kirjoittanut Pertti Mustajoki | marras 8, 2023 | Blogi
Maailmanpankin Washingtonin osaston kaksi asiantuntijaa halusi selvittää, miten sokeripitoisten juomien verottaminen vaikuttaa niiden kuluttamiseen. He kävivät läpi kaikki tutkimukset, joissa asiaa oli selvitetty. Tulokset he julkaisivat arvostetussa lääketieteellisessä lehdessä tänä vuonna.
Tutkimusten lopputulema oli, että sokeria sisältävien virvoitusjuomien käytön vähentäminen verotuksella on ”positiivinen askel lihavuuden ehkäisyssä”.
Miksi ihmeessä Maailmanpankki on kiinnostunut virvoitusjuomista ja lihavuudesta?
Aikaisemmin lihavuusepidemiaa on ajateltu pääasiassa terveysongelmana. Mutta viime vuosina Maailmanpankki ja myös talousjärjestö OECD ovat huolestuneet siitä, että ihmisten lihomisesta on tulossa maailman maiden taloutta uhkaava ”tikittävä aikapommi”.
Molemmat isot talousjärjestöt ovat julkaisseet laajat raportit lihavuuden vaikutuksista tulevien vuosien ja vuosikymmenten talouteen. Ne päätyvät samaan tulokseen.
Jos nykyinen meno jatkuu, lihavuuden aiheuttamat sairaudet kääntävät bruttokansantuotteet miinusmerkkisiksi ja kansalaisten eliniän laskuun.
”Nykyinen meno” tarkoittaa, että epäterveellisiä ruokia ja juomia saa markkinoida ja myydä ilman mitään pidäkkeitä.
Lapsille saa mainostaa lihottavia hampurilaisaterioita ja koukuttaa leluilla niiden ystäviksi. Karkkeja ja muuta epäterveellistä saa houkutella ostamaan tarjoushinnoilla. Vietellään ostamaan suuria määriä makeisia, sipsejä, sokerijuomia yms., koska isoissa pakkauksissa on alhaiset kilo- ja litrahinnat. Lasten sivustoilla internetin influensserit saavat vapaasti mainostaa epäterveellisiä tuotteita.
Ruokakauppojen ulkopuolelle on muodostunut epäterveellisten elintarvikkeiden etäispesäkkeitä. Makeisten, sipsien, sokerijuomien ja muiden epäterveellisten tuotteiden myynti on levinnyt rautakauppojen, halpamyyntiliikkeiden ym. kassojen tuntumaan – entisestään lisäämään haitallisten elintarvikkeiden kulutusta.
Suomessa on loistavia esimerkkejä siitä, miten yhteiskunta on onnistunut laeilla ja säädöksillä lisäämään kansalaisten terveyttä.
Ajatelkaa liikenteen turvallisuutta. Sitä ei saavutettu yrittämällä opettaa ihmisiä ajamaan paremmin ja paremmin. Vasta nopeusrajoitukset, turvavyöt ja monet muut yhteiskunnan ajoturvallisuutta lisäävät säädökset romahduttivat liikennekuolemat tämän päivän alhaiselle tasolle.
Tähän asti suomalaisia on yritetty opettaa ”ajamaan paremmin” nykyisessä lihottavassa elintarvikeympäristössä. Se ei ole vaikuttanut toivotulla tavalla, koska useimmille houkutusten paine on liian suuri.
Meillä kotosuomessa on jo eduskunnan päätös virvoitusjuomaverosta, jossa veroaste suurenee sokerimäärän kasvaessa. Sen toteuttamista on kiirehdittävä. Saman tien tulee laittaa vireille kiinteiden sokerituotteiden – karkit, keksit, sokerimurot jne. – verottamisen suunnittelu.
Verojen lisäksi tarvitaan markkinoinnin ja myynnin rajoituksia.
Kielletään epäterveellisten myynti tarjoustuotteina, markkinointi lapsille ja hampurilaislelut. Ja tehdään isoille pakkauksille ”oluet” – määrätään kilo- ja litrahinta samaksi kuin pienimmissä pakkauksissa.
Pertti Mustajoki
Lääkäri, Terve Paino ry:n pj
Lihavuudesta ja taloudesta enemmän, ks. Lihavuus Suomessa – yhä enemmän sairaita ja taantuvaa taloutta
kirjoittanut Pertti Mustajoki | marras 8, 2023 | Artikkelit
Ylipainon ennustetaan edelleen lisääntyvän, mikä merkitsee vielä enemmän lihavuuden aiheuttamia sairauksia. OECD ja Maailmanpankki varoittavat lihavuusepidemian vaikutuksista kansantalouksiin.
Suomessa ei ole lainkaan noussut yleistä keskustelua väestön lihomisen aiheuttamista taloudellisista kysymyksistä. Kansainvälisellä tasolla on jo usean vuoden ajan nostettu esille ekonomisia uhkakuvia, jotka liittyvät lihavuuden yleistymiseen.
Heikentyvät talousnäkymät
OECD julkaisi neljä vuotta sitten perusteellisen raportin The Heavy Burden of Obesity. The economics of prevention. Raportti analysoi laajasti nykyistä lihavuusepidemiaa ja sen vaikutuksia maiden talouksiin (1).
Raportti toteaa, että lihavuuden ja sen aiheuttamien sairauksien hoito tulee hyvin kalliiksi, ja sairauksien vuoksi huomattava määrä ihmisiä poistuu työelämästä. Raportti ennustaa, että tulevien vuosikymmenien aikana OECD-maiden bruttokansantuote laskee keskimäärin 3,3 %. Suomelle saatu luku on 2,8 %.
OECD:n raportti analysoi myös laajasti, miten etenkin lapset are paying a high price for obesity. Lihavuudesta on seurauksena heikompaa koulumenestystä, koulukiusaamista ja ongelmia myöhemmissä opinnoissa.
Lisäksi OECD ennustaa, että lihavuuden aiheuttamien sairauksien vuoksi ihmisten elinajan odote kääntyy laskuun.
Suomen tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 elinajanodote laski eniten 60 vuoteen (2). Onko tämä ennakkovaroitus OECD:n ennustuksesta?
Vuonna 2020 Maailmanpankki julkaisi laajan raportin lihavuusepidemiasta, jota se kutsuu ”tikittäväksi aikapommiksi” (3). Perusteellisessa raportissa luetellaan niitä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan vähentää epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta.
Tervepainoiset suomalaiset ovat vähemmistönä
Suomessa runsaassa neljässäkymmenessä vuodessa ylipainoisten aikuisten määrä on kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut.
Tällä hetkellä Suomessa on enemmän ylipainoisia kuin terveessä painossa olevia:
- Suurin osa suomalaisista ylittää terveen painon rajan painoindeksi 25:n.
