Elintarviketeollisuusliitto ei tiedä mitä ruokakaupoissa myydään

kirjoittanut | 11.06.2021 | Blogi

Hesarissa ilmestyi 4.6. mielipidekirjoitus, jonka olivat kirjoittaneet Elintarviketeollisuusliiton johtajat Heli Tammivuori ja Marleena Tanhuanpää. Kirjoitusta lukiessa tuntui siltä, että suuri keskusjärjestö on liian kaukana siitä maailmasta, jota ruohonjuuritason ruokakauppa edustaa. Jokainen avoimin silmin ruokamarketissa kulkeva voi todeta, etteivät monet kirjoituksessa esitetyt väitteet pidä paikkaansa.

Seuraavaan listaan olen poiminut kirjoituksesta kohtia, jotka eivät vastaa ruokamarketin todellisuutta.

”Tuotekehitystä elintarvikeyrityksissä ohjaavat hyvän ravitsemuksen periaatteet”

  • Supermarketin ruokavalikoima ei lainkaan vastaa ravitsemussuosituksia.
  • Terveellisen ravinnon ruokapyramidissä kärkeen sijoitettujen epäterveellisten ”sattumien” osuus on vain 4 %.
  • Yllä oleva kuva näyttää erään supermarketin tilanteen. Tasapainottomassa ”pyramidissa” yli 40 prosenttia hyllytilasta on varattu epäterveellisille tuotteille.

”Yritykset auttavat hahmottamaan ihanteellisia annoskokoja”

  • Pakkaus- ja annoskokojen kasvu viime vuosikymmeninä on ollut merkittävä syy siihen, että ihmiset saavat liikaa kaloreita.
  • Suuria pakkauksia on etenkin epäterveellisten tuotteiden yhteydessä: sokeripitoiset juomat, makeiset, perunalastut, keksit jne.

”Yritykset auttavat hahmottamaan ihanteellisia pakkausmerkintöjä”

  • Ruokapakkausten takaosassa sijaitset ravintotiedot eivät ole elintarviketeollisuuden ansiota, vaan ne ovat EU-määräysten mukaan pakolliset.
  • Ravintotiedot annetaan sellaisessa muodossa, ettei keskivertokuluttajalla ole mahdollista tulkita niitä.
  • Ollakseen hyödyllisiä, terveellisyydestä tarvitaan pakkauksen etuosaan sijoitettu selkeä merkintä.

”Yksittäiset ruoka-aineet eivät edistä tai heikennä terveyttä vaan ruokavalio on kokonaisuus”

  • Kokonaisuus koostuu yksittäisitä tuotteista. Jos huomattava osa niistä on epäterveellisiä, kokonaisuus muuttuu epäterveelliseksi.
  • Ei ole olemassa ”epäterveellistä kokonaisuutta” ilman yksittäisiä epäterveellisiä ruoka-aineita.

Edellä mainittujen lisäksi ruokakaupassa on muita epäterveellisiä elintarvikkeita suosivia käytäntöjä. Tarjoushinnoittelu liittyy pääasiassa epäterveellisiin tuotteisiin, ja niitä houkutellaan ostamaan kassajonossa. Kymmeniä erilaisia makeisia sisältävät makeislokerikot hyödyntävät ”suuresta valikoimasta ostetaan enemmän” -viettiä.
Elintarviketeollisuusliitto ei ilmeisesti ole ehtinyt perehtyä terveysverojen vaikutuksia selvittäneisiin tutkimuksiin.

”Kulutusta ohjaavilla veroilla ei ole todettu erityisen tehokasta ohjaavaa vaikutusta

  • Sopivasti suunnatun verotuksen on todettu vähentävän epäterveellisten tuotteiden kulutusta.
  • Esimerkki: WHO selvitti laajassa tutkimuksessa Unkarissa toteutetun epäterveellisten elintarvikkeiden verotuksen vaikutuksia. Sen mukaan verotettavien tuotteiden hinnat nousivat 29 %, ja niiden kulutus vastaavasti väheni 27 %.
  • Äskettäin ilmestynyt katsausartikkeli päätyi samaan johtopäätökseen: Sokeria sisältävien juomien verotus on erittäin kustannustehokas ja sitä kannattavat sekä terveyden asiantuntijat että suuri yleisö.

