kirjoittanut Pertti Mustajoki | syys 2, 2024 | Blogi
Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi kuusi vuotta sitten kirjasen Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus. Se oli tarkoitettu laajaan käyttöön. Kunnat, varhaiskasvatuksen järjestäjät, lasten ruokapalvelun toteuttajat, kodit ja alan opiskelijat.
Suositus ei ole kyennyt estämään lapsiemme lihomista. Viimeisin tilasto parin vuoden takaa kertoo, että kouluikäisistä pojista yli neljäsosa ja tytöistä joka viides on ylipainoisia.
Lihominen heikentää lapsen mahdollisuuksia hyvään elämään. Liikunnalliset taidot eivät pääse kehittymään normaalisti. Jo lapsuusiällä nähdään häiriöitä veren rasva-arvoissa. Jotkut sairastuvat teini-iässä tyypin 2 diabetekseen, jota aiemmin nimitettiin ”aikuistyypin diabetekseksi”. Kun lihava lapsi varttuu lihavaksi aikuiseksi, sairauksia alkaa kertyä lisää.
Lasten suojelemiseksi tarvitaan Vähemmän sairautta ja surua ruoasta projekti. Sen aiheena on lasten suojeleminen epäterveellisten elintarvikkeiden houkutuksilta ja markkinoinnilta.
Lähellä asuinpaikkaani Helsingissä on useita kouluja. Kun ruokatunnin aikana liikun niiden liepeillä, näen lähellä sijaitsevista ruokakaupoista palaavia koululaisia käsissään sokeripitoisia juomia, makeisia ja sipsipusseja. Kaikki epäterveellisiä ja erittäin lihottavia.
Tämä ongelma voidaan poistaa helposti. Palautetaan aikaisempi sääntö, ettei koulun alueelta saa poistua ruokatunnin ajaksi. Ei ole mitään näyttöä siitä, että tämä sääntö olisi jotenkin haitannut lasten kehitystä. Sen sijaan nykyinen käytäntö altistaa haitallisille elintarvikkeille ja lihomiselle.
Kouluruokailun vaihtuminen kauppojen epäterveellisiin tuotteisiin on merkittävä huononnus lasten ravitsemukseen. Mutta suurin ongelma on haitallisten elintarvikkeiden jatkuvasti kasvanut markkinointi ja myynti.
Vähemmän sairautta ja surua ruoasta -projektissa tarvitaan myös rajoituksia epäterveellisten tuotteiden markkinoinnille. Makeisten, sipsituotteiden, sokerijuomien, hampurilaisaterioiden ja muiden haitallisten tuotteiden markkinointi lapsille tulee kieltää.
Lisäksi on säädettävä rajoituksia niiden myynnille – kiellettävä alennustarjoukset ja myynti ruokakauppojen kassoilla
Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori
kirjoittanut Pertti Mustajoki | elo 22, 2024 | Blogi
Nykyisen hallituksen ohjelmassa sana terveys mainitaan yli kaksisataa kertaa. Kuitenkaan tekstin 216:lla sivulla sanaa lihavuus ei mainita laisinkaan.
Miksi hallitus on unohtanut lihavuuden, vaikka se on tämän päivän eniten kansanterveyttämme tuhoava tekijä?
Tietoa lihavuuden syistä ja sen aiheuttamista haitoista olisi ollut helposti saatavissa. Tekoälykin on tilanteesta ajan tasalla.
Kysymykseen ”Mitä seuraamuksia ylipainosta on ihmiselle ja yhteiskunnalle?” ChatGPT (tekoäly) listaa lukuisia terveysongelmia: sydänsairaudet, tyypin 2 diabetes, unihäiriöitä, syöpäriski kasvaa jne. Mielenterveyden ongelmia. Aiheuttaa terveydenhuollolle ylimääräisiä kustannuksia.
Tekoäly kertoo myös muista haitoista: heikentää elämänlaatua, alentaa työkykyä ja lisää yhteiskunnallista epätasa-arvoa. Useita Suomen taloutta heikentäviä tekijöitä: lihavuussairauksien aiheuttamat työstä poissaolot, työkyvyttömyys, alentunut työkyky, työkyvyttömyyseläkkeet, sairauspäivärahat.
Ongelman mittakaavasta tekoäly ilmoittaa ajantasaiset luvut. Selvästi yli puolet suomalaisista on ylipainoisia. Useammalla kuin joka neljännellä aikuisella – 1,2 miljoonaa kansalaista – ylimääräistä painoa on enemmän kuin viisitoista kiloa.
Miksi hallitus on halunnut lakaista tämän kaiken kokonaan maton alle?
Vaikka hallitus ei välittäisi kansalaisten terveydestä, luulisi sen ymmärtävän taloutta.
