kirjoittanut Pertti Mustajoki | joulu 8, 2023 | Artikkelit
Joulukuun 4. päivänä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi laajan Terve Suomi -tutkimuksen tulokset. Ne antavat luotettavan läpileikkauksen kansan terveydestä, koska siihen osallistui 20 – 75+ ikäisistä suomalaisista koottu edustava otos, johon kuului peräti yli 5 800 kansalaista. Erittäin perusteelliseen tutkimukseen sisältyvät myös tämän hetken tiedot lihavuuden yleisyydestä.
Lääketieteessä sana lihavuus on varattu tilanteelle, jossa painoindeksi on 30 tai enemmän. Tämä painoindeksin lukema merkitsee, että ylimääräistä painoa on noin vähintään 15 kiloa. Alla oleva kuva kertoo, että keski-iäisistä suomalisista joka kolmannella tämä raja ylittyy.
Lukujen perusteella voidaan laskea, että 1,2 miljoonaa suomalaista on selvästi lihavia.
Viime vuonna ilmestyneen laajan tutkimuksen ansiosta tiedämme, millaisia sairauksia noilla 1,2 miljoonalla suomalaisella esiintyy. Tervepainoisiin verrattuna heillä on 12 kertaa enemmän tyypin 2 diabetesta ja kuusi kertaa enemmän vaikeita unihäiriöitä. Kihtiä, sydämen vajaatoimintaa, kohonnutta verenpainetta ja munuaisen vajaatoimintaa on 3 – 4 kertaa enemmän. Nivelrikkoa, laskimoveritulppia, ja bakteeritulehduksia 2 – 3 kertaa ja astmaa, haimatulehdusta, maksasairautta, anemiaa, munuaissyöpää, aivohalvauksia ja sydäninfarkteja 1,5 – 1,9 kertaa enemmän. Tutkimuksesta ja sairauksista löytyy enemmän tietoa artikkelista Lihavuus aiheuttaa sairauksien suman.
Lihavuussairauksien pääasiallinen aiheuttaja on vatsaontelon sisälle kertynyt rasva, joka monilla eri tavoilla sekoittaa aineenvaihduntamme toimintaa. Haitallisen vatsaontelon rasvan paljastaa vyötärönympäryksen mittaaminen. THL:n uudet tutkimustulokset antavat tästä kylmääviä lukuja.
Kuva kertoo, että 50 ikävuoden tienoilla ja siitä eteenpäin suurin osa suomalaisista on vyötärölihavia. Kun kuvan prosentit muutetaan lukumääriksi, Suomessa on vyötärölihavia aikuisia melkein kaksi miljoonaa.
Miksi vyötärölihavia on enemmän kuin ”painoindeksi yli 30” lihavia? Ero johtuu siitä, että pulleaa vatsaa esiintyy usein jo alle painoindeksi 30:ssa. Painoindeksissä 28 voi puolet kymmenen kilon ylimääräisestä rasvakudoksesta sijoittua vatsaonteloon, mikä riittää sekoittamaan aineenvaihduntaa.
Kuvassa on rinnakkain vuoden 2017 ja uudet tulokset. Lihavien määrä on selvästi lisääntynyt kuuden vuoden aikana.
Muutoksen perusteella voidaan arvioida, että kuudessa vuodessa lihavien henkilöiden määrä Suomessa on lisääntynyt noin sadalla tuhannella. Se merkitsee yhä lisääntyvää taakkaa terveydenhuollolle, joka ei kykene selviytymään edes nykyisestä tehtävästään.
Ravitsemussuositukset ja terveellisen syömisen ohjeet eivät ole kyennet estämään suomalaisten lihomista. Epäterveellisten elintarvikkeiden aggressiivinen markkinointi ja lisääntynyt tarjonta ovat osoittautuneet niin voimakkaiksi houkuttelijoiksi, että suurin osa suomalaisista ei kykene niitä vastustamaan.
Sokerijuomien, makeisten, sipsi-tuotteiden, pikaruokien ja muiden lihottavien elintarvikkeiden kulutus voidaan kääntää laskuun säätämällä niihin kohdistuvia lakeja ja säädöksiä. Sokerivero sekä markkinoinnin ja myynnin rajoituksia, joilla vähennetään kulutusta.
Terve Paino yhdistys on laatinut listan epäterveellisistä elintarvikkeista ja ehdotuksen niiden vähentämisestä.
Pertti Mustajoki
Lääkäri
Terve Paino ry:n puheenjohtaja
kirjoittanut Terve paino | joulu 4, 2023 | Uutiset
Lihavuuden yleistyminen on pysäytettävä sokeriverolla ja epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoituksilla, vaatii Terve Paino ry.
