Blogi

Talouselämä-lehden päätoimittaja Jussi Kärjen ”Perutaan verohölmöilyt” pääkirjoitus 22.11.2024 hyökkäsi terveysveroja vastaan. Hän kertoo, mitä tähänastinen keskustelu veroista on aiheuttanut. Fazer keskeytti 700 miljoonan euron suklaatehtaan rakennushankkeen. Myös Halva on ilmoittanut, ettei yhtiön salmiakki-lakritsihanke nyt etene.

Lupaavia uutisia! Jo pelkkä julkinen keskustelu aiheesta on saanut elinkeinoelämän reagoimaan.

Makeisten myynnin jatkuva lisääntyminen ehkä hidastuu tai jopa pysähtyy. Mutta se ei lainkaan riitä, sillä viime vuosikymmeninä makeisten myynti on valtavasti kasvanut. Supermarkettien karkkiosastot ovat laajentuneet, makeisia myydään muiden kauppojen kassoilla, niitä voi helposti ostaa internetistä. Makeisten myynti pitää palauttaa aikaisempien vuosikymmenten tasolle.

Tässä ei ole kyse mistään moralisoinnista tai ylevistä periaatteista. Kysymys on Suomen kansan terveydestä. Ja myös yhteiskunnalle koituvista kustannuksista.

Suomessa on 1,2 miljoonaa lihavaa aikuista, joilla ylimääräistä painoa on keskimäärin 25 kiloa. Se on kaksi kertaa enemmän lihavia aikuisia ja kolme kertaa enemmän lihavia lapsia kuin neljäkymmentä vuotta sitten. Lihavuudesta johtuvat sairaudet aiheuttavat Suomelle 3,5 miljardin euron ylimääräisen kustannuksen joka vuosi.

Makeisten kulutuksen vähentäminen on tärkeää, mutta samalla pitää padota muiden epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia. Sokerijuomat, sipsit, hampurilaistuotteet, keksit, sokerimurot jne. Näiden kohdalla voidaan määrätä suurten pakkausten kilo/litrahinta samaksi kuin pienimmissä pakkauksissa sekä kieltää ”kaksi yhden hinnalla” tarjoukset ja kassamyynti.

Talouselämä-lehden on hyvä tietää, että Portugalissa on käytössä ja Britanniassa tulee voimaan ensi vuonna laki, joka kieltää epäterveellisten elintarvikkeiden TV- ja verkkomainonnan lapsille. Suomessakin ravitsemuksen asiantuntijat ovat ryhtyneet laatimaan listaa epäterveellisistä elintarvikkeista, joiden markkinointia tulisi rajoittaa.

Päätoimittaja Kärki tuo kirjoituksensa lopussa esille terveysverojen ohella muitakin talouselämään liittyviä ongelmia. ”Lohtusuklaa synkässä marraskuussa on muutenkin kallista, sillä suklaan hinta maailmanmarkkinoilla on noussut jyrkästi jo puoli vuotta.”

Ravintoon liittyvissä kirjoituksissa on ollut pientä tungosta. Hesarin Mielipide-sivulla 26.11.2024 ilmestyi Elintarviketeollisuusliiton johtajan Marleena Tanhuanpään kirjoitus Ruoka on myös ilon ja nautinnon lähde. Kirjoituksessa toistetaan kauniita fraaseja kestävästä ruokajärjestelmästä, terveyttä edistävän ruokavalion monipuolisuudesta jne. Jälleen mainitaan Elintarviketeollisuusliiton toistuvasti markkinoima iskulause Yksittäinen elintarvike ei tee ruokavaliosta terveellistä tai epäterveellistä, vaan kokonaisuus ratkaisee.

Tässä kätkeydytään epäselvän käsitteen ”yksittäinen elintarvike” taakse.

Tosiasia joka tapauksessa on, että seuraavat elintarviketeollisuuden tuottamat epäterveellisten elintarvikkeiden ryhmät – ovat ne sitten yksittäisiä, kaksittaisia tai moninaisia – ovat päävastuussa suomalaisten lihavuusepidemiasta: sokerijuomat, makeiset, sipsi-hiutaleet, hampurilaistuotteet, runsaasti sokeria sisältävät murot, keksit ja muut viljatuotteet.

Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori
Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja