Lihavuus Suomessa – enemmän sairaita ja taantuvaa taloutta

kirjoittanut | 08.11.2023 | Artikkelit

Ylipainon ennustetaan edelleen lisääntyvän, mikä merkitsee vielä enemmän lihavuuden aiheuttamia sairauksia. OECD ja Maailmanpankki varoittavat lihavuusepidemian vaikutuksista kansantalouksiin.   

Suomessa ei ole lainkaan noussut yleistä keskustelua väestön lihomisen aiheuttamista taloudellisista kysymyksistä. Kansainvälisellä tasolla on jo usean vuoden ajan nostettu esille ekonomisia uhkakuvia, jotka liittyvät lihavuuden yleistymiseen.

Heikentyvät talousnäkymät

OECD julkaisi neljä vuotta sitten perusteellisen raportin The Heavy Burden of Obesity. The economics of prevention. Raportti analysoi laajasti nykyistä lihavuusepidemiaa ja sen vaikutuksia maiden talouksiin (1).

Raportti toteaa, että lihavuuden ja sen aiheuttamien sairauksien hoito tulee hyvin kalliiksi, ja sairauksien vuoksi huomattava määrä ihmisiä poistuu työelämästä. Raportti ennustaa, että tulevien vuosikymmenien aikana OECD-maiden bruttokansantuote laskee keskimäärin 3,3 %. Suomelle saatu luku on 2,8 %.

OECD:n raportti analysoi myös laajasti, miten etenkin lapset are paying a high price for obesity. Lihavuudesta on seurauksena heikompaa koulumenestystä, koulukiusaamista ja ongelmia myöhemmissä opinnoissa.

Lisäksi OECD ennustaa, että lihavuuden aiheuttamien sairauksien vuoksi ihmisten elinajan odote kääntyy laskuun.

Suomen tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 elinajanodote laski eniten 60 vuoteen (2). Onko tämä ennakkovaroitus OECD:n ennustuksesta?

Vuonna 2020 Maailmanpankki julkaisi laajan raportin lihavuusepidemiasta, jota se kutsuu ”tikittäväksi aikapommiksi” (3). Perusteellisessa raportissa luetellaan niitä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan vähentää epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta.

Tervepainoiset suomalaiset ovat vähemmistönä

Suomessa runsaassa neljässäkymmenessä vuodessa ylipainoisten aikuisten määrä on kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut.

Tällä hetkellä Suomessa on enemmän ylipainoisia kuin terveessä painossa olevia:

  • Suurin osa suomalaisista ylittää terveen painon rajan painoindeksi 25:n.
  • Enemmän kuin 15 kiloa ylipainoisia (painoindeksi yli 30) on naisista ja miehistä runsas neljännes (4).
  • Alaikäisistä pojista ylipainoisia on 28 ja tytöistä 19 prosenttia (5).

Vastaava lihomisbuumi on kohdannut lähes kaikkia maailman maita. Suomen luvut ovat lähellä EU-maiden keskiarvoa (6).

Ylipainoisten määrän ennustetaan edelleen kasvavan

World Obesity -järjestö on julkaissut muutaman vuoden välein kattavia raportteja eri maiden lihavuusluvuista ja tulevaisuuden talousnäkymistä. Viimeinen raportti on vuodelta 2023 (7). Tässä raportissa, kuten myös edellä mainituissa OECD:n ennusteissa, lihavuuden oletetaan tulevina vuosina kaikissa maissa edelleen lisääntyvän.

Kuvassa on World Obesity -järjestön Suomen ennuste. Lihavuus lisääntyy 2,4 prosenttia vuosittain, ja vuonna 2035 Suomessa peräti 38 prosenttia väestöstä olisi lihavia (painoindeksi yli 30). Tämä merkitsisi vielä paljon enemmän sairaita ja inhimillistä kärsimystä sekä edelleen kasvavaa taloudellista rasitusta.