- Enemmän kuin 15 kiloa ylipainoisia (painoindeksi yli 30) on naisista ja miehistä runsas neljännes (4).
- Alaikäisistä pojista ylipainoisia on 28 ja tytöistä 19 prosenttia (5).
Vastaava lihomisbuumi on kohdannut lähes kaikkia maailman maita. Suomen luvut ovat lähellä EU-maiden keskiarvoa (6).
Ylipainoisten määrän ennustetaan edelleen kasvavan
World Obesity -järjestö on julkaissut muutaman vuoden välein kattavia raportteja eri maiden lihavuusluvuista ja tulevaisuuden talousnäkymistä. Viimeinen raportti on vuodelta 2023 (7). Tässä raportissa, kuten myös edellä mainituissa OECD:n ennusteissa, lihavuuden oletetaan tulevina vuosina kaikissa maissa edelleen lisääntyvän.
Kuvassa on World Obesity -järjestön Suomen ennuste. Lihavuus lisääntyy 2,4 prosenttia vuosittain, ja vuonna 2035 Suomessa peräti 38 prosenttia väestöstä olisi lihavia (painoindeksi yli 30). Tämä merkitsisi vielä paljon enemmän sairaita ja inhimillistä kärsimystä sekä edelleen kasvavaa taloudellista rasitusta.
Raportissaan World Obesity ilmoittaa lihavuuden kustannukseksi Suomessa 5 536 miljoonaa US dollaria vuonna 2020, ja ennustaa sen nousevan vuoteen 2035 mennessä 8 924 miljoonaksi US dollariksi.
Lihavuus sotkee aineenvaihduntaa ja aiheuttaa sairauksia
Sairauksien kannalta haitallisinta on vatsaontelon sisälle kertyvä rasvakudos. Se pullistaa mahaa, mikä näkyy vyötärön seudun pyöristymisenä.
Kun naisilla vyötärön ympärysmitta ylittää 90 cm ja miehillä 100 cm, kyseessä on vyötärölihavuus. Melkein puolet 30+ vuotiaista suomalaisista miehistä ja naisista on vyötärölihavia (m 45 %, n 46 %) (4).
Suomessa on puoli miljoonaa tyypin 2 diabetesta sairastavaa, joilla melkein kaikilla sairaus johtuu vyötärölihavuudesta. Hyvin yleisiä pullean vyötärön seuraamuksia ovat unihäiriöt, verenpaineen nousu ja haitalliset veren rasva-arvot (8).
Lihavuus enemmän kuin kaksinkertaistaa riskin seuraaviin sairauksiin: sydämen vajaatoiminta, unihäiriöt, kihti, polven nivelrikko, masennus ja useat syöpätyypit. Sairastumisriski on 1,5–2-kertainen astmaan haimatulehdukseen, maksasairauteen, anemiaan, munuaissyöpään, sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen ja sydäninfarktiin (8).
Lihavuuden aiheuttamat kustannukset Suomessa
Kustannuksia yhteiskunnalle aiheuttavat lihavuudesta johtuvien sairauksien hoito, niistä aiheutuvat kulut työelämälle ja ikääntyneiden lisääntynyt hoivan tarve.
Terveydenhuollon kulut
Normaalipainoisiin verrattuna lihavien henkilöiden sairauksien hoitokulut ovat noin 75 % suuremmat kuin normaalipainoisten (9). Henkilöä kohden lihavien kulut ovat keskimäärin 2665 ja normaalipainoisten 1527 euroa vuodessa.
Hiljattain ilmestynyt suomalainen tutkimus pelkästään tyypin 2 diabeteksen kustannuksista päätyi 2,5 miljardiin euroon vuodessa (10). Koska tämä diabeteksen muoto lähes aina johtuu lihavuudesta, summasta huomattavasti yli kaksi miljardia voidaan laskea lihavuuden aiheuttamaksi.
Kahden edellä mainitun tutkimuksen tulosten perusteella ei ole mahdollista kovin tarkkaan arvioida lihavuuden aiheuttamia terveydenhuollon kustannuksia. Suuruusluokka on miljardeja, todennäköisesti noin 2 – 3 miljardia vuodessa, mahdollisesti enemmän. Se olisi runsas kymmenen prosenttia terveydenhuollon kokonaiskuluista (11).
Hoivapalvelujen kulut
Ikääntyneiden hoivapalveluiden kustannuksista ei Suomessa ole kattavaa selvitystä, mutta kuudesta suurimmasta kaupungista – yhteensä 1,8 miljoonaa asukasta – on tehty perusteellinen tutkimus (12). Sen mukaan kaupunkien hoivapalvelujen kokonaiskustannus on 2,2 miljardia euroa vuodessa, mikä tekee 1236 euroa asukasta kohden. Jos oletetaan muun Suomen ikääntyneiden kustannukset samaksi, päädytään 6,9 miljardiin euroon.
Koko maan luku on todennäköisesti suurempi, koska isoissa kaupungeissa asuu enemmän paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevia, joilla lihavuutta ei ole yhtä paljon kuin vähemmän koulutetuilla (13). Tämän perusteella voidaan arvioida, että ikääntyneiden hoivakulut ovat noin 7,5 miljardia vuodessa.
Suomessa on noin 430 000 lihavaa (painoindeksi yli 30) yli 60-vuotiasta (4). Yli 15 kilon liikapaino huomattavasti heikentää ikääntyneen kävelykykyä (15), ja sen lisäksi lihavuuden aiheuttamat sairaudet heikentävät mahdollisuuksia viettää itsenäistä elämää (16). Siksi lihavat ikääntyneet joutuvat useita vuosia normaalipainoisia aikaisemmin turvautumaan hoivapalveluun.
Aikaistuneen hoivapalvelun aiheuttamia kustannuksia ei ole mahdollista tarkasti laskea vaan joudutaan turvautumaan arvioon. Edellä mainitusta 7,5 miljardin vuosikustannuksesta ainakin miljardi, luultavasti enemmän, johtuu lihavuudesta.
Kustannukset elinkeinoelämälle
Suomessa on tehty kaksi laajaa tutkimusta lihavuuden vaikutuksesta työkykyyn.
Vuonna 1990 analysoitiin yli 20 000 työkyyttömyyseläkkeelle joutuneiden tietoja. Lihavat työntekijät (painoindeksi yli 30) olivat joutuneet eläkkeelle kaksi kertaa useammin kuin normaalipainoiset (17).