Väestön lihavuus on selvästi lisääntynyt THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan. Jo 1,2 miljoonaa suomalaista ylittää lihavuuden rajan, 30 kg/m2 painoindeksin. Ylipainoisia eli 25 painoindeksin ylittäviä on jo enemmän kuin tervepainoisia.
– Nyt pitäisi päättäjien hälytyskellojen soida ja ryhtyä ripeästi toimiin lihavuusepidemian pysäyttämiseksi, vaatii Terve Paino ry:n puheenjohtaja, aineenvaihduntasairauksien erikoislääkäri, professori Pertti Mustajoki.
– Lihavuus sotkee aineenvaihduntaa ja aiheuttaa kymmeniä sairauksia, kuten diabetestä, syöpää, sydän- ja verisuonisairauksia, unihäiriöitä, astmaa, haima- ja maksasairauksia ja aivohalvausta. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi väestön lihavuus aiheuttaa miljardien kustannukset terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle, Mustajoki huomauttaa.
Pääsyy lihavuuden lisääntymiselle on kaikissa länsimaissa epäterveellisten ruokien ja juomien 1970-luvulta alkaen lisääntynyt markkinointi ja tarjonta.
– Tilanne ei muutu vain valistuksella tai palveluilla, vaan tarvitaan vaikuttavia politiikkatoimia elintarvikeympäristön muuttamiseksi. Näitä ovat muun muassa laaja sokerivero, epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen ja energiajuomien myyntikielto lapsille, sanoo Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja professori Pekka Puska.
Enemmistö suomalaisista kannattaa näitä toimia pari vuotta sitten Taloustutkimuksella teetetyn tutkimuksen mukaan.
Lue myös: Lihavuus Suomessa – enemmän sairaita ja taantuvaa taloutta
kirjoittanut Pertti Mustajoki | marras 8, 2023 | Blogi
Maailmanpankin Washingtonin osaston kaksi asiantuntijaa halusi selvittää, miten sokeripitoisten juomien verottaminen vaikuttaa niiden kuluttamiseen. He kävivät läpi kaikki tutkimukset, joissa asiaa oli selvitetty. Tulokset he julkaisivat arvostetussa lääketieteellisessä lehdessä tänä vuonna.
Tutkimusten lopputulema oli, että sokeria sisältävien virvoitusjuomien käytön vähentäminen verotuksella on ”positiivinen askel lihavuuden ehkäisyssä”.
Miksi ihmeessä Maailmanpankki on kiinnostunut virvoitusjuomista ja lihavuudesta?
Aikaisemmin lihavuusepidemiaa on ajateltu pääasiassa terveysongelmana. Mutta viime vuosina Maailmanpankki ja myös talousjärjestö OECD ovat huolestuneet siitä, että ihmisten lihomisesta on tulossa maailman maiden taloutta uhkaava ”tikittävä aikapommi”.
Molemmat isot talousjärjestöt ovat julkaisseet laajat raportit lihavuuden vaikutuksista tulevien vuosien ja vuosikymmenten talouteen. Ne päätyvät samaan tulokseen.
Jos nykyinen meno jatkuu, lihavuuden aiheuttamat sairaudet kääntävät bruttokansantuotteet miinusmerkkisiksi ja kansalaisten eliniän laskuun.
”Nykyinen meno” tarkoittaa, että epäterveellisiä ruokia ja juomia saa markkinoida ja myydä ilman mitään pidäkkeitä.
Lapsille saa mainostaa lihottavia hampurilaisaterioita ja koukuttaa leluilla niiden ystäviksi. Karkkeja ja muuta epäterveellistä saa houkutella ostamaan tarjoushinnoilla. Vietellään ostamaan suuria määriä makeisia, sipsejä, sokerijuomia yms., koska isoissa pakkauksissa on alhaiset kilo- ja litrahinnat. Lasten sivustoilla internetin influensserit saavat vapaasti mainostaa epäterveellisiä tuotteita.
Ruokakauppojen ulkopuolelle on muodostunut epäterveellisten elintarvikkeiden etäispesäkkeitä. Makeisten, sipsien, sokerijuomien ja muiden epäterveellisten tuotteiden myynti on levinnyt rautakauppojen, halpamyyntiliikkeiden ym. kassojen tuntumaan – entisestään lisäämään haitallisten elintarvikkeiden kulutusta.