Raportissaan World Obesity ilmoittaa lihavuuden kustannukseksi Suomessa 5 536 miljoonaa US dollaria vuonna 2020, ja ennustaa sen nousevan vuoteen 2035 mennessä 8 924 miljoonaksi US dollariksi.

Lihavuus sotkee aineenvaihduntaa ja aiheuttaa sairauksia

Sairauksien kannalta haitallisinta on vatsaontelon sisälle kertyvä rasvakudos. Se pullistaa mahaa, mikä näkyy vyötärön seudun pyöristymisenä.

Kun naisilla vyötärön ympärysmitta ylittää 90 cm ja miehillä 100 cm, kyseessä on vyötärölihavuus. Melkein puolet 30+ vuotiaista suomalaisista miehistä ja naisista on vyötärölihavia (m 45 %, n 46 %) (4).

Suomessa on puoli miljoonaa tyypin 2 diabetesta sairastavaa, joilla melkein kaikilla sairaus johtuu vyötärölihavuudesta. Hyvin yleisiä pullean vyötärön seuraamuksia ovat unihäiriöt, verenpaineen nousu ja haitalliset veren rasva-arvot (8).

Lihavuus enemmän kuin kaksinkertaistaa riskin seuraaviin sairauksiin: sydämen vajaatoiminta, unihäiriöt, kihti, polven nivelrikko, masennus ja useat syöpätyypit. Sairastumisriski on 1,5–2-kertainen astmaan haimatulehdukseen, maksasairauteen, anemiaan, munuaissyöpään, sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen ja sydäninfarktiin (8).

Lihavuuden aiheuttamat kustannukset Suomessa

Kustannuksia yhteiskunnalle aiheuttavat lihavuudesta johtuvien sairauksien hoito, niistä aiheutuvat kulut työelämälle ja ikääntyneiden lisääntynyt hoivan tarve.

Terveydenhuollon kulut

Normaalipainoisiin verrattuna lihavien henkilöiden sairauksien hoitokulut ovat noin 75 % suuremmat kuin normaalipainoisten (9). Henkilöä kohden lihavien kulut ovat keskimäärin 2665 ja normaalipainoisten 1527 euroa vuodessa.

Hiljattain ilmestynyt suomalainen tutkimus pelkästään tyypin 2 diabeteksen kustannuksista päätyi 2,5 miljardiin euroon vuodessa (10). Koska tämä diabeteksen muoto lähes aina johtuu lihavuudesta, summasta huomattavasti yli kaksi miljardia voidaan laskea lihavuuden aiheuttamaksi.

Kahden edellä mainitun tutkimuksen tulosten perusteella ei ole mahdollista kovin tarkkaan arvioida lihavuuden aiheuttamia terveydenhuollon kustannuksia. Suuruusluokka on miljardeja, todennäköisesti noin 2 – 3 miljardia vuodessa, mahdollisesti enemmän. Se olisi runsas kymmenen prosenttia terveydenhuollon kokonaiskuluista (11).

Hoivapalvelujen kulut

Ikääntyneiden hoivapalveluiden kustannuksista ei Suomessa ole kattavaa selvitystä, mutta kuudesta suurimmasta kaupungista – yhteensä 1,8 miljoonaa asukasta – on tehty perusteellinen tutkimus (12). Sen mukaan kaupunkien hoivapalvelujen kokonaiskustannus on 2,2 miljardia euroa vuodessa, mikä tekee 1236 euroa asukasta kohden. Jos oletetaan muun Suomen ikääntyneiden kustannukset samaksi, päädytään 6,9 miljardiin euroon.

Koko maan luku on todennäköisesti suurempi, koska isoissa kaupungeissa asuu enemmän paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevia, joilla lihavuutta ei ole yhtä paljon kuin vähemmän koulutetuilla (13). Tämän perusteella voidaan arvioida, että ikääntyneiden hoivakulut ovat noin 7,5 miljardia vuodessa.