Kymmenen vuotta sitten julkaistussa tutkimuksessa seurattiin yli 6 000 keski-ikäisen Helsingin kaupungin työntekijän terveyttä keskimäärin 7,8 vuoden ajan (18). Normaalipainoisiin verrattuna lievä ylipaino (painoindeksi 25-30) johti eläkkeeseen 1,6 kertaa, lihavuus (painoindeksi 30-35) 2,3 kertaa ja vaikea lihavuus (painoindeksi yli 35) 3,9 kertaa useammin. Suomessa on noin 1,2 miljoonaa aikuista, joiden painoindeksi on yli 30.
Työkyvyttömyys johtuu tavallisimmin pitkään jatkuneista sairauksista, jotka yleensä ovat vuosikausia tai vuosikymmeniä vaikuttaneet jo työelämän aikana. Lihavilla työntekijöillä on vuodessa keskimäärin 14 sairauspoissaolopäivää enemmän kuin normaalipainoisilla (4).
Kansainvälisessä kirjallisuudessa kuvataan työelämän varhaista eläkkeelle siirtymistä ja sairauspäiviä termillä absenteeism, ”poissa työpaikalta”. Sen rinnalla käytetään termiä presenteeism kuvaamaan keskimääräistä heikompaa työpanosta työpaikoilla (19).
Lihavuus vaikuttaa työtehoon monin eri tavoin. Ylimääräiset kilot hankaloittavat liikkumista. Lihavuuden aiheuttamat unen häiriöt (20) ja muut sairaudet heikentävät päiväajan vireystilaa ja jaksamista.
Lihavuuden työelämälle aiheutuneita kustannuksia selvittäneen systemaattisen katsauksen mukaan presenteeism aiheuttaa enemmän kuluja kuin absenteeism (21).
Lihavuuden aiheuttamista kokonaiskustannuksista yhteiskunnalle enemmän kuin puolet koostuu elinkeinoelämän lisäkuluista (21).
Pääsyy lihomiseen: epäterveellisten ruokien ja juomien lisääntynyt markkinointi ja tarjonta
Väestöjen lihomiseen johtaneet muutokset käynnistyivät 1970-luvun loppupuolella USA:ssa (22). Elintarvikkeita ryhdyttiin tuottamaan enemmän teollisesti ja samalla sokerin tuotanto lisääntyi. Ruokakaupat alkoivat kasvaa suuriksi valintamyymälöiksi, joissa voidaan monella tavalla ohjata ostajan valintoja (23). Kulutusta lisäsi elintarvikkeiden annos- ja pakkauskokojen kasvu (24).
USA:ssa käynnistyneet muutokset levisivät nopeasti muihin rikkaisiin maihin, Suomi mukaan lukien (25). Kehittyvät maat liittyivät 10-20 vuoden viiveellä samaan seuraan. Seurauksena oli lihavuuden yleistyminen kaikkialla maailmassa, syntyi lihavuuspandemia (26).
Makeisten ja muun epäterveellisen kulutusta lisäävät niiden promotointi ja myynti ruokakauppojen ulkopuolella. ”Kaksi yhden hinnalla” tarjoukset ovat erittäin tavallisia. Viime vuosina rautakauppojen ja halpamyymälöiden kassojen tuntumaan on ilmestynyt laajoja osastoja, joissa myydään makeisia, perunalastuja ja muuta epäterveellistä. Internetissä influensserit suosittelevat lapsille makeisia, hampurilaisia ja muita haitallisia tuotteita (27).
Lihavuuden vähentämiseen tarvitaan lakeja
Elintarvikkeiden myynti poikkeaa radikaalisti vaatteiden, elektroniikan ja muiden tavaroiden myynnistä. Ihmiset tarvitsevat ravintoa – elintarvikkeita – useita kertoja päivässä. Ruokien ja juomien haluttavuuteen vaikuttavat ihmisten monet fysiologiset ominaisuudet, esimerkiksi synnynnäinen mieltymys makeaan ja taipumus syödä huomaamatta isoista annoksista enemmän (28,29,30).
Suomalaiset ovat lihoneet, vaikka kukaan ei halua olla lihava. Kaikesta valistuksesta huolimatta epäterveellisestä ravinnosta on kroonisesti tullut liikaa kaloreita.
Supermarketin ruoka- ja juomavalikoimassa on paljon epäterveellisiä tuotteita, jotka ovat houkuttelevia ja joiden myyntiä edistetään mainoksilla ja kampanjoilla.
Niiden kulutusta pitää vähentää verottamalla ja rajoittamalla markkinointia.
Epäterveellisten elintarvikkeiden lista
Jotta yhteiskunta voisi ryhtyä vähentämään epäterveellisiä elintarvikkeita, ne pitää määritellä ja nimetä. Terve Paino yhdistys on laatinut tällaisen ehdotuksen. Artikkelissa Epäterveellisten elintarvikkeiden määrittäminen kerrotaan, millaisilla perusteilla se on tehty (31).
Listan elintarvikkeet eivät ole lainkaan tarpeellisia, vaan runsaan sokerin ja muun liikaenergian vuoksi pelkästään haitallisia.
Haitallisten elintarvikkeiden vähentämisessä nähtiin ensimmäinen siirto, kun edellinen hallitus huhtikuussa 2023 päätti porrastaa virvoitusjuomaveroa sokeripitoisuuden mukaan. Sokeriveroa pitää laajentaa koskemaan runsaasti sokeria sisältäviä kiinteitä elintarvikkeita: makeiset, keksit, sokerimurot jne.
Verotuksen ohella epäterveellisiksi luokiteltujen elintarvikkeiden kulutusta tulee vähentää rajoittamalla niiden markkinointia ja promotointia:
- kielletään lapsille suunnattu markkinointi,
- kielletään energiajuomien myynti lapsille,
- kielletään lelujen jakaminen epäterveellisten ruokien yhteydessä
- kielletään paljousalennukset (esim. kaksi yhden hinnalla)
- määrätään suurten pakkausten kilo/litrahinta samaksi kuin pienimmässä pakkauksessa.
Viimeksi mainittu määräys on Suomessa voimassa keskioluen myynnissä. Sen tarkoitus on hillitä alkoholin kulutusta. Samalla määräyksellä voidaan vähentää haitallisten elintarvikkeiden kulutusta.
Lopuksi on syytä mainita, että vuonna 2021 julkaistun väestökyselyn mukaan (32) suomalaisten enemmistö kannattaa sokeriveroa, epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointikieltoa lapsille, lelujen jakamiskieltoa, kilo- ja litrahintaa samaksi annoskoosta riippumatta sekä energiajuomien kieltoa alle15-vuotiaille.
Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja
Käytetyt lähteet
- OECD Health Policy Sudies. The heavy burden of obesity. The economics of prevention. OECD 2019.
- Tilastokeskus uutisia 26.1.2023: Kuolleisuuden nousu poikkeuksellista – elinajanodote laskee vuonna 2022 eniten 60 vuoteen.
- World Bank Group. Obesity. Health and Economic Consequences of en Impending Global Challenge. Shekar M, Popkin B Editors, 2020
- Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A ym. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
- Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2020. Useampi kuin joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö oli ylipainoinen tai lihava. THL TILASTORAPORTTI 37/2021
- WHO European Regional Obesity Report 2022.
- World Obesity. World Obesity Atlas. March 2023.
- Kivimäki M, Strandberg T, Pentti J ym. Body-mass index and risk of obesity-related complex multimorbidity: an observational multicohort study. Lancet Diab Endocrin 2022; March 3: 1-11.
- Vesikansa A, Mehtälä J, Mutanen Katja ym. Obesity and metabolic state are associated with increased healthcare resource and mediaction use and costs: a Finnish population-based study. Eur J Health Econ 2022
- Kurkela O, Raitanen J, Tuovinen M ym. Lisäsairaudet voivat moninkertaistaa tyypin 2 diabetespotilaiden terveydenhuollon kustannukset. Suom Lääkl 2022; 78: e32697
- Julkari: Tilastoraportti SVT : 18/2023
- Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu vuonna 2019. Kuusikkotyöryhmän julkaisusarja 6:2020.
- Mustajoki P. Ylipaino ja terveyden eriarvoisuus – molempien vähentämiseen tarvitaan yhteiskunnan säädöksiä. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2022;59:227-9.
- Mikkola I, Keinänen-Kiukaanniemi S, Jokelainen J ym. Performance and body composition changes during military service. Scand J Primary Health Care 2012;30: 95-100.
- Stenholm S, Rantanen T, Alanen E ym. Obesity history as a predictor walking limitation at old age. Obesity 2007;15:829-38.
- Stenholm S, Head J, Aalto V ym. Body mass index as a predictor of healthy and disease-free life expectancy between ages 50 and 75: a multicohorts study. Int J Obes 2017;41:769-76.
- Rissanen Aila, Heliövaara Markku, Knekt Paul ym. (1990). Risk of disability and mortality due to overweight in a Finnish population. Brit J Med 301: 835-7
- Roos E, Laaksonen M, Rahkonen O ym. Relative weight and disability retirement: a prospective cohort study. Scand J Work Environ Health 2013.
- Goettler A, Grosse A, Sonntag D. Productivity loss due to overweight and obesity: a systematic review of indirect costs. BMJ Open 2017;7:e014632.
- Lee JH, Cho J. Sleep and obesity. Sleep Med Clin 2022;17:111-116.
- Dee A, Kearns K, O´Neil C ym. The direct and indirect costs of both overweight and obesity: a systematic review. BMC Res Notes 2014;7:242.
- Rodgers A, Woowward A, Swinburn B, Dietz WH. Prevalence trends tell us what did not precipitate the US obesity epidemic. Lancet Publ Health 2018;3:e163-3.
- Dawson J. Retail activity in shaping food choice. Food Quality and Preference 2013;28:339-47.
- Zlatevska N, Dubelaar C, Holden SS. Sizing up the effects of portion size on consumption: a meta-analysis. J Marketing 2014;78:140-54
- Mustajoki P. Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta. Duodecim 2015; 131:1345-52.
- Ng M, Fleming T, Robinson M Global, regional, and national prevalence of overweight and obesity in children and adults during 1980—2013: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2013. Lancet 2014; 384:766-81.
- Erkkola M, Fogelholm M, Konttinen H ym. Ruokaympäristön osatekijät ja ohjauskeinot. Valtioneuvoston selvitys- tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:51
- Berridge KC, HO C-Y, Richard JM, DiFeliceantonio AG. The tempted brain eats: Pleasure and desire circuits in obesity and eating disorders. Brain Res 2010;1350:43-64.
- Krebs JR. The gourmet ape: evolution and human food preferences. Am J Clin Nutr 2009;90 (suppl):707S-11S.
- Livingstone MBE, Pourshahidi LK. Portion size and obesity. Adv. Nutr. 2014;5:829-34.
- Mustajoki P. Epäterveellisten elintarvikkeiden määrittäminen. www.tervepaino.fi
- Suomalaiset vaativat poliitikoilta toimia lihavuuden torjuntaan. www.tervepaino.fi
kirjoittanut Pertti Mustajoki ja Pekka Puska | syys 23, 2023 | Artikkelit
Hallitusohjelmassa halutaan lisätä liikuntaa mutta jätetään vähälle huomiolle liikkumattomuutta aiheuttavat ylipaino ja lihavuus.
Kansallisen liikuntaraportin (2022) mukaan huolestuttavan suuri osa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta aivan liian vähän. Liikunta on vuoteen 2017 verrattuna vähentynyt. Asian korjaamiseksi hallitusohjelmassa on erityisenä kohtana ”Suomi liikkeelle” -ohjelman perustaminen.
On erinomaista, että tähän kansallisesti tärkeään terveysasiaan kiinnitetään huomiota. Monien kokemusten perusteella kriittinen kysymys kuuluu kuitenkin, ratkeavatko asiat hankkeilla. Hallitusohjelmassa on joukko ehdotuksia, joissa ”tuetaan, kannustetaan, vahvistetaan, edistetään, lisätään ja kokeillaan”. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunnanedistämiskampanjoiden vaikutukset ovat varsin niukkoja. Kun tässäkin tapauksessa varsinainen konkretia on vähäistä, herää kysymys, saadaanko todella vaikutuksia.
Hämmästyttävää on, että hallitusohjelmassa ei juurikaan puhuta liikkumattomuuden tärkeistä ja yhä yleistyvistä taustatekijöistä: ylipainosta ja lihavuudesta. Kuitenkin lihavuus ja siihen liittyvät vaivat ehkäisevät usein olennaisesti liikuntaa.
Suomalaisista suurin osa on ylipainoisia. 1,2 miljoonalla on liikapainoa yli 15 kiloa. Lapin jääkäripataljoonassa tehdyssä tutkimuksessa Cooperin testin juoksumatka jäi yli 15 kiloa liikapainoisilla keskimäärin 530 metriä lyhyemmäksi kuin muilla.
Vaikka liikuntaa lisäämällä voidaan toki vaikuttaa painoon, olennaiset panonhallinnan keinot liittyvät ravintoon. Suomalaisten nopean lihomisen taustalla onkin ruokaympäristömme suuri muutos. Sen vuoksi suomalaisten liikunnan edistämiseksi tarvitaan myös päätöksiä epäterveellisten ja lihottavien elintarvikkeiden kulutuksen rajoittamiseksi.