Suomessa on loistavia esimerkkejä siitä, miten yhteiskunta on onnistunut laeilla ja säädöksillä lisäämään kansalaisten terveyttä.
Ajatelkaa liikenteen turvallisuutta. Sitä ei saavutettu yrittämällä opettaa ihmisiä ajamaan paremmin ja paremmin. Vasta nopeusrajoitukset, turvavyöt ja monet muut yhteiskunnan ajoturvallisuutta lisäävät säädökset romahduttivat liikennekuolemat tämän päivän alhaiselle tasolle.
Tähän asti suomalaisia on yritetty opettaa ”ajamaan paremmin” nykyisessä lihottavassa elintarvikeympäristössä. Se ei ole vaikuttanut toivotulla tavalla, koska useimmille houkutusten paine on liian suuri.
Meillä kotosuomessa on jo eduskunnan päätös virvoitusjuomaverosta, jossa veroaste suurenee sokerimäärän kasvaessa. Sen toteuttamista on kiirehdittävä. Saman tien tulee laittaa vireille kiinteiden sokerituotteiden – karkit, keksit, sokerimurot jne. – verottamisen suunnittelu.
Verojen lisäksi tarvitaan markkinoinnin ja myynnin rajoituksia.
Kielletään epäterveellisten myynti tarjoustuotteina, markkinointi lapsille ja hampurilaislelut. Ja tehdään isoille pakkauksille ”oluet” – määrätään kilo- ja litrahinta samaksi kuin pienimmissä pakkauksissa.
Pertti Mustajoki
Lääkäri, Terve Paino ry:n pj
Lihavuudesta ja taloudesta enemmän, ks. Lihavuus Suomessa – yhä enemmän sairaita ja taantuvaa taloutta
kirjoittanut Pertti Mustajoki | marras 8, 2023 | Artikkelit
Ylipainon ennustetaan edelleen lisääntyvän, mikä merkitsee vielä enemmän lihavuuden aiheuttamia sairauksia. OECD ja Maailmanpankki varoittavat lihavuusepidemian vaikutuksista kansantalouksiin.
Suomessa ei ole lainkaan noussut yleistä keskustelua väestön lihomisen aiheuttamista taloudellisista kysymyksistä. Kansainvälisellä tasolla on jo usean vuoden ajan nostettu esille ekonomisia uhkakuvia, jotka liittyvät lihavuuden yleistymiseen.
Heikentyvät talousnäkymät
OECD julkaisi neljä vuotta sitten perusteellisen raportin The Heavy Burden of Obesity. The economics of prevention. Raportti analysoi laajasti nykyistä lihavuusepidemiaa ja sen vaikutuksia maiden talouksiin (1).
Raportti toteaa, että lihavuuden ja sen aiheuttamien sairauksien hoito tulee hyvin kalliiksi, ja sairauksien vuoksi huomattava määrä ihmisiä poistuu työelämästä. Raportti ennustaa, että tulevien vuosikymmenien aikana OECD-maiden bruttokansantuote laskee keskimäärin 3,3 %. Suomelle saatu luku on 2,8 %.
OECD:n raportti analysoi myös laajasti, miten etenkin lapset are paying a high price for obesity. Lihavuudesta on seurauksena heikompaa koulumenestystä, koulukiusaamista ja ongelmia myöhemmissä opinnoissa.
Lisäksi OECD ennustaa, että lihavuuden aiheuttamien sairauksien vuoksi ihmisten elinajan odote kääntyy laskuun.
Suomen tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 elinajanodote laski eniten 60 vuoteen (2). Onko tämä ennakkovaroitus OECD:n ennustuksesta?
Vuonna 2020 Maailmanpankki julkaisi laajan raportin lihavuusepidemiasta, jota se kutsuu ”tikittäväksi aikapommiksi” (3). Perusteellisessa raportissa luetellaan niitä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan vähentää epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta.
Tervepainoiset suomalaiset ovat vähemmistönä
Suomessa runsaassa neljässäkymmenessä vuodessa ylipainoisten aikuisten määrä on kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut.
Tällä hetkellä Suomessa on enemmän ylipainoisia kuin terveessä painossa olevia:
- Suurin osa suomalaisista ylittää terveen painon rajan painoindeksi 25:n.
- Enemmän kuin 15 kiloa ylipainoisia (painoindeksi yli 30) on naisista ja miehistä runsas neljännes (4).
- Alaikäisistä pojista ylipainoisia on 28 ja tytöistä 19 prosenttia (5).
Vastaava lihomisbuumi on kohdannut lähes kaikkia maailman maita. Suomen luvut ovat lähellä EU-maiden keskiarvoa (6).