Aikana, jolloin hyvinvointialueet kärvistelevät isoissa budjettipaineissa, päättäjät eivät ole lainkaan olleet kiinnostuneita lihavuudesta johtuvien kulujen vähentämisestä. Luotettavien tutkimusten mukaan lihavuuden aiheuttamat sairaudet maksavat joka vuosi terveydenhuollolle ylimääräisiä kustannuksia 3,5 miljardia. Vähintään yhtä suuri kuluerä lankeaa elinkeinoelämälle, koska lihavuussairaudet aiheuttavat sairaspäiviä ja johtavat varhaisempaan eläkkeelle siirtymiseen.
Joulukuussa julkaistun väestötutkimuksen mukaan kuuden viime vuoden aikana maahan on ilmestynyt satatuhatta lihavaa lisää. Se merkitsee, että lihavuussairaiden joukko kasvaa kymmenillä tuhansilla.
Uutinen lihavuuden jatkuvasta kasvusta ei aiheuttanut mitään julkista keskustelua. Hallitus ei reagoinut mitenkään lihavuuden aiheuttamiin yhä nouseviin yhteiskunnallisiin kustannuksiin.
Jos hallituksen piiristä ei lihavuuden vähentämisestä löydy riittävästi tietoa, sen kannattaa kysyä tekoälyltä.
Tekoäly suosittelee sokeriveroa ja rajoituksia haitallisten tuotteiden markkinoinnille. Epäterveellisiä elintarvikkeita ei saa mainostaa lapsille, eikä niitä saa myydä kassoilla ja sisäänkäyntien läheisyydessä.
Vai onko hallitus päättänyt tietoisesti hylätä kansalaiset, jättänyt heidät pärjäämään markkinataloudessa omin keinoin? Sen politiikassa sokerijuoma-, makeis-, sipsi-, pikaruoka- yms. teollisuuden liiketoiminnan tuotot ovat tärkeämmät kuin suomalaisten terveys ja yhä nousevat lihavuudesta johtuvat julkisen hallinnon kustannukset.
Lyhytnäköistä politiikkaa. Haittaverot ja myynnin rajoitukset aktivoisivat elintarviketeollisuutta kehittämään terveellisempiä tuotteita, joita voidaan markkinoida ja myydä vapaasti. Suomalaiset pysyisivät terveempinä ja yritysten business jatkuisi entiseen tapaan.
Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori
Terve Paino ry
kirjoittanut Pekka Puska ja Pertti Mustajoki | elo 6, 2024 | Artikkelit
Terve Paino ry:n lausunto luonnoksesta (30.5.2024) suomalaisista ravitsemussuorituksista 2024.
Yleistä
Asiantuntijat ovat tehneet ison ja merkittävän työn niin pohjoismaisella kuin suomalaisella tasolla uusien ravitsemussuositusten laatimiseksi kansainvälisen tutkimusnäytön perusteella. Terve Paino ry pitää luonnoksen suosituksia ravintoaineiden, ruokavalintojen ja ruokavalion koostamiseksi erittäin onnistuneina.
Sen sijaan Terve Paino ry katsoo, että suositus jää hyvin puutteelliseksi ja vajaaksi lihavuuden torjuntaa koskevien suositusten osalta. Lihavuus on nykyään mittava ja jatkuvasti kasvava kansanterveydellinen ongelma, joka rasittaa suuresti myös kansantaloutta. Ja lihavuus on mitä suurimmassa määrin kansanravitsemuksellinen asia, jonka torjuntaan tulisi kansallisissa ravitsemussuosituksissa vahvasti puuttua. Sanotaanhan jo ensimmäisessä virkkeessä, että ”suositusten tärkein tavoite on edistää väestön terveyttä ravitsemuksen avulla”.
Suositusluonnos on erinomainen koskien sitä, mitä valintoja kansalaisen tulisi tehdä, mitä ravitsemuskasvatusta tulisi antaa ja miten ravitsemuksesta viestitään. Kuitenkin suositus jää erittäin puutteelliseksi sen suhteen, mitä yhteiskunnassa tulisi tehdä ja miten, jotta kansalaiset voisivat suosituksia noudattaa ja jotta ”suositusten tärkein tavoite toteutuisi”.
Ongelmallista on, että Suomessa on viimeisen noin neljänkymmenen vuoden aikana laadittu useita kansallisia ravitsemussuosituksia. Sinä aikana on pääasiassa ravitsemuksen muutoksista johtuen väestön lihavuus kuitenkin moninkertaistunut. Jotakin enemmän pitäisi siis tehdä!
Luonnoksessa annetaan hyviä suosituksia lähinnä kansalaisille sekä ravitsemushoidon ja -kasvatuksen sekä ravintopalvelujen toteuttajille. Sen sijaan lähes kokonaan puuttuvat suositukset julkiselle taholle, valtiolle ja kunnille sekä elinkeinoelämälle sellaisista toimenpiteistä, joilla elintarvikeympäristöä voidaan muuttaa painonhallintaa ja terveyttä tukevaksi ja tällaisten toimenpiteiden edistämisestä. Tämä olisi paikallaan, kun suositusten takana on valtiollinen taho. Lihavuus on väestötason ongelma, joka ei ratkea vain yksilötason suosituksilla. Tarvitaan yhteiskunnallisia suosituksia. ”Mass problem calls for mass action.”