Keväällä säädetty, aiempaa tiukempi virvoitusjuomaverolaki on tällainen toimi. Veron tulisi kuitenkin koskea kaikkia runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita, jotka ovat vahvasti mukana lasten lihomisessa. Lisäksi tarvitaan muitakin toimenpiteitä, kuten lapsiin ja nuoriin suuntautuvan, yleensä epäterveellisten tuotteiden mainonnan rajoituksia. Elintarvikkeiden epäterveellisyys voidaan määritellä tuotteiden ravintosisällön perusteella.
Lihavuuden torjunnan ja liikunnan lisäämisen toimet tulee suunnata erityisesti lapsiin, mikä huomioidaan hallitusohjelmassa. Suomessa 55 000 esikouluikäisen lapsen paino ylittää suositukset. Heistä monilla on huomattavasti ylipainoa.
Liikunnalliset perustaidot hankitaan jo esikouluiässä ja ne kehittyvät edelleen alakoulun aikana. Jos lihavan lapsen motoriset taidot jäävät vajaiksi, aikuisiällä ei ole helppo omaksua aktiivista liikunnallista elämää. Vuosien kuluessa kuvaan tulevat monet lihavuuden aiheuttamat vaivat, jotka edelleen ehkäisevät liikuntaa.
Supermarketeissa nähdään, kuinka usein lähes puolet hyllytilasta on erilaisia epäterveellisiä ja lapsia houkuttelevia tuotteita, kuten makeisia, virvoitusjuomia, sokeroituja mehuja, sipsejä, keksejä ynnä muita. Näitä myydään myös esimerkiksi kioskeissa, halpamyyntiliikkeissä ja rautakaupoissa. Kaloripitoiset hampurilaisannokset ja pizzat ovat syrjäyttäneet perinteisiä suomalaisia ruokia, ja pakkauskoot ovat kasvaneet.
Neljän viime vuosikymmenen aikana ylipainoisten lasten määrä on kolminkertaistunut ja ylipainoisten aikuisten määrä kaksinkertaistunut. Väestön geneettinen tausta ei ole muuttunut, vaan kehitys on seurausta muuttuneesta ympäristöstä.
Tupakoinnin vastainen työ on osoittanut, kuinka merkittäviä muutoksia voidaan saada aikaan lainsäädännöllä ja siihen liittyvällä terveystyöllä. Tästä voitaisiin ottaa oppia nyt, kun lihavuus on noussut keskeiseksi kansanterveysongelmaksi. Hyvä tavoite olisi palauttaa ylipainoluvut samalle tasolle kuin neljäkymmentä vuotta sitten. Tämä antaisi suurelle joukolle mahdollisuuden nykyistä liikkuvampaan ja terveempään elämään.
Pertti Mustajoki ja Pekka Puska
Pertti Mustajoki on sisätautilääkäri ja Terve paino ry:n puheenjohtaja. Pekka Puska on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen entinen pääjohtaja ja Terve paino ry:n varapuheenjohtaja.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 23.9.2023
kirjoittanut Pertti Mustajoki | elo 2, 2023 | Artikkelit
Terve Paino ry:n asiantuntijat ovat laatineet ehdotuksen elintarvikkeiden epäterveellisyyden kriteereistä, joiden avulla voidaan säännellä haitallisten tuotteiden kulutusta ja markkinointia. Luokittelussa painottuu energiatiheys (lisätyn sokerin ja rasvan määrä), joka eniten vaikuttaa liialliseen kaloreiden saantiin.
Suomalaisista 30+ vuotiaista suurin osa on ylipainoisia, miehistä 72 prosenttia ja naisista 64 prosenttia on ylipainoisia. Lapsilla vastaavat luvut ovat 2-16-vuotiailla pojilla 29 prosenttia ja tytöillä 19 prosenttia.
Lihominen häiritsee laajasti aineenvaihdunnan tapahtumia, mikä aiheuttaa kymmeniä sairauksia. Niistä monet ovat yleisiä kansantauteja. OECD ennustaa, että lihavuussairauksiin liittyvän kuolleisuuden vuoksi elinajan odote kääntyy laskuun.
Suomalaisten lihominen johtuu pääasiassa epäterveellisten elintarvikkeiden kulutuksen kasvusta. Haitalliset elintarvikkeet ovat saaneet entistä enemmän hyllytilaa ruokamarketeissa, ja niitä voi ostaa myös muiden kauppojen kassoilla. Valtaosa lapsille markkinoiduista tuotteista on makeisia ja muuta epäterveellistä. Niitä myydään yleisesti alennetuilla ”kaksi yhden hinnalla” tarjouksina.
Suomessa on ilmestynyt useita valtakunnallisia ravitsemussuosituksia ja kansalaisille on eri kanavien kautta jaettu tietoa terveellisestä ravinnosta. Näistä huolimatta lihavuus on yleistynyt ja sen aiheuttamat sairaudet jyrkästi lisääntyneet.
Kehityksen kääntämiseksi terveempään suuntaan tarvitaan yhteiskunnan säädöksiä, jotka vähentävät epäterveellisten elintarvikkeiden tarjontaa ja kulutusta.
Säädösten pohjaksi tarvitaan yksiselitteiset kriteerit, joiden perusteella epäterveellisyys määritellään.
Miksi epäterveellisten elintarvikkeiden määrittelyä tarvitaan
Epäterveellisten elintarvikkeiden määrittelyä tarvitaan, jotta lihottavien elintarvikkeiden vähentämiseen tähtäävät toimet voidaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa suunnata mahdollisimman vaikuttavalla tavalla.
Haitallisten tuotteiden kulutusta voidaan vähentää nostamalla hintaa verottamalla sekä rajoittamalla niiden markkinointia ja myyntiä.
Perusfaktoja epäterveellisyyden määrittämiseksi
Energiatiheys ratkaisee
Ylipaino syntyy, kun pitkän ajan kuluessa – kroonisesti – ravinnosta saadaan kaloreita enemmän kuin niitä tarvitaan. Ylimääräistä energiaa tulee pääasiassa ravinnon sokereista ja rasvoista. Elimistö siirtää ylimääräisen rasvan rasvakudokseen. Maksa muuttaa ylimääräisen sokerin rasvaksi, joka myös varastoidaan rasvakudokseen.
Ylipainon kannalta tärkein ruokien ominaisuus on energiatiheys: kuinka paljon elintarvikkeessa on energiaa (kaloreita) 100 grammaa kohden.
Energiatiheyden vaikutus liittyy mahalaukun toimintaan. Ateriaa syödessä maha vähitellen täyttyy. Mahalaukun seinämässä sijaitsevat hermot aistivat täyttymisen ja ilmoittavat aivoille ”nyt riittää”. Tunnemme sen kylläisyytenä ja lopetamme syömisen.