Ylipainoisten määrän ennustetaan edelleen kasvavan
World Obesity -järjestö on julkaissut muutaman vuoden välein kattavia raportteja eri maiden lihavuusluvuista ja tulevaisuuden talousnäkymistä. Viimeinen raportti on vuodelta 2023 (7). Tässä raportissa, kuten myös edellä mainituissa OECD:n ennusteissa, lihavuuden oletetaan tulevina vuosina kaikissa maissa edelleen lisääntyvän.
Kuvassa on World Obesity -järjestön Suomen ennuste. Lihavuus lisääntyy 2,4 prosenttia vuosittain, ja vuonna 2035 Suomessa peräti 38 prosenttia väestöstä olisi lihavia (painoindeksi yli 30). Tämä merkitsisi vielä paljon enemmän sairaita ja inhimillistä kärsimystä sekä edelleen kasvavaa taloudellista rasitusta.
Raportissaan World Obesity ilmoittaa lihavuuden kustannukseksi Suomessa 5 536 miljoonaa US dollaria vuonna 2020, ja ennustaa sen nousevan vuoteen 2035 mennessä 8 924 miljoonaksi US dollariksi.
Lihavuus sotkee aineenvaihduntaa ja aiheuttaa sairauksia
Sairauksien kannalta haitallisinta on vatsaontelon sisälle kertyvä rasvakudos. Se pullistaa mahaa, mikä näkyy vyötärön seudun pyöristymisenä.
Kun naisilla vyötärön ympärysmitta ylittää 90 cm ja miehillä 100 cm, kyseessä on vyötärölihavuus. Melkein puolet 30+ vuotiaista suomalaisista miehistä ja naisista on vyötärölihavia (m 45 %, n 46 %) (4).
Suomessa on puoli miljoonaa tyypin 2 diabetesta sairastavaa, joilla melkein kaikilla sairaus johtuu vyötärölihavuudesta. Hyvin yleisiä pullean vyötärön seuraamuksia ovat unihäiriöt, verenpaineen nousu ja haitalliset veren rasva-arvot (8).
Lihavuus enemmän kuin kaksinkertaistaa riskin seuraaviin sairauksiin: sydämen vajaatoiminta, unihäiriöt, kihti, polven nivelrikko, masennus ja useat syöpätyypit. Sairastumisriski on 1,5–2-kertainen astmaan haimatulehdukseen, maksasairauteen, anemiaan, munuaissyöpään, sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen ja sydäninfarktiin (8).
Lihavuuden aiheuttamat kustannukset Suomessa
Kustannuksia yhteiskunnalle aiheuttavat lihavuudesta johtuvien sairauksien hoito, niistä aiheutuvat kulut työelämälle ja ikääntyneiden lisääntynyt hoivan tarve.
Terveydenhuollon kulut
Normaalipainoisiin verrattuna lihavien henkilöiden sairauksien hoitokulut ovat noin 75 % suuremmat kuin normaalipainoisten (9). Henkilöä kohden lihavien kulut ovat keskimäärin 2665 ja normaalipainoisten 1527 euroa vuodessa.
Hiljattain ilmestynyt suomalainen tutkimus pelkästään tyypin 2 diabeteksen kustannuksista päätyi 2,5 miljardiin euroon vuodessa (10). Koska tämä diabeteksen muoto lähes aina johtuu lihavuudesta, summasta huomattavasti yli kaksi miljardia voidaan laskea lihavuuden aiheuttamaksi.
Kahden edellä mainitun tutkimuksen tulosten perusteella ei ole mahdollista kovin tarkkaan arvioida lihavuuden aiheuttamia terveydenhuollon kustannuksia. Suuruusluokka on miljardeja, todennäköisesti noin 2 – 3 miljardia vuodessa, mahdollisesti enemmän. Se olisi runsas kymmenen prosenttia terveydenhuollon kokonaiskuluista (11).
Hoivapalvelujen kulut
Ikääntyneiden hoivapalveluiden kustannuksista ei Suomessa ole kattavaa selvitystä, mutta kuudesta suurimmasta kaupungista – yhteensä 1,8 miljoonaa asukasta – on tehty perusteellinen tutkimus (12). Sen mukaan kaupunkien hoivapalvelujen kokonaiskustannus on 2,2 miljardia euroa vuodessa, mikä tekee 1236 euroa asukasta kohden. Jos oletetaan muun Suomen ikääntyneiden kustannukset samaksi, päädytään 6,9 miljardiin euroon.