Lihavuudesta
Terve Paino ry ehdottaa siis, että luonnoksessa huomioidaan paljon vahvemmin Suomessa (ja muualla maailmassa) yhä yleistyvä lihavuus. THL:n viimeisten lukujen mukaan Suomessa on 1,2 miljoonaa aikuista, joilla painoindeksi 30 ylittyy ja kaksi miljoonaa aikuista, joiden vyötärön ympärys on suurentunut. Ylipainoisia (BMI yli25) on suomalaisista aikuisista useampi kuin kaksi kolmesta. Lihavia on miehistä 27 % ja naisista 30 %. Yli miljoonalla suomalaisella on lihavuuden aiheuttamia sairauksia.
Lihavuus aiheuttaa monia sairauksia
Suomessa on hiljan tutkittu lihavuuden aiheuttamien sairauksien yleisyyttä 114 657 suomalaisen terveydenhuollon rekisteritietojen avulla (Kivimäki). Taulukossa mainittu riskikerroin kertoo, kuinka monta kertaa enemmän sairautta esiintyy terveeseen painoon (painoindeksi alle 25) verrattuna.
Lukujen perusteella voidaan laskea, että Suomen puolesta miljoonasta tyypin 2 diabetespotilaasta 460 000:lla ja 850 000:sta keskivaikean ja vaikean unihäiriön potilaista 730 000:lla sairaus johtuu lihavuudesta (Kurkela, Mattila). Näiden lisäksi listan muut 17 diagnoosia merkitsee satojatuhansia suomalaisia, joiden sairaus on lihavuuden aiheuttama.
Viime vuonna THL ja Kansaneläkelaitos selvittivät, miten kansansairauksien esiintyvyyttä sen perusteella, miten hoitoon myönnettyjen ilmaislääkeoikeuksien määrät olivat muuttuneet vuosien 2010-1022 aikana.
Ajanjakson aikana ilmaislääkeoikeuksien perusteella arvioituna tyypin 1 diabeteksen yleisyydessä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, joten diabeteksen 40 % nousu johtuu tyypin 2 diabeteksen yleistymisestä. Sen sijaan sydän- ja verisuonitautien kohdalla oli selvä vähenemä.
Koska lihavuus osaltaan lisää myös sydän- ja verisuonitauteja, ravitsemuspolitiikan ja muiden riskitekijöiden vähenemisen vaikutus sepelvaltimotaudin laskuun on ollut vielä suurempi. Tässä merkittävä osuus on ollut Suomen ravitsemustutkijoilla, jotka vuosikymmenten ajan ovat kampanjoineet sydänystävällisten elintarvikkeiden puolesta.
Lihavuuden huomioiminen ravitsemussuosituksessa
Terve Paino esittää, että suosituksessa lihavuuden aiheuttamat kansanterveyden haitat huomioidaan laajemmin ja esitetään selkeämmin toimia väestön lihomisen vähentämiseksi.
Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että globaalin lihomispandemian syynä on lisääntynyt energian saanti. Viimeisen runsaan neljänkymmenen vuoden aikana epäterveellisten elintarvikkeiden kulutus on selvästi lisääntynyt, mutta energiankulutuksen ei ole todettu merkittävästi vähentyneen.
Tarvittavien toimenpiteiden suunnittelussa on syytä huomioida erikseen nestemäiset ja kiinteät elintarvikkeet. Kiinteät ruuat täyttävät mahalaukkua, jonka venyttyminen aiheuttaa kylläisyyden tunteen. Mahalaukku ei aisti lainkaan syödyn ruuan energiamäärää. Siksi energiatiheistä ruuista tulee huomaamatta ylimääräistä energiaa. Nesteet eivät vaikuta kylläisyyteen, koska ne siirtyvät nopeasti mahalaukusta suoleen. Siksi kaikki nesteissä oleva energia on ylimääräistä. Kun terveellisistä hedelmistä puristetaan täysmehuja, tuote muuttuu epäterveelliseksi. Puolesta litrasta tulee 150 kilokaloria ylimääräistä.
Suosituksessa tuodaan hyvin esille kasvisten ja muiden niukasti energiaa sisältävien ruokien hyödyllisyys. Sen vastapainoksi tulisi tuoda selkeämmin esille energiatiheiden elintarvikkeiden – makeiset, sipsi-tuotteet, pikaruuat, keksit jne. – haitat, erityisesti niistä saatu liikaenergia ja siitä johtuva lihominen. Aihetta on tutkittu runsaasti ja siitä löytyy useita katsauksia.
Lihavuudentorjunnassa ei ole kysymys vain valinnoista erilaisten elintarvikkeidensuhteen, vaan runsasenergisten elintarvikkeiden kulutuksen määrästä!
Merkittävä tekijä ylimäärisen energian saantiin on myös ruokien annoskokojen ja pakkauskokojen suurentuminen. Tutkimukset osoittavat, että ihmisillä on vahva taipumus syödä isoista annoksista tavallista enemmän.
Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi on lisääntynyt
Suosituksessa tulisi tarkastella myös sitä, miksi väestön ruokakäyttäytyminen on erkaantunut yhä kauemmaksi ravitsemussuosituksen mukaisista ohjeista. Viime vuosikymmeninä makeisten, sipsituotteiden, pikaruokien ja muiden epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi ja tarjonta ovat jatkuvasti lisääntyneet. Tuotteita myydään alennetuilla tarjoushinnoilla. Makeiset, sipsituotteet ym. ovat leviäminen rautakauppoihin, halpamyyntiliikkeisiin ja moniin muihin kauppoihin sekä pikaruokaloiden suosion kasvu ovat lisänneet epäterveellistä kulutusta. Vaikka kansalaiset ovat usein taloudellisesti ahtaalla, ruuan osuus kustannuksista on viime vuosikymmeninä vähentynyt.
Yksittäisiä kommentteja
- ”Krooninen tauti”: Tekstissä esiintyy sekä termi ”krooniset taudit” että ”tarttumattomat taudit”. Tämä olisi hyvä yhtenäistää. WHO:n käyttämä ”tarttumaton tauti” voisi olla parempi. Krooninen tauti antaa käsityksen elinikäisestä taudista. Näin asia usein onkin, mutta radikaaleilla ravitsemusmuutoksilla ja hoidoilla taudista voi myös parantua.
- ”Lisätty sokeri”: Suosituksissa annetaan ohjeet lisätystä sokerista (s.14). Toisaalta sivulla 15 todetaan, että ”vapaata sokeria tulisi rajoittaa”. Kun sokeripitoisten virvotusjuomien kulutus vähenee, yhä suuremmaksi ongelmaksi tulevat mehut, joissa on runsaasti vapaata sokeria. Miksei taulukossa 2 esitetä ”lisätty sokeri + vapaa sokeri”? Tämähän on huomioitu jo uudessa virvoitusjuomaverossakin.
- ”Ruokapalvelut”: Tämä käsittää julkiset ruokapalvelut, mikä on sinänsä tärkeää. Yhä merkittävämpää on kuitenkin yksityisten ruokapalvelujen osuus. Lihavuuden suhteen tämä koskee erityisesti pikaruokapaikkoja, kioskeja ja ”grillejä”. Miksei näille anneta suosituksia?
- ”Seuranta”: Kansanravitsemuksen seuranta, josta Suomessa on hyvät perinteet, on erittäin tärkeää. Olisi välttämätöntä, että seurannan resurssit voidaan turvata myös jatkossa ja että suunniteltu nuorten ravitsemusseurannan tutkimus saadaan hyvin toteutettua. Sen lisäksi tarvittaisiin välttämättä ajantasaista seurantaa kansanterveyteen ja lihavuuteen vaikuttavien elintarvikkeiden kulutuksesta ja erityisesti niiden koostumusmuutoksista. Ravitsemuskasvatuksen sijaan elintarvikkeiden koostumusmuutokset (”reformulaatio”) on kansanravitsemuksen edistämisen ja lihavuuden torjunnan ylivoimaisesti vaikuttavin muoto. Seurannan suhteen on tärkeää luoda myös järjestelmä, jolla seurataan esitettyjen toimenpiteiden toteutumista.
- ”Jalkauttaminen”: Kuten usein on todettu, hyvien suositusten implementaatio on ratkaisevaa. Ns. toteutuskuilu on suuri haaste. Ravitsemusohjauksen suhteen ravitsemusohjauksen jalkautus hyvinvointialueilla, ja ravitsemushoitoa ja -neuvontaa tekevien tahojen parissa on tärkeää. Kun lihavuus kuitenkin on väestötason ja koko yhteiskunnan ongelma, sitä ei vähennetä vain palveluilla ja neuvonnalla. Niiden vaikutus on rajallinen ja ne rasittavat taloudellisesti sote-järjestelmää. Ylivoimaisesti kustannusvaikuttavinta ovat yhteiskunnalliset ja poliittiset toimet. Tällaisten esittäminen ja suositukset niiden implementaatiosta on kansallisten ravitsemussuositusten tehtävä.
Terve Paino ry:n politiikkasuositukset ylipainon torjumiseksi
- Elintarvikkeiden porrastettu terveysperusteinen verotus
- Epäterveellisten ruokien ja juomien lapsiin ja nuoriin suuntautuvan markkinoinnin voimakas rajoittamien
- Energiajuomien myyntikielto alle 15-vuotiaille
- Epäterveellisten elintarvikkeiden paljousalennusten kielto (alkoholilain tapaan)
- Elintarvikepakkauksiin selvät varoitusmerkinnät koskien runsasta energiaa, sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa
- Säännöllisen makean myynnin kielto peruskoulussa
On huomattava, että useille näistä ehdotuksista on mielipidetiedustelussa väestön enemmistön tuki (esim. energiajuomien myyntikiellolle lapsille peräti 83 %) ja että eräitä näistä käsitellään myös hallituksen Terveydeksi-ohjelman asiantuntijaryhmän 4.6. julkistetuissa suosituksissa.
Terve Paino ry
Pekka Puska, puheenjohtaja
Pertti Mustajoki, varapuheenjohtaja
Lausunto on luettavissa ja tulostettavissa myös pdf-tiedostona: TERVE PAINO RY:N LAUSUNTO LUONNOKSESTA (30.5.2024) SUOMALAISISTA RAVITSEMUSSUOSITUKSISTA 2024
Viitteitä
Jaaks LM, VandevijvereS, Pan A ym. The obesity transition: stages of the global epidemic. Lancet Diab Endocrin 2020;7:231-40.
The GBD 2015 Obesity Collaborators. Health effects of overweight and obesity in 195 countries over 25 years. NEJM 2017;377:13-27.
Ng M, Fleming T, Robinson M ym. Global, regional, and national prevalence of overweight and obesity in children and adults during 1980—2013: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2013. Lancet 2014; 384:766-81
THL Terve Suomi 2023.
Kivimäki M, Strandberg T, Pentti J ym. Body-mass index and risk of obesity-related complex multimorbidity: an observational multicohort study. Lancet Diab Endocrin 2022; March 3: 1-11.
Kurkela O, Raitanen J, Tuovinen M ym. Lisäsairaudet voivat moninkertaistaa tyypin 2 diabetespotilaiden terveydenhuollon kustannukset. Suom Lääkl 2022; 78: e32697
Mattila T, Hasala H, Kreivi H-L ym. Changes in the societal burden caused by sleep apnoea in Finland from 1996 to 2018. The Lancet Regional Health – Europe, May 2022..
Rolls BJ. Dietary energy density: Applying science to weight management. Nutr Bull 2017; 42: 246-53.
Stelmach-Mardas M, Rodacki T, Dobrowolska-Iwanek J ym. Link between food energy density and body weight. Nutrients 2016;8:229.
Karl JP, Roberts B. Energy density, energy intake, and body weight regulation in adults. Adv Nutr 2014;5:835-50.
Nielsen SJ, Popkin BM. Patterns and trends in food portion sizes 1977-1998. JAMA 2003;289:450-3.
Benton D. Portion size: What we know and what we need to know. Crit Rev Food Sci Nutr 2015;55:988-1004.
Zlatevska N, Dubelaar C, Holden SS. Sizing up the effects of portion size on consumption: a meta-analysis. J Marketing 2014
Livingstone MBE, Pourshahidi LK. Portion size and obesity. Adv. Nutr. 2014;5:829-34.
Rolls B, Roe LS, Kral TVE, Meengs JS, Wall DE. Increasing the portion size of a packaged snack increases energy intake in men and women. Appetite 2004;42:63-69.
Rolls JB, Morris EL, Roe LS. Portion size of food affects energy intake in normal-weight and overweight men and women. Am J Clin Nutr 2002;76:1207-13.
Young LR, Nestle M. Reducing portion sizes to prevent obesity. Am J Prev Med 2012;43:565-8.
kirjoittanut Pertti Mustajoki | kesä 4, 2024 | Blogi
Luonnonvarakeskus (Luke) on kehittänyt elintarvikkeiden ympäristövaikutuksiin arviointimenetelmän, joka huomioi erot ravitsemuslaadussa. Luken laaja raportti sivuuttaa kuitenkin lihottavien elintarvikkeiden aiheuttamat ympäristöhaitat.
Aikuisten lihavuus on Suomessa yli kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana. Lihominen johtuu pääasiassa epäterveellisten elintarvikkeiden – esimerkiksi makeisten, sipsituotteiden, hampurilaistuotteiden, sokerijuomien, keksien ja sokerimurojen – jatkuvasti kasvaneesta tarjonnasta, markkinoinnista ja kulutuksesta.
Viime vuosina on ilmestynyt useita kansainvälisiä tutkimuksia, joissa on selvitetty lihavuusepidemian aiheuttamia kasvihuonekaasujen päästöjä. Niiden mukaan ihmisen aiheuttamista ylimääräisistä päästöistä noin 1,6 prosenttia johtuu lihavuudesta.
Painon nousu lisää energiantarvetta, koska suurempi keho tarvitsee enemmän kaloreita. Kun painoindeksi 30 ylittyy – vähintään viisitoista ylimääräistä kiloa – ruuista ja juomista pitää saada energiaa keskimäärin 600–750 kcal enemmän kuin mitä tervepainoiset tarvitsevat.
Valtaosa lihavuuden aiheuttamista kasvihuonekaasujen päästöistä johtuu ylimääräisten elintarvikkeiden tuottamisesta ja niiden kuljetuksesta. Lihomiseen johtavaa liian ruuan kulutusta on verrattu ruokahävikkiin, ja joskus kutsuttu ”metaboliseksi ruokahävikiksi”.