Suomessa on noin 430 000 lihavaa (painoindeksi yli 30) yli 60-vuotiasta (4). Yli 15 kilon liikapaino huomattavasti heikentää ikääntyneen kävelykykyä (15), ja sen lisäksi lihavuuden aiheuttamat sairaudet heikentävät mahdollisuuksia viettää itsenäistä elämää (16). Siksi lihavat ikääntyneet joutuvat useita vuosia normaalipainoisia aikaisemmin turvautumaan hoivapalveluun.

Aikaistuneen hoivapalvelun aiheuttamia kustannuksia ei ole mahdollista tarkasti laskea vaan joudutaan turvautumaan arvioon. Edellä mainitusta 7,5 miljardin vuosikustannuksesta ainakin miljardi, luultavasti enemmän, johtuu lihavuudesta.

Kustannukset elinkeinoelämälle

Suomessa on tehty kaksi laajaa tutkimusta lihavuuden vaikutuksesta työkykyyn.

Vuonna 1990 analysoitiin yli 20 000 työkyyttömyyseläkkeelle joutuneiden tietoja. Lihavat työntekijät (painoindeksi yli 30) olivat joutuneet eläkkeelle kaksi kertaa useammin kuin normaalipainoiset (17).

Kymmenen vuotta sitten julkaistussa tutkimuksessa seurattiin yli 6 000 keski-ikäisen Helsingin kaupungin työntekijän terveyttä keskimäärin 7,8 vuoden ajan (18). Normaalipainoisiin verrattuna lievä ylipaino (painoindeksi 25-30) johti eläkkeeseen 1,6 kertaa, lihavuus (painoindeksi 30-35) 2,3 kertaa ja vaikea lihavuus (painoindeksi yli 35) 3,9 kertaa useammin. Suomessa on noin 1,2 miljoonaa aikuista, joiden painoindeksi on yli 30.

Työkyvyttömyys johtuu tavallisimmin pitkään jatkuneista sairauksista, jotka yleensä ovat vuosikausia tai vuosikymmeniä vaikuttaneet jo työelämän aikana. Lihavilla työntekijöillä on vuodessa keskimäärin 14 sairauspoissaolopäivää enemmän kuin normaalipainoisilla (4).

Kansainvälisessä kirjallisuudessa kuvataan työelämän varhaista eläkkeelle siirtymistä ja sairauspäiviä termillä absenteeism, ”poissa työpaikalta”. Sen rinnalla käytetään termiä presenteeism kuvaamaan keskimääräistä heikompaa työpanosta työpaikoilla (19).

Lihavuus vaikuttaa työtehoon monin eri tavoin. Ylimääräiset kilot hankaloittavat liikkumista. Lihavuuden aiheuttamat unen häiriöt (20) ja muut sairaudet heikentävät päiväajan vireystilaa ja jaksamista.

Lihavuuden työelämälle aiheutuneita kustannuksia selvittäneen systemaattisen katsauksen mukaan presenteeism aiheuttaa enemmän kuluja kuin absenteeism (21).

Lihavuuden aiheuttamista kokonaiskustannuksista yhteiskunnalle enemmän kuin puolet koostuu elinkeinoelämän lisäkuluista (21).

Pääsyy lihomiseen: epäterveellisten ruokien ja juomien lisääntynyt markkinointi ja tarjonta

Väestöjen lihomiseen johtaneet muutokset käynnistyivät 1970-luvun loppupuolella USA:ssa (22). Elintarvikkeita ryhdyttiin tuottamaan enemmän teollisesti ja samalla sokerin tuotanto lisääntyi. Ruokakaupat alkoivat kasvaa suuriksi valintamyymälöiksi, joissa voidaan monella tavalla ohjata ostajan valintoja (23). Kulutusta lisäsi elintarvikkeiden annos- ja pakkauskokojen kasvu (24).

USA:ssa käynnistyneet muutokset levisivät nopeasti muihin rikkaisiin maihin, Suomi mukaan lukien (25). Kehittyvät maat liittyivät 10-20 vuoden viiveellä samaan seuraan. Seurauksena oli lihavuuden yleistyminen kaikkialla maailmassa, syntyi lihavuuspandemia (26).

Makeisten ja muun epäterveellisen kulutusta lisäävät niiden promotointi ja myynti ruokakauppojen ulkopuolella. ”Kaksi yhden hinnalla” tarjoukset ovat erittäin tavallisia. Viime vuosina rautakauppojen ja halpamyymälöiden kassojen tuntumaan on ilmestynyt laajoja osastoja, joissa myydään makeisia, perunalastuja ja muuta epäterveellistä. Internetissä influensserit suosittelevat lapsille makeisia, hampurilaisia ja muita haitallisia tuotteita (27).

Lihavuuden vähentämiseen tarvitaan lakeja

Elintarvikkeiden myynti poikkeaa radikaalisti vaatteiden, elektroniikan ja muiden tavaroiden myynnistä. Ihmiset tarvitsevat ravintoa – elintarvikkeita – useita kertoja päivässä. Ruokien ja juomien haluttavuuteen vaikuttavat ihmisten monet fysiologiset ominaisuudet, esimerkiksi synnynnäinen mieltymys makeaan ja taipumus syödä huomaamatta isoista annoksista enemmän (28,29,30).

Suomalaiset ovat lihoneet, vaikka kukaan ei halua olla lihava. Kaikesta valistuksesta huolimatta epäterveellisestä ravinnosta on kroonisesti tullut liikaa kaloreita.

Supermarketin ruoka- ja juomavalikoimassa on paljon epäterveellisiä tuotteita, jotka ovat houkuttelevia ja joiden myyntiä edistetään mainoksilla ja kampanjoilla.

Niiden kulutusta pitää vähentää verottamalla ja rajoittamalla markkinointia.

Epäterveellisten elintarvikkeiden lista

Jotta yhteiskunta voisi ryhtyä vähentämään epäterveellisiä elintarvikkeita, ne pitää määritellä ja nimetä. Terve Paino yhdistys on laatinut tällaisen ehdotuksen. Artikkelissa Epäterveellisten elintarvikkeiden määrittäminen kerrotaan, millaisilla perusteilla se on tehty (31).

Listan elintarvikkeet eivät ole lainkaan tarpeellisia, vaan runsaan sokerin ja muun liikaenergian vuoksi pelkästään haitallisia.

Haitallisten elintarvikkeiden vähentämisessä nähtiin ensimmäinen siirto, kun edellinen hallitus huhtikuussa 2023 päätti porrastaa virvoitusjuomaveroa sokeripitoisuuden mukaan. Sokeriveroa pitää laajentaa koskemaan runsaasti sokeria sisältäviä kiinteitä elintarvikkeita: makeiset, keksit, sokerimurot jne.

Verotuksen ohella epäterveellisiksi luokiteltujen elintarvikkeiden kulutusta tulee vähentää rajoittamalla niiden markkinointia ja promotointia:

  • kielletään lapsille suunnattu markkinointi,
  • kielletään energiajuomien myynti lapsille,
  • kielletään lelujen jakaminen epäterveellisten ruokien yhteydessä
  • kielletään paljousalennukset (esim. kaksi yhden hinnalla)
  • määrätään suurten pakkausten kilo/litrahinta samaksi kuin pienimmässä pakkauksessa.

Viimeksi mainittu määräys on Suomessa voimassa keskioluen myynnissä. Sen tarkoitus on hillitä alkoholin kulutusta. Samalla määräyksellä voidaan vähentää haitallisten elintarvikkeiden kulutusta.

Lopuksi on syytä mainita, että vuonna 2021 julkaistun väestökyselyn mukaan (32) suomalaisten enemmistö kannattaa sokeriveroa, epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointikieltoa lapsille, lelujen jakamiskieltoa, kilo- ja litrahintaa samaksi annoskoosta riippumatta sekä energiajuomien kieltoa alle15-vuotiaille.