Koko maan luku on todennäköisesti suurempi, koska isoissa kaupungeissa asuu enemmän paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevia, joilla lihavuutta ei ole yhtä paljon kuin vähemmän koulutetuilla (13). Tämän perusteella voidaan arvioida, että ikääntyneiden hoivakulut ovat noin 7,5 miljardia vuodessa.
Suomessa on noin 430 000 lihavaa (painoindeksi yli 30) yli 60-vuotiasta (4). Yli 15 kilon liikapaino huomattavasti heikentää ikääntyneen kävelykykyä (15), ja sen lisäksi lihavuuden aiheuttamat sairaudet heikentävät mahdollisuuksia viettää itsenäistä elämää (16). Siksi lihavat ikääntyneet joutuvat useita vuosia normaalipainoisia aikaisemmin turvautumaan hoivapalveluun.
Aikaistuneen hoivapalvelun aiheuttamia kustannuksia ei ole mahdollista tarkasti laskea vaan joudutaan turvautumaan arvioon. Edellä mainitusta 7,5 miljardin vuosikustannuksesta ainakin miljardi, luultavasti enemmän, johtuu lihavuudesta.
Kustannukset elinkeinoelämälle
Suomessa on tehty kaksi laajaa tutkimusta lihavuuden vaikutuksesta työkykyyn.
Vuonna 1990 analysoitiin yli 20 000 työkyyttömyyseläkkeelle joutuneiden tietoja. Lihavat työntekijät (painoindeksi yli 30) olivat joutuneet eläkkeelle kaksi kertaa useammin kuin normaalipainoiset (17).
Kymmenen vuotta sitten julkaistussa tutkimuksessa seurattiin yli 6 000 keski-ikäisen Helsingin kaupungin työntekijän terveyttä keskimäärin 7,8 vuoden ajan (18). Normaalipainoisiin verrattuna lievä ylipaino (painoindeksi 25-30) johti eläkkeeseen 1,6 kertaa, lihavuus (painoindeksi 30-35) 2,3 kertaa ja vaikea lihavuus (painoindeksi yli 35) 3,9 kertaa useammin. Suomessa on noin 1,2 miljoonaa aikuista, joiden painoindeksi on yli 30.
Työkyvyttömyys johtuu tavallisimmin pitkään jatkuneista sairauksista, jotka yleensä ovat vuosikausia tai vuosikymmeniä vaikuttaneet jo työelämän aikana. Lihavilla työntekijöillä on vuodessa keskimäärin 14 sairauspoissaolopäivää enemmän kuin normaalipainoisilla (4).
Kansainvälisessä kirjallisuudessa kuvataan työelämän varhaista eläkkeelle siirtymistä ja sairauspäiviä termillä absenteeism, ”poissa työpaikalta”. Sen rinnalla käytetään termiä presenteeism kuvaamaan keskimääräistä heikompaa työpanosta työpaikoilla (19).
Lihavuus vaikuttaa työtehoon monin eri tavoin. Ylimääräiset kilot hankaloittavat liikkumista. Lihavuuden aiheuttamat unen häiriöt (20) ja muut sairaudet heikentävät päiväajan vireystilaa ja jaksamista.
Lihavuuden työelämälle aiheutuneita kustannuksia selvittäneen systemaattisen katsauksen mukaan presenteeism aiheuttaa enemmän kuluja kuin absenteeism (21).
Lihavuuden aiheuttamista kokonaiskustannuksista yhteiskunnalle enemmän kuin puolet koostuu elinkeinoelämän lisäkuluista (21).
Pääsyy lihomiseen: epäterveellisten ruokien ja juomien lisääntynyt markkinointi ja tarjonta
Väestöjen lihomiseen johtaneet muutokset käynnistyivät 1970-luvun loppupuolella USA:ssa (22). Elintarvikkeita ryhdyttiin tuottamaan enemmän teollisesti ja samalla sokerin tuotanto lisääntyi. Ruokakaupat alkoivat kasvaa suuriksi valintamyymälöiksi, joissa voidaan monella tavalla ohjata ostajan valintoja (23). Kulutusta lisäsi elintarvikkeiden annos- ja pakkauskokojen kasvu (24).
USA:ssa käynnistyneet muutokset levisivät nopeasti muihin rikkaisiin maihin, Suomi mukaan lukien (25). Kehittyvät maat liittyivät 10-20 vuoden viiveellä samaan seuraan. Seurauksena oli lihavuuden yleistyminen kaikkialla maailmassa, syntyi lihavuuspandemia (26).