Kansalaisten lihominen on suuri onnettomuus maallemme. Enemmän kuin miljoona suomalaista on menettänyt terveytensä lihavuudesta johtuvien sairauksien vuoksi. Ne aiheuttavat joka vuosi terveydenhuollollemme 3,5 miljardin euron ylimääräisen kustannuksen ja vähintään yhtä suuren menoerän elinkeinoelämälle.
Näiden lisäksi lihavuus lisää siis kasvihuonepäästöjä, joiden aiheuttama ilmaston lämpeneminen uhkaa tulevaisuuttamme.
Lihavuudesta ei pidä syyllistää yksilöitä, vaan vaatia toimia ja politiikkaa ruokaympäristön muuttamiseksi terveellisemmäksi. Epäterveellisten ja lihottavien elintarvikkeiden kulutusta pitää vähentää rajoittamalla markkinointia ja myyntiä sekä edistämällä elintarvikkeiden terveellisempää koostumusta.
Pertti Mustajoki
lääkäri, Terve paino ry
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 2.6.2024: Lihavuus lisää hiilidioksidipäästöjä
kirjoittanut Pertti Mustajoki | tammi 23, 2024 | Artikkelit
Runsaat viisitoista vuotta sitten EU:ssa suunniteltiin elintarvikkeiden pakkausten etuosaan liikennevaloja. Niiden väreistä ruokakaupan asiakas voisi yhdellä silmäyksellä arvioida tuotteen terveellisyyden tai epäterveellisyyden.
Projekti edistyi, ja vuonna 2010 liikennevalot olivat edenneet EU-parlamenttiin. Direktiiviehdotuksen hylkäämiseksi oli käynnistynyt ennenkuulumattoman laaja lobbauskampanja, jota elintarviketeollisuus rahoitti miljardilla eurolla (1). Meppien äänestyksessä lakiesitys kumottiin.
Ruokaliikennevalojen torppaamisesta on kulunut neljätoista vuotta, eikä vieläkään ruokakauppojen asiakkaille anneta tietoa elintarvikkeiden terveellisyydestä tavalla, jota useimpien kansalaisten olisi mahdollista ymmärtää.
Vuonna 2011 Tanskassa hyväksyttiin maailman ensimmäinen rasvavero, jonka tarkoitus oli vähentää haitallisen kovan rasvan käyttöä. Veron valmistelun aikana Tanskan elintarviketeollisuuden edustajat olivat voimakkaasti lobanneet sitä vastaan. Veron voimaan tultua he kantelivat EU-komissioon ja aloittivat oikeusjutun Kööpenhaminassa. Sen seurauksena Tanska seuraavana vuonna perääntyi ja perui rasvaveron (2).
Järjestelmällistä vaikuttamista
Edellä kerrotut ovat esimerkkejä siitä, miten elintarviketeollisuuden suuret ja vaikutusvaltaiset yritykset toimivat voidakseen pidäkkeettömästi toteuttaa liiketoimintaansa.
Tiedämme paljon globaalin elintarviketeollisuuden toiminnasta, koska kansanterveyteen ja liike-elämän strategioihin perehtyneet tiedemiesten ryhmät ovat tutkineet aihetta enenevässä määrin.
Toiminnan takana ovat pääasiassa isot liikeyritykset, jotka valmistavat tehtaissa pitkälle prosessoituja elintarvikkeita. Niistä on kehitetty tieteellisellä tarkkuudella tuotteita, jotka ovat houkuttelevia ja helposti nautittavissa. Samalla ne tehtaan prosesseissa ovat muuttuneet usein epäterveelliseksi.
Suoran lobbauksen ohella elintarviketeollisuus harrastaa monenlaista muuta vaikuttamista.
Erilaisten medioiden kautta korostetaan yksilön vastuuta ruokavalinnoissa. Jos säätelyä suunnitellaan, puhutaan ”nanny state” holhousvaltioista ja ruokafasisteista. Korostetaan liikunnan merkitystä tärkeimpänä tekijänä kansanterveyden kannalta. Elintarviketeollisuus väittää ettei ole ”good or bad foods” – siis mitkään elintarvikeluokat (limonadit, makeiset, pikaruoka ym.) eivät saa olla muuttamisen kohteena. Kritisoidaan epäterveellisten elintarvikkeiden haittoja selvittäneitä tutkimuksia roskatieteeksi (3,4).
Suomessa Elintarviketeollisuusliitto käyttää samoja fraaseja kuin ulkomaiset vastaavat. Lehtikirjoittelusta lainattua: ”Ruokia ja juomia on mahdotonta arvottaa terveellisiin tai epäterveellisiin, sillä terveys on monitahoinen kokonaisuus” ja ”Terveystavoitteisiin pyrittäessä vaikuttavampaa kuin tuotekohtaiset verot on kiinnittää huomiota ravinnon laatuun, fyysiseen aktiivisuuteen, hyviä elintapoja edistävään kasvatukseen ja neuvontaan sekä ihmisten kannustamiseen ottaa itse vastuuta terveydestään ja hyvinvoinnistaan” (5).