”Terveysperusteinen vero…osuisi tasaverona kaikkein voimakkaimmin pienituloisiin kansalaisiin.”

  • Tulkitsen lauseen tarkoittavan, että terveysvero vaikuttaisi haitallisesti vähän koulutettujen ja köyhempien suomalaisten elämään.
  • Tieteellinen näyttö antaa päinvastaista tietoa, terveysveron vaikutukset heidän kohdallaan ovat positiivisia.
  • Lukuisat tutkimukset eri maissa osoittavat, että terveysverot edistävät suhteellisesti enemmän heikommin toimeentulevien terveyttä.
  • Erityisiä haittoja ei ole todettu.

Tammivuori ja Tanhuanpää ovat erityisen huolestuneita terveysverojen vaikutuksesta  suomalaisiin elintarvikealan yrityksiin.

”Terveysvero ei näivettäisi ainoastaan ruoka- ja juoma yrityksiä vaan iskisi suomalaiseen elintarvikeketjuun alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen, päivittäistavarakauppaan, sekä matkailu- ja ravintolapalveluihin.”

  • Mihin nämä rankat väitteet perustuvat?
  • Terveysverot eivät vähennä elintarvikkeiden kysyntää. Ihmiset tarvitsevat jokapäiväisen ravintonsa ja ostavat elintarvikkeita entiseen tapaan.
  • Verotus ainoastaan siirtää kulutusta terveellisempään suuntaan, ja ohjaa samalla elintarviketeollisuutta muuttamaan tuotteita terveellisemmiksi.
  • Tästä esimerkki on Britanniassa vuonna 2018 tullut virvoitusjuomavero. Elintarviketeollisuutta informoitiin tulevasta verosta kaksi vuotta ennen sen voimaantuloa. Veroa seuranneena vuonna virvoitusjuomien kulutus ei vähentynyt lainkaan, mutta sokerin saanti juomista väheni 10 prosenttia. Teollisuus oli reagoinut kehittämällä vähemmän sokeria sisältäviä juomia. Kansanterveys hyötyi ja virvoitusjuomateollisuuden liiketoiminta jatkui entiseen malliin.

Hesarin kirjoituksessa todetaan, että elintarvikkeiden terveysperusteinen verotus koetaan ”erittäin vaikeaksi”. Mistä tämä käsitys on peräisin? Monissa maissa terveysveroja on kyetty toteuttamaan hyvin tuloksin. En voi kuvitella, että Suomessa poliitikot ja virkamiehet olisivat tässä asiassa osaamattomampia kuin muissa maissa.

* * *

Terve Paino ry kannattaa lämpimästi kotimaisia ruoan tuottajia. Suomessa on saatavilla terveellisiä ja korkealaatuisia elintarvikkeita.

Mutta teollisesti valmistettujen ja pitkälle prosessoitujen elintarvikkeiden joukossa on epäterveellisiä tuotteita, joiden runsas kulutus lisää ylipainoa ja sairauksia. Niiden kohdalla yhteiskunnan tulee säädöksillä ohjata suomalaisia terveellisempiin vaihtoehtoihin. Samalla ne antavat teollisuudelle virikkeen kehittää epäterveellisiä tuotteita vähemmän haitallisiksi.

Viime vuosina Suomessa on kehitetty erilaisia terveellisiä innovaatioita korvaamaan vähemmän terveellisiä elintarvikkeita. Kannustamme ennakkoluulottomia ideoijia keksimään vaihtoehtoja niille maahamme tunkeutuneille epäterveellisille ”vieraslajeille”, joita viimeisen viidenkymmenen aikana on ulkomailta markkinoitu Suomeen.

Toivottavasti perunalastujen, juustonaksujen, popcornien, makeisten, energiajuomien, hampurilaistuotteiden jne hinnan nostaminen verotuksella antaa terveellisemmille kotimaisille innovaatioille mahdollisuuden menestyä.

Pertti Mustajoki
lääkäri, professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja

Käytettyjä lähteitä

BLOGIKIRJOITUKSET

Makeiset valtaavat kauppoja

Muutama vuosi sitten Kauppalehti uutisoi, että karkinsyönti on Suomessa kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomalaiset käyttivät vuonna 1990 makeisiin keskimäärin 58 euroa, kun se 2016 oli 134 euroa. Koska makeisten ”kaksi yhden hinnalla”...