Makeisten ja muun epäterveellisen kulutusta lisäävät niiden promotointi ja myynti ruokakauppojen ulkopuolella. ”Kaksi yhden hinnalla” tarjoukset ovat erittäin tavallisia. Viime vuosina rautakauppojen ja halpamyymälöiden kassojen tuntumaan on ilmestynyt laajoja osastoja, joissa myydään makeisia, perunalastuja ja muuta epäterveellistä. Internetissä influensserit suosittelevat lapsille makeisia, hampurilaisia ja muita haitallisia tuotteita (27).
Lihavuuden vähentämiseen tarvitaan lakeja
Elintarvikkeiden myynti poikkeaa radikaalisti vaatteiden, elektroniikan ja muiden tavaroiden myynnistä. Ihmiset tarvitsevat ravintoa – elintarvikkeita – useita kertoja päivässä. Ruokien ja juomien haluttavuuteen vaikuttavat ihmisten monet fysiologiset ominaisuudet, esimerkiksi synnynnäinen mieltymys makeaan ja taipumus syödä huomaamatta isoista annoksista enemmän (28,29,30).
Suomalaiset ovat lihoneet, vaikka kukaan ei halua olla lihava. Kaikesta valistuksesta huolimatta epäterveellisestä ravinnosta on kroonisesti tullut liikaa kaloreita.
Supermarketin ruoka- ja juomavalikoimassa on paljon epäterveellisiä tuotteita, jotka ovat houkuttelevia ja joiden myyntiä edistetään mainoksilla ja kampanjoilla.
Niiden kulutusta pitää vähentää verottamalla ja rajoittamalla markkinointia.
Epäterveellisten elintarvikkeiden lista
Jotta yhteiskunta voisi ryhtyä vähentämään epäterveellisiä elintarvikkeita, ne pitää määritellä ja nimetä. Terve Paino yhdistys on laatinut tällaisen ehdotuksen. Artikkelissa Epäterveellisten elintarvikkeiden määrittäminen kerrotaan, millaisilla perusteilla se on tehty (31).
Listan elintarvikkeet eivät ole lainkaan tarpeellisia, vaan runsaan sokerin ja muun liikaenergian vuoksi pelkästään haitallisia.
Haitallisten elintarvikkeiden vähentämisessä nähtiin ensimmäinen siirto, kun edellinen hallitus huhtikuussa 2023 päätti porrastaa virvoitusjuomaveroa sokeripitoisuuden mukaan. Sokeriveroa pitää laajentaa koskemaan runsaasti sokeria sisältäviä kiinteitä elintarvikkeita: makeiset, keksit, sokerimurot jne.
Verotuksen ohella epäterveellisiksi luokiteltujen elintarvikkeiden kulutusta tulee vähentää rajoittamalla niiden markkinointia ja promotointia:
- kielletään lapsille suunnattu markkinointi,
- kielletään energiajuomien myynti lapsille,
- kielletään lelujen jakaminen epäterveellisten ruokien yhteydessä
- kielletään paljousalennukset (esim. kaksi yhden hinnalla)
- määrätään suurten pakkausten kilo/litrahinta samaksi kuin pienimmässä pakkauksessa.
Viimeksi mainittu määräys on Suomessa voimassa keskioluen myynnissä. Sen tarkoitus on hillitä alkoholin kulutusta. Samalla määräyksellä voidaan vähentää haitallisten elintarvikkeiden kulutusta.
Lopuksi on syytä mainita, että vuonna 2021 julkaistun väestökyselyn mukaan (32) suomalaisten enemmistö kannattaa sokeriveroa, epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointikieltoa lapsille, lelujen jakamiskieltoa, kilo- ja litrahintaa samaksi annoskoosta riippumatta sekä energiajuomien kieltoa alle15-vuotiaille.
Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja
Käytetyt lähteet
- OECD Health Policy Sudies. The heavy burden of obesity. The economics of prevention. OECD 2019.
- Tilastokeskus uutisia 26.1.2023: Kuolleisuuden nousu poikkeuksellista – elinajanodote laskee vuonna 2022 eniten 60 vuoteen.
- World Bank Group. Obesity. Health and Economic Consequences of en Impending Global Challenge. Shekar M, Popkin B Editors, 2020
- Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A ym. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
- Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2020. Useampi kuin joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö oli ylipainoinen tai lihava. THL TILASTORAPORTTI 37/2021
- WHO European Regional Obesity Report 2022.
- World Obesity. World Obesity Atlas. March 2023.
- Kivimäki M, Strandberg T, Pentti J ym. Body-mass index and risk of obesity-related complex multimorbidity: an observational multicohort study. Lancet Diab Endocrin 2022; March 3: 1-11.
