajuomien terveyshaitat, jotka koskevat erityisesti lapsia ja nuoria, liittyvät niiden sisältämään kofeiiniin, sokeriin ja muihin ainesosiin. Haitat näkyvät mm. levottomuutena, painonnousuna, uniongelmina, hammasterveydessä tai sydänperäisinä oireina. Yhteiskäyttö alkoholin kanssa on erityisen vaarallista.

Energiajuomat ovat muiden sokeripitoisten tuotteiden kanssa merkittävässä roolissa lasten ja nuorten lihavuuden huomattavassa kasvussa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja THL ovat jo vuosia sitten suositelleet, että energiajuomia ei tuli myydä alle 15-vuotiaille. Tästä huolimatta niiden myynti ja markkinointi jatkuu entistä vahvemmin. Varsinkin kouluissa ja kodeissa toivottaisiin toimenpiteitä. Väestökyselyssä peräti 83 % suomalaisista kannatti myyntikieltoa alle 15-vuotiaille.

Myös eduskunnassa on useaan otteeseen ilmaistu huoli eduskuntakyselyiden muodossa. On toivottu, että kauppaketjut tekisivät asiassa vastuullisen päätöksen, kuten eräät yksittäiset kaupat ovatkin tehneet. Mutta kaupan ketjut ovat toistuvasti vastanneet, että ne myyvät niin kauan kuin laki sallii.

Tässä tilanteessa valtiovallan tulisi kantaa vastuunsa ja valmistella laki, joka kieltäisi energiajuomien myynnin alle 15-vuotiaille lapsille. Samaan aikaan tarvittaisiin myös toimenpiteitä yleensä epäterveellisen elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamiseksi lapsille, kuten Portugal on tehnyt ja esimerkiksi Englanti ja Norja valmistelevat.

 

Pekka Puska, professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja

BLOGIKIRJOITUKSET

Mahalaukkumme ei ymmärrä kaloreista mitään

Ihmisen kiinnostavimpia elimiä ovat sydän ja aivot. Mahalaukkumme ei ole erityisen suosittu. Kiinnostavuusasteikolla ehkä vain perna ja käpyrauhanen jäävät sen alapuolelle. Mahalaukkumme ansaitsee suuremman huomion, sillä nykyinen tuhoisa lihavuusepidemia johtuu...

Pelastakaa edes lapset lihavuudelta

Joulukuun alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi suomalaisten terveyden kannalta synkkiä lukuja. Ylipainoisten aikuisten määrä oli edelleen noussut. Maassamme on satatuhatta lihavaa henkilöä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Se merkitsee aina vaan enemmän...

Lihavuus on yhteiskunnan aiheuttama ongelma

Väestöjen lihomisen on aiheuttanut epäterveellisten elintarvikkeiden voimakas runsastuminen ja tehostettu markkinointi. Paavo Rautio kirjoitti kolumnissaan (HS 10.1.) siitä, miten ihmisten ongelmat ja vaivat usein koetaan yhteiskunnan ja ”rakenteiden” aiheuttamiksi....

Lihavuuden aikapommi tikittää

Maailmanpankin Washingtonin osaston kaksi asiantuntijaa halusi selvittää, miten sokeripitoisten juomien verottaminen vaikuttaa niiden kuluttamiseen. He kävivät läpi kaikki tutkimukset, joissa asiaa oli selvitetty. Tulokset he julkaisivat arvostetussa...

Terveysverot eivät ole tehottomia eivätkä syrjiviä

Helsingin Sanomien (28.4.) kirjoituksessa Tutkijat tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä haastateltiin talouden tutkimusprofessoria ja vero-oikeuden professoria elintarvikkeiden terveysveroista. HS:n kirjoituksessa epäillään, ettei terveysveroilla saavuteta...

Terveysveron vaikutuksista on kiistatonta tutkimusnäyttöä

HS:n haastattelussa tutkijat Kosonen ja Linnakangas (28.4.) tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä. Miten voi olla, kun yli 45 maata ottanut sokeriveron käyttöön? Ja tuore 62 tutkimuksen systemaattinen katsaus (JAMA 2020) osoitti veron vaikutuksen:...

Elokuvateatterit uhkaavat lastemme terveyttä

Elokuvateattereiden aulat ovat Suomen epäterveellisimpiä paikkoja. Finnkinon Helsingin Tennispalatsin ja Kinopalatsin teattereiden aulassa on noin viiden metrin leveydeltä popcorn-kaappeja, jokaisessa neljä kerrosta hyllyjä. Kevyitä popcorneja syödessä saattaa tuntua,...

Nyt on ruokaturvallisuuden vuoro

Ensi vuona tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta siitä, kun ensimmäinen Kekkosen uuden vuoden puheen jälkeen laadittu liikenneturvallisuutta parantava laki astui voimaan. Säädettiin yleinen nopeusrajoitus 80 km/t. Pian seurasi nippu muita lakeja: turvavyöpakko,...

Julmasta optimismista toimivaan lihavuuden torjuntaan

Otsikossa mainittu julma optimismi tarkoittaa, että kulttuurista johtuvien ongelmien ratkaisemisen yhteiskunta sysää yksittäisten kansalaisten vastuulle (1). Esimerkiksi lihavuusepidemian ratkaisemiseksi ihmisiä patistetaan muuttamaan syömistottumuksia...