Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoitukset Britannian tuoreessa lainsäädännössä

Useassa Euroopan maassa on viime vuosina hyväksytty lainsäädäntöä epäterveellisten ja lihottavien elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamiseksi. Britannian hallitus on ollut erityisen aktiivinen, ja siellä hyväksytty lainsäädäntö onkin erityisen kiinnostava ja edistyksellinen.

Lainsäädännössä on määritelty epäterveelliset elintarvikkeet 13 kategoriassa. Lainsäädäntö koskee yleisiä elintarvikemyymälöitä, joissa on kaikkiaan yli 50 työntekijää.

Lain mukaan vuodesta 2022 epäterveellisiä tuotteita ei saa sijoittaa lähelle kassoja, sisäänkäyntiä ja hyllyjen päihin.

Vuodesta 2025 alkaen kaupat eivät saa myydä näitä tuotteita paljousalennuksilla (esim. “kaksi yhden hinnalla” tai “osta kaksi, kolmas ilmaiseksi”).

Vuodesta 2026 alkaen näitä tuotteita ei saa mainostaa TV:ssä klo 5.30-21.00 välisenä aikana.

Vuodesta 2027 alkaen on energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille kielletty.

Lainsäädännön tarkoituksena on hillitä lasten ja nuorten lihomista. Kun ongelma koskee mitä suurimmassa määrin myös Suomea, tulisi Britannian lainsäädännöstä ottaa meilläkin oppia.

Pekka Puska
professori, Terve Paino ry:n puh.joht.

Väestön lihavuus on voitettavissa yhteiskunnan toimilla

Väestön lihavuus on voitettavissa yhteiskunnan toimilla

Lääkeyhtiö Eli Lillyn johtaja Patrik Jonsson vaatii 16.8. Helsingin Sanomissa Suomeen kansallista lihavuusohjelmaa, kun lihavuudesta on tullut suurin kansanterveysongelma ja monien yhteiskunnallisten kustannusten aiheuttaja. Mutta ongelman ratkaisuna ei voi olla, kuten johtaja Jonsson sanoo ja lääketehdas toivoo, että yhteiskunta korvaisi lihavuuslääkkeet. Keskustelu on jatkunut Helsingin Sanomien sivuilla ja YLEssä.

On selvää, että lihavuutta täytyy eri tavoin hoitaa pätevästi. Mutta yhtä selvää on, että kun meillä on yli 1,2 miljoonaa lihavaa ja sen lisäksi kaksinkertainen määrä muuten ylipainoisia, väestön lihavuusepidemiaa ei voida ratkaista lääkkeillä. Se ei voi olla taloudellisesti mahdollista eikä muutenkaan järkevää.

Kansallisen ohjelman ja yhteiskunnallisten päätösten tulisi suuntautua lihavuuden ehkäisyyn ja torjuntaan, kuten muidenkin isojen kansanterveysongelmien ratkaisussa. Esimerkiksi tupakoinnin valtava vähentyminen ei ole olennaisesti perustunut vieroituslääkehoitoon vaan tupakkapolitiikkaan, lainsäädäntöön ja sitä tukevaan valistukseen.

Lihavuusepidemian torjunta on mahdollista, koska ongelman syy tunnistetaan: muuttunut ruokaympäristö, joka on johtanut monien epäterveellisten elintarvikkeiden kulutuksen lisääntymiseen. Geenimme eivät ole muuttuneet. Esimerkiksi makeisten, perunalastujen, keksien ja muiden lihottavien tuotteiden kulutusta voidaan vähentää nostamalla hintaa verottamalla ja rajoittamalla markkinointia.

Tehtävä voi tuntua vaikealta, kuten tupakoinnin torjunta tuntui 50 vuotta sitten. Mutta työ lihavuuden torjumiseksi on monessa maassa jo aloitettu, ja ensimmäisiä tuloksiakin alkaa tulla. Englantilainen The Guardian -lehti kirjoitti 13.5.: ”Lihavuus lisääntyy vakaasti Suomessa; lisäys on tasaantunut Saksassa ja saattanut ruveta vähenemään Ranskassa.” Lihavuuden lisääntymisen pysähtymistä ja jopa laskua nähdään useassa maassa.

Monissa Euroopan maissa, kuten Britanniassa, on päätetty erilaisista tiukoistakin lainsäädännöllisistä toimista lihavuusepidemian pysäyttämiseksi. Niitä tarvittaisiin myös Suomessa, jossa maa- ja metsätalousministeriön lakiluonnos energiajuomien myyntikiellosta lapsille ja nuorille on ensimmäinen positiivinen avaus.

Pekka Puska
Pertti Mustajoki

Energiajuomien myyntikielto etenemässä – mm. Terve Paino ry:n keskeisiä vaatimuksia

Energiajuomien myyntikielto etenemässä – mm. Terve Paino ry:n keskeisiä vaatimuksia

Pitkään toivottu ja nuorten terveyden kannalta tärkeä uudistus on etenemässä. Ministeri Sari Essayahin johtama maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut lakiesityksen, joka kieltää energiajuomien myynnin alle 16-vuotiaille.

Terve Painoi ry on jo pitkään esittänyt tätä. Itse tein vuonna 2017 eduskuntakyselyn asiasta. Silloin maatalousministeri Jari Leppä ja terveysministeri Annika Saarikko totesivat, että parasta olisi kaupan ketjujen oma sitoumus asiassa. Muuten tarvitaan laki. Kun kauppaketjut eivät vastuullisuuspuheistaan huolimatta ole reagoineet, nyt on lain vuoro.

Viime vuosina kovin monet muutkin tahot, kuten Vanhempainliitto ja THL, ovat esittäneet asiaa, ja myös uusia eduskuntakyselyitä on tehty. Erityisesti vanhemmat ja koulujen edustajat ovat toivoneet yhteiskunnan toimenpiteitä. Terve Paino ry:n ja Soste ry:n väestökyselyssä peräti 83 % aikuisista suomalaisista kannatti energiajuomien myyntikieltoa nuorille.

Tällainen uudistus on myös jo toteutettu useassa Euroopan maassa. Viimeksi on Norja säätänyt tällaisen lain.

Energiajuomat aiheuttavat paljon terveyshaittoja varsinkin lapsille ja nuorille. Kun nämä tosiasiat liitetään energiajuomien aggressiiviseen markkinointiin ja sen siivittämään runsaaseen kulutukseen nuorilla, ovat lainsäädännölliset toimenpiteet hyvin perusteltuja.

Energiajuomat aiheuttavat mm. unihäiriöitä, sydämentykytystä, rauhattomuutta ja niiden sisältämän sokerin myötä vaikuttavat nuorten lihomiseen. Ne aiheuttavat myös riippuvuutta ja korvaavat usein ateriat, myös kouluaterioita. Sokerin lisäksi haitat tulevat suurista kofeiinipitoisuuksista sekä useista muista piristävistä aineista.

Vanhempien ja koulujen toiveista monet yksittäiset kaupat ovat jo tehneet oman päätöksen rajoittaa energiajuomien myyntiä lapsille ja nuorille, mutta on selvää, että tasapuolisen kilpailutilanteen kannalta tarvitaan yhtenäinen valtakunnallinen sääntely.

Energiajuomien myyntikielto ei tietenkään yksin ratkaise nuorten lihomista tai muitakaan ongelmia, mutta on selvästi konkreettinen ja tärkeä toimenpide nuorten terveyden suojelussa. Terve Paino ry toivookin laajaa tukea nyt valmistellulle lakiesitykselle, jotta se saataisiin eduskunnassa hyväksytyksi ja edistämään suomalaisten nuorten terveyttä.

Pekka Puska
Professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja

 

Sokeriverolla väestön tuki

Sokeriverolla väestön tuki

Enemmistö suomalaisista, 55 prosenttia, kannattaa sokeriveroa, joka kohdistuisi kaikkiin runsaasti sokeria sisältäviin tuotteisiin, kuten makeisiin ja kekseihin. Terve Paino ry:n tuoreen kyselyn toteutti tutkimuslaitos Verian ja siihen vastasi 1045 henkilöä.

Nykyinen virvoitusjuomavero koskee sokeripitoisia juomia, jotka kattavat vain noin viidenneksen suomalaisten sokerin saannista. Vero tulisikin laajentaa myös muihin runsaasti sokeria sisältäviin tuotteisiin, kuten makeisiin. Kun nykyinen virvoitusjuomavero tuottaa noin 250 miljoonaa euroa vuodessa, samoilla kriteereillä sokerivero toisi valtiolle 500-1000 miljoonan euron vuotuiset lisätulot.