- Vesikansa A, Mehtälä J, Mutanen Katja ym. Obesity and metabolic state are associated with increased healthcare resource and mediaction use and costs: a Finnish population-based study. Eur J Health Econ 2022
- Kurkela O, Raitanen J, Tuovinen M ym. Lisäsairaudet voivat moninkertaistaa tyypin 2 diabetespotilaiden terveydenhuollon kustannukset. Suom Lääkl 2022; 78: e32697
- Julkari: Tilastoraportti SVT : 18/2023
- Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu vuonna 2019. Kuusikkotyöryhmän julkaisusarja 6:2020.
- Mustajoki P. Ylipaino ja terveyden eriarvoisuus – molempien vähentämiseen tarvitaan yhteiskunnan säädöksiä. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2022;59:227-9.
- Mikkola I, Keinänen-Kiukaanniemi S, Jokelainen J ym. Performance and body composition changes during military service. Scand J Primary Health Care 2012;30: 95-100.
- Stenholm S, Rantanen T, Alanen E ym. Obesity history as a predictor walking limitation at old age. Obesity 2007;15:829-38.
- Stenholm S, Head J, Aalto V ym. Body mass index as a predictor of healthy and disease-free life expectancy between ages 50 and 75: a multicohorts study. Int J Obes 2017;41:769-76.
- Rissanen Aila, Heliövaara Markku, Knekt Paul ym. (1990). Risk of disability and mortality due to overweight in a Finnish population. Brit J Med 301: 835-7
- Roos E, Laaksonen M, Rahkonen O ym. Relative weight and disability retirement: a prospective cohort study. Scand J Work Environ Health 2013.
- Goettler A, Grosse A, Sonntag D. Productivity loss due to overweight and obesity: a systematic review of indirect costs. BMJ Open 2017;7:e014632.
- Lee JH, Cho J. Sleep and obesity. Sleep Med Clin 2022;17:111-116.
- Dee A, Kearns K, O´Neil C ym. The direct and indirect costs of both overweight and obesity: a systematic review. BMC Res Notes 2014;7:242.
- Rodgers A, Woowward A, Swinburn B, Dietz WH. Prevalence trends tell us what did not precipitate the US obesity epidemic. Lancet Publ Health 2018;3:e163-3.
- Dawson J. Retail activity in shaping food choice. Food Quality and Preference 2013;28:339-47.
- Zlatevska N, Dubelaar C, Holden SS. Sizing up the effects of portion size on consumption: a meta-analysis. J Marketing 2014;78:140-54
- Mustajoki P. Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta. Duodecim 2015; 131:1345-52.
- Ng M, Fleming T, Robinson M Global, regional, and national prevalence of overweight and obesity in children and adults during 1980—2013: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2013. Lancet 2014; 384:766-81.
- Erkkola M, Fogelholm M, Konttinen H ym. Ruokaympäristön osatekijät ja ohjauskeinot. Valtioneuvoston selvitys- tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:51
- Berridge KC, HO C-Y, Richard JM, DiFeliceantonio AG. The tempted brain eats: Pleasure and desire circuits in obesity and eating disorders. Brain Res 2010;1350:43-64.
- Krebs JR. The gourmet ape: evolution and human food preferences. Am J Clin Nutr 2009;90 (suppl):707S-11S.
- Livingstone MBE, Pourshahidi LK. Portion size and obesity. Adv. Nutr. 2014;5:829-34.
- Mustajoki P. Epäterveellisten elintarvikkeiden määrittäminen. www.tervepaino.fi
- Suomalaiset vaativat poliitikoilta toimia lihavuuden torjuntaan. www.tervepaino.fi
kirjoittanut Pekka Puska ja Pertti Mustajoki | syys 23, 2023 | Artikkelit
Hallitusohjelmassa halutaan lisätä liikuntaa mutta jätetään vähälle huomiolle liikkumattomuutta aiheuttavat ylipaino ja lihavuus.
Kansallisen liikuntaraportin (2022) mukaan huolestuttavan suuri osa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta aivan liian vähän. Liikunta on vuoteen 2017 verrattuna vähentynyt. Asian korjaamiseksi hallitusohjelmassa on erityisenä kohtana ”Suomi liikkeelle” -ohjelman perustaminen.