Ruuan määrä mahalaukussa siis aiheuttaa kylläisyyden tunteen. Mahan ja suolen kyky tunnistaa kalorimääriä on hyvin vajavainen, minkä vuoksi syödessä voi saada paljon kaloreita ilman että sitä huomaa.
Syömiskokeiden perusteella tiedetään, että jos päivän ruokien energiatiheys on keskimäärin noin 130 – 140 kcal sataa grammaa kohden, nälkä poistuu ilman ylimääräisiä kaloreita.
Kuvassa on esimerkkejä joidenkin elintarvikkeiden energiatiheyksistä.
Useimmat ruokakaupassa myytävät valmisruuat ovat painoneutraalilla alueella tai sen alapuolella. Lautasmallin avulla – puolet lautasesta kasviksia – voidaan ateriat tehdä vielä terveellisemmiksi.
Mitä kauempana elintarvikkeet ovat painoneutraalista 130-140 kcal/100 g alueesta, sitä epäterveellisempiä ja lihottavampia ne ovat.
Pizzojen energiatiheys on selvästi turvallisia rajoja suurempi. Vielä energiatiheämpiä ovat hampurilaisateriat, joista kaloreita tulee yli kaksi kertaa enemmän kuin esimerkiksi lihapulla-perunamuusi ateriasta. Pikaruokien ongelmana on lisäksi, ettei niiden kohdalla ole helppo toteuttaa lautasmallia.
Pizzoja ja hampurilaisaterioita vielä paljon epäterveellisempiä ovat monet naposteltavat. Kuvassa esimerkkeinä ovat makeiset, keksit, suklaa ja perunalastut. Niissä sataa grammaa kohden kaloreita voi olla yhtä paljon kuin tavallisessa ateriassa. Näin pieni määrä mahalaukussa ei tuo riittävästi kylläisyyttä, joten pian se rupeaa vaatimaan lisää.
Nesteiden kalorit ovat painonhallinnassa aina haitallisia
Nesteet poistuvat mahalaukusta nopeasti suoleen, minkä vuoksi ne eivät ehdi aiheuttaa kylläisyyttä. Nesteistä saatu energia on aina ylimääräistä, koska niistä huolimatta muuta ruokaa syödään sama määrä kuin ilman juomista.
Kaloripitoisten nesteiden haitallisuutta lisää, että niitä usein nautitaan nopeasti suuria määriä. Puoli litraa sokerijuomaa ja sen mukana 50 grammaa sokeria voi helposti juoda parissa minuutissa.
Edellä mainituista syistä sokeripitoisille nesteille pitää asettaa paljon tiukemmat epäterveellisyysrajat kuin kiinteille ruuille.
Epäterveellisten elintarvikkeiden luokittelumalleja
Suomessa ilmestyi vuonna 2021 valtion rahoittama EPELI-tutkimus Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille. Tilanne Suomessa ja pelisääntöjä markkinoinnin sääntelyyn. Se arvioi perusteellisesti elintarvikkeiden luokittelua epäterveellisyyden perusteella.
EPELI-tutkimuksessa todetaan WHO Euro -mallin soveltuvan useilta osin Suomeen epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajaamisen ja kieltämisen työkaluksi.
WHO:n mallissa tiettyjen epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi olisi täysin kielletty lapsille. Esimerkkejä kielletyistä tuotteista ovat makeiset, energiapatukat, kakut, makeat keksit, makeat levonnaiset, täysmehut, energiajuomat, jäätelöt. Monille muille elintarvikkeille on asetettu ravintoainerajat, esim. sokeri 10 g, kova rasva 10-20 g ja suola 1,2-1,6 g , joiden ylittyessä markkinointikielto astuu voimaan.
EPELI-tutkimuksen laatijat kehittivät WHO:n malliin mukaisesti suomalaisiin ravitsemussuosituksiin perustuvan Findex-mallin, joka paremmin soveltuu maamme oloihin.
Chilessä tuli vuonna 2016 voimaan luokittelu, jossa määritellään 100 grammaa kohden energiatiheyden, sokerin, suolan ja kovan rasvan raja-arvot, joiden ylittäminen johtaa markkinoinnin ja myynnin rajoituksiin:
| Chilen malli: |
Energiaa |
Sokeria |
Suolaa |
Kovaa rasvaa |
| Kiinteät ruuat |
275 kcal |
10 g |
400 mg |
4 g |
| Nesteet |
70 kcal |
5 g |
100 mg |
3 g |
Jos yksikin raja-arvo ylittyy, tuotteeseen kohdistuu Chilessä monia rajoitteita: Ei saa markkinoida lapsille, ruokapakkauksissa ei saa olla sarjakuvahahmoja houkuttelemassa lapsia, ei saa myydä kouluissa jne.
Luokittelun yleisiä periaatteita
Epäterveellisyyden tulee perustua nykyisten pakollisten pakkausmerkintöjen tietoihin.
- Ylipainon kannalta tärkeimmät kriteerit ovat energiatiheys ja sokerin määrä.
- Muita kriteerejä ovat suolan ja kovan rasvan määrä.
Määrittelyn tulee perustua tietoon ihmisen ravinnon saannin fysiologiasta. Vaikka täyshedelmä- ja täysmarjamehut sisältävätkin verrattain runsaasti joitakin vitamiineja, ovat ne suurina annoksina säännöllisesti käytettynä haitallisia painonhallinnalle.
Aina kun se on mahdollista, määrittelyn tulee perustua tutkimuksissa varmistettuun tietoon elintarvikkeiden vaikutuksista energiansaantiin.
Nesteille ja kiinteille elintarvikkeille tarvitaan eri kriteerit.
Joitakin elintarvikkeita voi olla järkevää vapauttaa veroista ja rajoitteista, jos kulutus on pientä tai muut ansiot huomattavat. Esimerkkejä ovat hunaja, pähkinät ja täysjyvänäkkileipä.
Keskioluen kohdalla pitää huomioida alkoholista tulevat ylimääräiset kalorit ja muut haitat. Keskiolut pitää luokitella epäterveelliseksi, vaikka yksittäisten ravintoaineiden pitoisuudet eivät ylitä laadittuja raja-arvoja. Sama koskee lonkero-, siideri- ja erilaisia alkoholipitoisia mikseri-juomia.
Luokittelun painotuksia
Tämän päivän merkittävin elintarvikkeisiin liittyvä haitta on lihavuuden voimakas yleistyminen, minkä vuoksi sen aiheuttamat sairaudet ovat jyrkästi lisääntyneet.