– Tutkimuksen mukaan hallituksella olisi väestön tuki tällaiselle haittaverolle. Se toisi valtiolle todella merkittävän summan nykyisessä taloustilanteessa ja samalla auttaisi kansanterveyttä. Veron voi välttää, jos ei käytä runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita, ja sen porrastus sokeripitoisuuden mukaan edistäisi tuotteiden sokeripitoisuuden vähentämistä, toteaa Terve Paino ry:n puheenjohtaja professori Pekka Puska.

– Sokerivero auttaisi erityisesti lasten ylipainon torjunnassa. Suomessa ylipainoa lapsilla ja nuorilla on kolme kertaa enemmän kuin 40 vuotta sitten. Se näkyy jo nyt lasten rasvamaksan, diabeteksen ja muiden sairauksien yleistymisenä, puhumattakaan vaikutuksista aikuisiässä, sanoo professori Pertti Mustajoki, Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja.

Suomessa on 1,2 miljoonaa aikuista, joilla painoindeksi 30 ylittyy. Lihavuus sotkee aineenvaihduntaa ja aiheuttaa kymmeniä sairauksia. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi väestön lihavuus aiheuttaa monen miljardin kustannukset terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle.

– Suomalaisen väestön ja erityisesti lasten ja nuorten nopea lihominen on seurausta ruokaympäristön muutoksesta ja sen mukana liian runsaasta kalorien saannista. Sokeriveron avulla voidaan vähentää haitallista sokerin kulutusta ja siten edistää ylipainon torjuntaa, toteaa Puska.

Vaikeus ei saa estää sokeriveroa

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm kirjoitti Lääkärilehdessä otsikolla ”Ruoan terveysperusteinen verottaminen on vaikeampaa kuin luulisi”. Tästä on helppo olla samaa mieltä, mutta veron esteenä vaikeus ei saisi olla. Lihavuudesta on tullut yksi suurimmista kansanterveyden ja soten ongelmista.

Hinta vaikuttaa kiistattomasti kulutukseen, ja sillä voi vähentää haitallista kulutusta. Fogelholmin yksi huoli on, että korotus siirtää kulutukseen toiseen haitalliseen tuotteeseen. Virvoitusjuomaveron kohdalla tätä ei ole kansainvälisissä tutkimuksissa merkittävästi osoitettu. Myönteisiä vaikutuksia on havaittu.

Laaja-alainen eli kaikkia runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita koskeva vero lisäksi ehkäisisi siirtymistä.

Fogelholm huomauttaa oikein, että virvoitusjuomien osuus sokerin saannista on Suomessa pieni. Finravinto-tutkimuksen mukaan sokerista noin viidennes tulee juomista. Virvoitusjuomavero tuottaa vuodessa noin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Laaja sokerivero toisi samoilla kriteereillä yli miljardi euroa, mikä ei olisi vähäpätöistä valtion taloudelle.

Fogelholmin mukaan vero rankaisisi pienituloisia. Näin sanottiin aikoinaan myös tupakkaverosta. On myös huomautettu, että koskemalla erityisesti vähävaraisempia vero auttaisi tasoittamaan terveyseroja ja vaikuttaisi erityisesti lapsiin.

Fogelholm on huomauttanut myös, ettei sokerin kulutus ole Suomessa ole erityisen suurta. Lasten ja nuorten ylipainoon on sokerilla kuitenkin osuutta. Vero ei sitä yksi ratkaisisi. Tarvitaan muitakin väestötason toimia, kuten markkinointiin puuttumista, joka ei sekään ole helppoa. Mutta kun tiedämme ongelman laajuuden ja seuraukset, tarvitaan toimenpiteitä vaikuttamaan konkreettisesti lihomisen taustalla olevaan ruokaympäristöön.

Maailmanpankin raportin mukaan sokerivero vähentää haitallista kulutusta, edistää porrastettuna tuotekehitystä terveellisempään suuntaan ja on signaali yhteiskunnan toivomista muutoksista. Lisäksi se tuo valtiolle varoja.

 

Pekka Puska
professori, puheenjohtaja
Terve Paino ry

Kirjoitus on julkaistu Lääkärilehdessä 1.4.2026: Vaikeus ei saa estää sokeriveroa – Lääkärilehti