On erinomaista, että tähän kansallisesti tärkeään terveysasiaan kiinnitetään huomiota. Monien kokemusten perusteella kriittinen kysymys kuuluu kuitenkin, ratkeavatko asiat hankkeilla. Hallitusohjelmassa on joukko ehdotuksia, joissa ”tuetaan, kannustetaan, vahvistetaan, edistetään, lisätään ja kokeillaan”. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunnanedistämiskampanjoiden vaikutukset ovat varsin niukkoja. Kun tässäkin tapauksessa varsinainen konkretia on vähäistä, herää kysymys, saadaanko todella vaikutuksia.
Hämmästyttävää on, että hallitusohjelmassa ei juurikaan puhuta liikkumattomuuden tärkeistä ja yhä yleistyvistä taustatekijöistä: ylipainosta ja lihavuudesta. Kuitenkin lihavuus ja siihen liittyvät vaivat ehkäisevät usein olennaisesti liikuntaa.
Suomalaisista suurin osa on ylipainoisia. 1,2 miljoonalla on liikapainoa yli 15 kiloa. Lapin jääkäripataljoonassa tehdyssä tutkimuksessa Cooperin testin juoksumatka jäi yli 15 kiloa liikapainoisilla keskimäärin 530 metriä lyhyemmäksi kuin muilla.
Vaikka liikuntaa lisäämällä voidaan toki vaikuttaa painoon, olennaiset panonhallinnan keinot liittyvät ravintoon. Suomalaisten nopean lihomisen taustalla onkin ruokaympäristömme suuri muutos. Sen vuoksi suomalaisten liikunnan edistämiseksi tarvitaan myös päätöksiä epäterveellisten ja lihottavien elintarvikkeiden kulutuksen rajoittamiseksi.
Keväällä säädetty, aiempaa tiukempi virvoitusjuomaverolaki on tällainen toimi. Veron tulisi kuitenkin koskea kaikkia runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita, jotka ovat vahvasti mukana lasten lihomisessa. Lisäksi tarvitaan muitakin toimenpiteitä, kuten lapsiin ja nuoriin suuntautuvan, yleensä epäterveellisten tuotteiden mainonnan rajoituksia. Elintarvikkeiden epäterveellisyys voidaan määritellä tuotteiden ravintosisällön perusteella.
Lihavuuden torjunnan ja liikunnan lisäämisen toimet tulee suunnata erityisesti lapsiin, mikä huomioidaan hallitusohjelmassa. Suomessa 55 000 esikouluikäisen lapsen paino ylittää suositukset. Heistä monilla on huomattavasti ylipainoa.
Liikunnalliset perustaidot hankitaan jo esikouluiässä ja ne kehittyvät edelleen alakoulun aikana. Jos lihavan lapsen motoriset taidot jäävät vajaiksi, aikuisiällä ei ole helppo omaksua aktiivista liikunnallista elämää. Vuosien kuluessa kuvaan tulevat monet lihavuuden aiheuttamat vaivat, jotka edelleen ehkäisevät liikuntaa.
Supermarketeissa nähdään, kuinka usein lähes puolet hyllytilasta on erilaisia epäterveellisiä ja lapsia houkuttelevia tuotteita, kuten makeisia, virvoitusjuomia, sokeroituja mehuja, sipsejä, keksejä ynnä muita. Näitä myydään myös esimerkiksi kioskeissa, halpamyyntiliikkeissä ja rautakaupoissa. Kaloripitoiset hampurilaisannokset ja pizzat ovat syrjäyttäneet perinteisiä suomalaisia ruokia, ja pakkauskoot ovat kasvaneet.
Neljän viime vuosikymmenen aikana ylipainoisten lasten määrä on kolminkertaistunut ja ylipainoisten aikuisten määrä kaksinkertaistunut. Väestön geneettinen tausta ei ole muuttunut, vaan kehitys on seurausta muuttuneesta ympäristöstä.
Tupakoinnin vastainen työ on osoittanut, kuinka merkittäviä muutoksia voidaan saada aikaan lainsäädännöllä ja siihen liittyvällä terveystyöllä. Tästä voitaisiin ottaa oppia nyt, kun lihavuus on noussut keskeiseksi kansanterveysongelmaksi. Hyvä tavoite olisi palauttaa ylipainoluvut samalle tasolle kuin neljäkymmentä vuotta sitten. Tämä antaisi suurelle joukolle mahdollisuuden nykyistä liikkuvampaan ja terveempään elämään.
Pertti Mustajoki ja Pekka Puska
Pertti Mustajoki on sisätautilääkäri ja Terve paino ry:n puheenjohtaja. Pekka Puska on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen entinen pääjohtaja ja Terve paino ry:n varapuheenjohtaja.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 23.9.2023