Epäterveellisten elintarvikkeiden verottamisen väitetään olevan heikkotehoista, ”terveysverosta jäisi jäljelle pelkkä hallinnollinen taakka” (6).
Alan tutkijat ovat todenneet, että elintarviketehtaat ja niiden edustajat käyttävät paljolti samoja keinoja kuin tupakkateollisuus muutama vuosikymmen sitten, kun Suomi ja monet muut maat ryhtyivät rajoittamaan tupakkatuotteiden markkinointia ja kielsivät tupakoinnin julkisilla paikoilla (3,4,7)
Kaikkialla elintarviketeollisuus on ollut erittäin ärhäkkä, kun epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia yritetään rajoittaa. Tämän kirjoituksen alussa mainittu esimerkki kertoo, ettei edes selkeämpää informaatiota tuotteen ravintosisällöstä hyväksytä elintarvikepakkauksissa.
Löytyykö aggressiivisen vastustamisen taustalta salaisia julkilausumattomia syitä, jotka liittyvät elintarvikkeiden kulutukseen?
Kun paino nousee energiantarve kasvaa
Lihominen lisää energian eli kaloreiden tarvetta. Tämä on yksinkertainen fysikaalinen totuus, ”isompi kone” kuluttaa enemmän energiaa. Suuremman kehon perustoimintojen ylläpitoon tarvitaan enemmän energiaa. Energiantarve kasvaa myös sen vuoksi, että kävellessä painavamman kehon liikuttaminen kuluttaa enemmän kaloreita.
Energian kulutuksen mittauksissa on todettu, että 15 kilon painon nousu lisää energiantarvetta 500 – 600 kilokalorin verran vuorokaudessa (8). Ylläpitääkseen painoaan 15 kiloa ylipainoisen henkilön on saatava keskimäärin tuon verran ylimääräisiä kaloreita joka päivä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuoden tulosten perusteella painoindeksi 30 ylittyy 1 200 000 suomalaisella. Heillä on ylimääräistä paino vähintään 15 kiloa, mutta monilla liikapainoa on 30 tai 40 kiloa. Tämän perusteella voidaan arvioida, että noilla 1,2 miljoonalla on keskimäärin ylimääräistä painoa ainakin 20 kiloa.
Kaksikymmentä kiloa ylipainoa lisää energiantarvetta noin 700 kilokaloria päivässä. Tervepainoisiin verrattuna Suomen 1,2 miljoonaa lihavaa tarvitsee kehon ylläpitoon ja liikkumiseen vuoden jokaisena päivänä yhteensä 850 000 000 – melkein miljardi – ylimääräistä kilokaloria.
Tämä ihmisen fysiologiaan liittyvä yksinkertainen tosiasia on julkista tietoa ja varmasti kaikkien suurten elintarvikkeita tuottavien yritysten tiedossa.
Onko taustalla häikäilemätön suunnitelma lisätä elintarvikkeiden kulutusta?
Olisi naiivia ajatella, etteivät maailman ja Suomen elintarviketeollisuus olisi tietoisia siitä, että globaali lihavuusepidemia on heidän kannaltaan hyödyllinen.
Voidaan yksinkertaisesti laskea, paljonko ylimääräiset 850 000 000 kilokaloria lisää elintarvikkeiden myyntiä Suomessa vuoden jokaisena päivänä:
- 200 g karkkipusseja 1 500 000 kpl
- tai 200 g sipsipusseja 810 000 kpl
- tai litran täysmehutölkkejä 1 700 000 kpl
- tai Big Mac hampurilaisaterioita 1 221 000 kpl
Maailman johtavassa lihavuusmaassa USA:ssa nämä luvut voidaan kertoa sadalla. Kun laskee maailman kahden miljardin ylipainoisen ihmisen tarvitseman ylimääräisen ruokamäärän, päädytään tähtitieteellisiin lukuihin. Väestön lihominen on selvästi edistänyt elintarviketeollisuuden liiketoimintaa.
Ehkä tämä selittää sen määrätietoisuuden, jolla elintarviketeollisuuden etujärjestöt ja lobbarit kaikkialla vastustavat terveysveroja ja säädöksiä, jotka suojelisivat ihmisiä liiallisilta kaloreilta?
Suomessa pieni toivon kipinä hiipui
Edellisen hallituksen viimeisiä toimia oli virvoitusjuomien verottamisen muuttaminen terveyden suuntaan. Viime vuoden huhtikuussa eduskunta hyväksyi virvoitusjuomalain muutoksen, jossa veroaste nousee sokeripitoisuuden mukaan. Maailmalla tehdyt tutkimukset osoittavat, että sokerijuomia verottamalla voidaan huomattavasti vähentää haitallisten sokerijuomien kulutusta (9,10).
Virvoitusjuomalaki on parhaillaan EU:ssa hyväksyttävänä. Toivottavasti Brysselin tai jonkun jäsenmaan lobbariarmeija ei onnistu torpedoimaan eduskuntamme päätöstä.
Edellisen hallituksen toimet antoivat toivoa siitä, että meillä vihdoin ryhdytään tosissaan torjumaan lihavuutta, suomalaisten suurinta sairastuttajaa.