Runsas suola aiheuttaa pääasiassa verenpaineen nousua ja kova rasva veren kolesteroliarvon nousua, jotka molemmat aiheuttavat sydän- ja verisuonitauteja. Kovan rasvan käyttö on viime vuosikymmeninä selvästi vähentynyt, ja kohonneen verenpaineen ja kolesterolin hoitoon on saatavilla tehokkaita ja halpoja lääkkeitä. Näiden ansiosta sydän- ja verisuonitautien esiintyvyys on Suomessa aikavälillä 2010-2022 selvästi laskenut.
Sen sijaan ne kansansairaudet joita lihavuus lisää, kuten diabetes, syöpäsairaudet ja nivelsairaudet, ovat samalla aikavälillä huomattavasti lisääntyneet.
Näiden kansanterveyden kehityssuuntien vuoksi epäterveellisyyden luokittelussa tulee painottaa erityisesti liialliseen energiansaantiin liittyviä ruokien ominaisuuksia – sokerin määrää ja energiatiheyttä.
Terve Paino ry luonnollisesti haluaa vähentää tyydyttyneen rasvan ja suolan käyttöä. Niitä ei erikseen korosteta, koska keksien, perunalastujen ja pikaruokien käytön vähentäminen automaattisesti vähentää myös suolan ja ”kovan” rasvan saantia.
Terve Paino ry:n ehdotus
Terve Paino ry ehdottaa, että Suomessa ainakin seuraavat elintarvikkeet määritellään epäterveellisiksi:
- Sokeripitoiset juomat, yli 5 % sokeria sisältävät
- Runsaasti sokeria ja kovaa rasvaa sisältävät jogurtit ja muut maitotuotteet
- Makeiset ja suklaa
- Keksit, yli 10 % sokeria sisältävät
- Sokerimurot, yli 10 % sokeria sisältävät
- Perunalastut, maissilastut ja vastaavat muut suolaiset naposteltavat
- Nakki-, grilli- ja muut makkarat
- Hampurilaiset, uppopaistetut perunat ja pitsat, jos energiatiheys yli 200 kcal/100 g
Eduskunta hyväksyi 13.4.2023 lain virvoitusjuomaveron muuttamiseksi siten, että veroaste porrastetaan sokeripitoisuuden mukaan. Päätökseen liittyy valtiovarainministeriön lausuma, että hallitus jatkaa laajemman terveysperusteisen veron valmistelua, joka ottaisi laajemmin huomioon tuotteiden terveysvaikutukset.
Virvoitusjuomaveroa tulee laajentaa koskemaan runsaasti sokeria sisältäviä kiinteitä elintarvikkeita. Tärkeimmät verotuksen kohteet ovat makeiset, suklaa, keksit, sokerimurot, runsaasti sokeria sisältävät jogurtit ja muut maitotuotteet.
Sokeriveron lisäksi pitää rajoittaa epäterveellisten elintarvikkeiden promotointia – tarjousalennuksia ja muita myynnin edistämisen keinoja.
Terve Paino esittää, että epäterveellisiksi luokitettujen elintarvikkeiden kohdalla:
- Kielletään lapsille suunnattu markkinointi
- Kielletään energiajuomien myynti lapsille
- Kielletään lelujen jakaminen
- Kielletään paljousalennukset (esim. kaksi yhden hinnalla)
- Määrätään suurten pakkausten kilo/litrahinta samaksi kuin pienimmässä pakkauksessa
Viimeisenä mainittu kohta johtuu siitä, että kaikilla ihmisillä on taipumus syödä isoista annoksista enemmän. Epäterveellisten ruokien ja juomien annos- ja pakkauskokojen suureneminen on vaikuttanut ylipainon yleistymiseen.
Paljousalennuskielto ja ”suurten pakkausten säädös” ovat Suomessa voimassa alkoholijuomien myynnissä. Niiden tarkoitus on suojata asiakkaita alkoholin haitoilta. Vastaavasti epäterveellisten elintarvikkeiden kohdalla ne suojelisivat asiakkaita liiallisten kaloreiden haitoilta.
Terve Paino seuraa kansainvälisten luokittelujen muovaamista ja julkaisua ja on valmis tekemään tarvittaessa tarkennuksia.
Terve Paino ry
Pertti Mustajoki, aineenvaihduntasairauksien erikoislääkäri, professori, yhdessä Terve Paino ry:n ravitsemuksen ja lihavuuden asiantuntijoiden kanssa
P.S. Lasten suojaaminen epäterveellisiltä elintarvikkeilta on välttämätöntä. Terve Painon epäterveellisten juomien ja ruokien määrittely on tarkoitettu täydentämään aiempaa keskustelua ja vauhdittamaan toimenpiteitä. Aihetta on perusteellisesti käsitelty kaksi vuotta sitten ilmestyneen Epeli-tutkimushankkeen raportissa sekä useissa kansainvälisissä yhteyksissä.
HUOM! Artikkelia on päivitetty 24.11.2023 lisäämällä maininta kovasta rasvasta.
Käytettyjä lähteitä:
Lihavuuden yleistyminen ja sairaudet
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2021: Lasten ja nuorten ylipainon yleisyydessä ei muutosta vuosien 2020 ja 2021 välillä – yleisyys edelleen korkealla tasolla. Tilastoraportti 36/2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022092259888
Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A ym. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. THL 4/2018
Mäki P, Männistö S, Levälahti E ym. Avohilmo tietolähteenä kutsuntaikäisten miesten ylipainon seurannassa. Suom Lääkl 2019;74;2874-7.
Mäki Päivi, Lehtinen-Jacks S, Vuorela Nina ym. (2018). Tilastotietoja lasten ylipainoisuuden yleisyydestä saatavilla yhä useammasta kunnasta. Suom Lääklehti 73: 2336-41
Kivimäki M, Strandberg T, Pentti J ym. Body-mass index and risk of obesity-related complex multimorbidity: an observational multicohort study. Lancet Diab Endocrin 2022; March 3: 1-11.
Guh DP, Zhang W, Bansback N ym. The incidence of co-morbidities related to obesity and overweight: A systematic review and meta-analysis. BMC Public Health. 2009;9:88
Energiatiheys ja nesteiden kalorit
Stubbs RJ, Patrick Ritz, Coward WA, Prentice A. Covert manipulation of the ratio of dietary fat to carbohydrate and energy density: effect on food intake and energy balance in free-living men eating ad libitum. Am J Clin Nutr 1995;62:330-7
Rolls BJ. Dietary energy density: Applying science to weight management. Nutr Bull 2017; 42: 246-53.
Drewnowski B. Nutrient density:addressing the challence of obesity. Br J Nutr 2018;120:S8-S14.