Karkkeja kaupataan kaikkialla

Viime aikoina makeisten myynti on levinnyt voimakkaasti kaikenlaisten kauppojen valikoimiin. Esimerkkejä ovat halpamyyntiliikkeet, rautakaupat, lastenvaateosasto ja nuorten suosimat kaupat. Tässä havaintoja keväältä 2024. R-kioskilla on yli 30 hyllymetriä karkkeja:...

Mahalaukkumme ei ymmärrä kaloreista mitään

Ihmisen kiinnostavimpia elimiä ovat sydän ja aivot. Mahalaukkumme ei ole erityisen suosittu. Kiinnostavuusasteikolla ehkä vain perna ja käpyrauhanen jäävät sen alapuolelle. Mahalaukkumme ansaitsee suuremman huomion, sillä nykyinen tuhoisa lihavuusepidemia johtuu...

Pelastakaa edes lapset lihavuudelta

Joulukuun alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi suomalaisten terveyden kannalta synkkiä lukuja. Ylipainoisten aikuisten määrä oli edelleen noussut. Maassamme on satatuhatta lihavaa henkilöä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Se merkitsee aina vaan enemmän...

Lihavuus on yhteiskunnan aiheuttama ongelma

Väestöjen lihomisen on aiheuttanut epäterveellisten elintarvikkeiden voimakas runsastuminen ja tehostettu markkinointi. Paavo Rautio kirjoitti kolumnissaan (HS 10.1.) siitä, miten ihmisten ongelmat ja vaivat usein koetaan yhteiskunnan ja ”rakenteiden” aiheuttamiksi....

Lihavuuden aikapommi tikittää

Maailmanpankin Washingtonin osaston kaksi asiantuntijaa halusi selvittää, miten sokeripitoisten juomien verottaminen vaikuttaa niiden kuluttamiseen. He kävivät läpi kaikki tutkimukset, joissa asiaa oli selvitetty. Tulokset he julkaisivat arvostetussa...

Terveysverot eivät ole tehottomia eivätkä syrjiviä

Helsingin Sanomien (28.4.) kirjoituksessa Tutkijat tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä haastateltiin talouden tutkimusprofessoria ja vero-oikeuden professoria elintarvikkeiden terveysveroista. HS:n kirjoituksessa epäillään, ettei terveysveroilla saavuteta...

Terveysveron vaikutuksista on kiistatonta tutkimusnäyttöä

HS:n haastattelussa tutkijat Kosonen ja Linnakangas (28.4.) tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä. Miten voi olla, kun yli 45 maata ottanut sokeriveron käyttöön? Ja tuore 62 tutkimuksen systemaattinen katsaus (JAMA 2020) osoitti veron vaikutuksen:...

Elokuvateatterit uhkaavat lastemme terveyttä

Elokuvateattereiden aulat ovat Suomen epäterveellisimpiä paikkoja. Finnkinon Helsingin Tennispalatsin ja Kinopalatsin teattereiden aulassa on noin viiden metrin leveydeltä popcorn-kaappeja, jokaisessa neljä kerrosta hyllyjä. Kevyitä popcorneja syödessä saattaa tuntua,...

Makeiset valtaavat kauppoja

Muutama vuosi sitten Kauppalehti uutisoi, että karkinsyönti on Suomessa kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomalaiset käyttivät vuonna 1990 makeisiin keskimäärin 58 euroa, kun se 2016 oli 134 euroa. Koska makeisten ”kaksi yhden hinnalla”...

lue lisää

Karkkeja kaupataan kaikkialla

Viime aikoina makeisten myynti on levinnyt voimakkaasti kaikenlaisten kauppojen valikoimiin. Esimerkkejä ovat halpamyyntiliikkeet, rautakaupat, lastenvaateosasto ja nuorten suosimat kaupat. Tässä havaintoja keväältä 2024. R-kioskilla on yli 30 hyllymetriä karkkeja:...

lue lisää

Terveysveroilla terveyttä

Soten ongelmat puhuttavat. Erityisesti toivotaan parannusta peruspalveluihin, jotka ovat juuri nyt uhattuina. Niillä on ratkaiseva merkitys lääkäriin pääsyyn ja kansansairauksien pitkäjänteiseen hoitoon. Kansanterveydessä tärkeintä on tautien ehkäisy, joka on ollut...

lue lisää