Toivo terveemmästä tulevaisuudesta romahti, sillä nykyisen hallituksen ohjelmassa ei mainita lainkaan sanaa lihavuus.
Vaikea kuvitella, etteivät hallitusohjelman laatijat olisi olleet tietoisia
- että neljässäkymmenessä vuodessa Suomessa lihavien määrä on aikuisilla kaksinkertaistunut ja lapsilla kolminkertaistunut
- että samaan tahtiin lihavuuden aiheuttamat sairaudet ovat huimasti lisääntyneet (11)
- että lihavuussairaudet aiheuttavat kymmenen prosenttia terveydenhuoltomme kuluista ja elinkeinoelämälle vielä suuremmat kustannukset sairaslomien ja varhaisemman eläkkeelle siirtymisen vuoksi (12)
- että pääsyy lihavuuden yleistymiseen on huomattavasti lisääntynyt epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi ja tarjonta (13,14,15)
Uudessa hallitusohjelmassa on kolmen sivun selostus Suomi liikkeelle -ohjelmasta, jossa esitetään 16 erilaista toimenpidettä liikkumisen lisäämiseksi. ”Vahvistetaan liikuntaosaamista”, ”kannustetaan kehittämään päiväkoteja lähiliikuntapaikoiksi”, ”sisällytetään pallo äitiyspakkaukseen”, ”edistetään luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailua” jne.
Miksi hallitusohjelmassa annetaan kolme sivua liikunnan lisäämisille, vaikka minkään ehdotuksen kohdalla ei ole mitään näyttöä siitä, että niillä oikeasti voidaan edistää liikuntaa?
Miksi hallitusohjelmassa sivuutetaan kokonaan lihavuuden ehkäiseminen, vaikka erittäin yleinen ja edelleen lisääntyvä lihavuus aiheuttaa mittavan kansanterveydellisen ja kansantaloudellisen ongelman, joka olisi poliittisin toimin suuresti hillittävissä? (16)
On aivan ilmeistä, että elintarviketeollisuus on vaikuttanut hallitusohjelman linjauksiin.
Lopuksi
Suomessa tuotetaan paljon laadukkaita ja terveellisiä elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita. Suomalaisissa ruokakaupoissa on loistavat valikoimat, joista on mahdollisuus valita terveellisiä ja monipuolisia aineksia tai valmiita tuotteita kotona syötäviksi.
Ongelmana ovat kuitenkin teollisesti tuotetut lihottavat ja muutenkin epäterveelliset tuotteet. Sokerijuomat, makeiset, keksit, perunalastut ja muut sipsituotteet, hampurilaistuotteet, pitsat jne. Ne ovat saaneet yhä enemmän hyllytilaa ruokakaupoissa ja levinneet myös rautakauppoihin ja muihin ei-elintarvikkeita myyviin liikkeisiin. Myyntiä lisätään ”kaksi yhden hinnalla” tarjouksilla.
Ihmiset haluavat pysyä terveinä eikä kukaan halua lihoa. Väestökyselyn mukaan suomalaisten selvä enemmistö toivoo virvoitusjuomaveron lisäksi yleistä sokerituotteiden veroa ja haluaa kieltää epäterveellisten elintarvikkeiden mainostamisen lapsille.
Käytetyt lähteet
- Corporate Europe Observatory: A red light for consumer information. Internet sivu 10.6.2010, netissä
- Bödger M, Pisinger C, Toft U, Jorgensen T. The rise and fall of the world´s first fat tax. Health Policy 2015;119:737-42.
- Moodie R, Stuckler D, Monteiro C ym. Profits and pandemics: prevention of harmful effects of tobacco, alcohol, and ultra-processed food and drink industries. Lancet 2013;381:670-9
- Brownell KD, Warner KE. The perils of ignoring history: Big tobacco played dirty and millions died. How similar is food? Milbank Quart 2009;87:159-94.
- Tammivuori H, johtaja, Elintarviketeollisuusliitto ry. Virvoitusjuomaverolla kerätään valtiolle verotuloja. HS Mielipide 20.11.2019
- Elintarviketeollisuusliiton kotisivut 18.1.2023
- Capewell S, Lloyd-Williams F. The role of the food industry in health: lessons from tobacco? Br Med Bull 2018, 1-13.
- Leibel RL, Rosenbaum M, Hirsch J. Changes in energy expenditure resulting from altered body weight. New Engl J Med 1995;332:621-8.
- Kaplan S, White JS, Madsen KA ym. Evaluation of changes in prices a purchases following implementation of sugar-sweetwned beverage taxs across the US. JAMA Health Forum 2024;5:e234737.
- Hattersley L, Mandeville KL. Global coverage and design of sugar-sweetened taxes. JAMA Network Open 2023;6:e231412.
- Lihavuus aiheuttaa sairauksien suman | Terve Paino
- Lihavuus Suomessa – enemmän sairaita ja taantuvaa taloutta | Terve Paino