Stelmach-Mardas M, Rodacki T, Dobrowolska-Iwanek J ym. Link between food energy density and body weight. Nutrients 2016;8:229.
DiMeglio DP, Mattes RD. Liquid versus solid carbohydrate: effects on food intake and body weight. Int J Obesity 2000;24:794-800.
de Graaf C. Why liquid energy results in overconsumption. Proc Nut Rev 2011;70:162-70.
Ruokaympäristön epäterveellistyminen
Mustajoki P. Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta. Duodecim 2015; 131:1345-52.
Zobel EH, Hansen TW, Rossing P ym. Global changes in food supply and the obesity epidemic. Curr Obes Rep 2016;5:449-55.
Mattes RD, Yen TS. Obesity – The influence of the food environment on ingestive behaviors. Kirjassa Bray G, Bouchard C (toim.) Handbook of obesity, Volume 1, CRS press 2014, s. 317-325.
Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi
WHO and Unicef 2022. Protecting children from the harmful impact of food marketing.
Fogelholm M, Närvänen E,, Erkkola M ym. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille. Tilanne Suomessa ja pelisääntöjä markkinoinnin sääntelyyn. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:57
WHO: Set of recommendations on the marketing of foods and non-alcoholic beverages to children. WHO 2010
Jenkin G, Madhvani N, Signal L, Bowers S. A systematic review of persuasive marketing techniques to promote food to children on television. Obesity Rev. 2014;15:281-93.
Cairns G, Angus K, Hastings G ym. Systematic reviews of the evidence on the nature, extent and effects of food marketing to children. A restrospective summary. Appetite 2013;62:209-15.
Määttä A. Lapsiin kohdistuva elintarvikemainonta Suomessa. Opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2007
Epäterveellisten elintarvikkeiden luokittelumalleja
Fogelholm M, Närvänen E,, Erkkola M ym. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille. Tilanne Suomessa ja pelisääntöjä markkinoinnin sääntelyyn. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:57
World Health Organization, Regional Office for Europe (2015) Nutrient profile model..
Corvalan C, Reyes M, Garmendia ML, Uauy R. Structural responses to the obesity and non-communucable diseases epidemic: update on the Chilean law of food labelling and advertising. Obesity Rev 2019;20:367-74.
Muutoksia kansansairauksien esiintyvyydessä 2010-2022
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2023: tavoitteena sosiaalisesti kestävä Suomi. Laaja diakooste. (Internetissä)
Suurista annoksista/pakkauksista syödään enemmän
Hollands GJ, Shemilt I, Jebb S ym. Portion, package or tableware size for changing selection and consumption of food, alcohol and tobacco. The Cochrane collaboration 2015, issue 9.
Livingstone MBE, Pourshahidi LK. Portion size and obesity. Adv. Nutr. 2014;5:829-34.
Zlatevska N, Dubelaar C, Holden SS. Sizing up the effects of portion size on consumption: a meta-analysis. J Marketing 2014
kirjoittanut Pertti Mustajoki | touko 4, 2023 | Blogi
Helsingin Sanomien (28.4.) kirjoituksessa Tutkijat tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä haastateltiin talouden tutkimusprofessoria ja vero-oikeuden professoria elintarvikkeiden terveysveroista.
HS:n kirjoituksessa epäillään, ettei terveysveroilla saavuteta toivottua tulosta. Sen mukaan epäterveellinen kulutus ei vähene, tai jos vähenee, ihmiset siirtyvät muihin epäterveellisiin tuotteisiin.
Miksi haastattelun asiantuntijat eivät lainkaan ota esille eurooppalaisia tutkimuksia, jotka vakuuttavalla tavalla osoittavat oikein suunnattujen terveysverojen hyödyt?
Vuonna 2011 Unkarissa tuli voimaan epäterveellisiin elintarvikkeisiin kohdistuva vero. Kolme vuotta myöhemmin WHO toteutti laajan tutkimuksen, joka selvitti veron vaikutuksia. Sokerijuomien kulutus oli vähentynyt 20 prosenttia, makeisten ja suolaisten naposteltavien 15 prosenttia.
Haastattelujen perusteella verotettuja tuotteita vähentäneistä suurin osa oli siirtynyt terveellisempiin tuotteisiin kukin oman valintansa mukaan. Julkisen vallan tehtävänä ei ole määritellä, mikä on kuluttajalle parempi vaihtoehto.
Britanniassa tuli 2018 voimaan sokeripitoisten juomien verotus, jonka vaikutuksista tehtiin erittäin perusteellinen tutkimus. Sokerijuomien kulutus väheni kymmenen prosenttia, mutta virvoitusjuomien kokonaiskulutus ei vähentynyt lainkaan. Ihmiset olivat siirtyneet vähän sokeria sisältäviin terveellisempiin juomiin, joita teollisuus veron kannustamana oli kehittänyt runsaamman valikoiman.
Yksi terveysverojen hyödyllisistä vaikutuksista on, että ne aktivoivat elintarvikeyrityksiä kehittämään terveellisempiä tuotteita.
HS:n kirjoituksen mukaan terveysverot olisivat vastoin yhdenvertaisuusperiaatetta.
Suomessa vähän koulutetuilla ylipainoa ja sen aiheuttamia sairauksia on selvästi enemmän kuin korkeakoulutetuilla. Heillä on vähemmän tietoa ravinnosta ja heikommat mahdollisuudet torjua epäterveellisten ruokien ja juomien markkinoinnin houkutuksia.
Unkarin tutkimuksessa perusasteen koulutuksen suorittaneet muuttivat tottumuksiaan terveellisemmiksi kaksi kertaa useammin kuin korkeakoulutetut.
Terveysverot eivät ole vastoin yhdenvertaisuusperiaatetta vaan auttavat sen toteutumista. Sen sijaan voidaan kysyä, kuinka rankasti tämän päivän epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi – etenkin lapsille – sotii tätä periaatetta vastaan.
HS:n kirjoituksessa nostetaan esille EU:n oikeudellisia vaatimuksia. Siinä väitetään, että jos Suomi säätäisi terveysveroja, joutuisimme vastaamaan siitä Euroopan unionin tuomioistuimessa.
Unkari on ja myös Britannia sokeriveron säätämisen aikaan oli EU:n jäsenmaa.
Lopuksi on syytä painottaa, ettei epäterveellisten elintarvikkeiden verottamisessa ole kyse mistään terveysvouhotuksesta. Suomessa väestön ylipaino on jyrkästi yleistynyt, ja lihavuuden aiheuttamat sairaudet ovat lisääntyneet samaa tahtia.
Nimensä mukaisesti terveysverot antaisivat suomalaisille paremmat mahdollisuudet välttää ylipainon aiheuttamia sairauksia.
Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 4.5.2023