 

Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja

 

Käytetyt lähteet

  1. OECD Health Policy Sudies. The heavy burden of obesity. The economics of prevention. OECD 2019.
  2. Tilastokeskus uutisia 26.1.2023: Kuolleisuuden nousu poikkeuksellista – elinajanodote laskee vuonna 2022 eniten 60 vuoteen.
  3. World Bank Group. Obesity. Health and Economic Consequences of en Impending Global Challenge. Shekar M, Popkin B Editors, 2020
  4. Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A ym. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden  ja hyvinvoinnin laitos
  5. Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2020. Useampi kuin joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö oli ylipainoinen tai lihava. THL TILASTORAPORTTI 37/2021
  6. WHO European Regional Obesity Report 2022.
  7. World Obesity. World Obesity Atlas. March 2023.
  8. Kivimäki M, Strandberg T, Pentti J ym. Body-mass index and risk of obesity-related complex multimorbidity: an observational multicohort study. Lancet Diab Endocrin 2022; March 3: 1-11.
  9. Vesikansa A, Mehtälä J, Mutanen Katja ym. Obesity and metabolic state are associated with increased healthcare resource and mediaction use and costs: a Finnish population-based study. Eur J Health Econ 2022
  10. Kurkela O, Raitanen J, Tuovinen M ym. Lisäsairaudet voivat moninkertaistaa tyypin 2 diabetespotilaiden terveydenhuollon kustannukset. Suom Lääkl 2022; 78: e32697
  11. Julkari: Tilastoraportti SVT : 18/2023
  12. Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu vuonna 2019. Kuusikkotyöryhmän julkaisusarja 6:2020.
  13. Mustajoki P. Ylipaino ja terveyden eriarvoisuus – molempien vähentämiseen tarvitaan yhteiskunnan säädöksiä. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2022;59:227-9.
  14. Mikkola I, Keinänen-Kiukaanniemi S, Jokelainen J ym. Performance and body composition changes during military service. Scand J Primary Health Care 2012;30: 95-100.
  15. Stenholm S, Rantanen T, Alanen E ym. Obesity history as a predictor walking limitation at old age. Obesity 2007;15:829-38.
  16. Stenholm S, Head J, Aalto V ym. Body mass index as a predictor of healthy and disease-free life expectancy between ages 50 and 75: a multicohorts study. Int J Obes 2017;41:769-76.
  17. Rissanen Aila, Heliövaara Markku, Knekt Paul ym. (1990). Risk of disability and mortality due to overweight in a Finnish population. Brit J Med 301: 835-7
  18. Roos E, Laaksonen M, Rahkonen O ym. Relative weight and disability retirement: a prospective cohort study. Scand J Work Environ Health 2013.
  19. Goettler A, Grosse A, Sonntag D. Productivity loss due to overweight and obesity: a systematic review of indirect costs. BMJ Open 2017;7:e014632.
  20. Lee JH, Cho J. Sleep and obesity. Sleep Med Clin 2022;17:111-116.
  21. Dee A, Kearns K, O´Neil C ym. The direct and indirect costs of both overweight and obesity: a systematic review. BMC Res Notes 2014;7:242.
  22. Rodgers A, Woowward A, Swinburn B, Dietz WH. Prevalence trends tell us what did not precipitate the US obesity epidemic. Lancet Publ Health 2018;3:e163-3.
  23. Dawson J. Retail activity in shaping food choice. Food Quality and Preference 2013;28:339-47.
  24. Zlatevska N, Dubelaar C, Holden SS. Sizing up the effects of portion size on consumption: a meta-analysis. J Marketing 2014;78:140-54
  25. Mustajoki P. Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta. Duodecim 2015; 131:1345-52.
  26. Ng M, Fleming T, Robinson M Global, regional, and national prevalence of overweight and obesity in children and adults during 1980—2013: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2013. Lancet 2014; 384:766-81.
  27. Erkkola M, Fogelholm M, Konttinen H ym. Ruokaympäristön osatekijät ja ohjauskeinot. Valtioneuvoston selvitys- tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:51
  28. Berridge KC, HO C-Y, Richard JM, DiFeliceantonio AG. The tempted brain eats: Pleasure and desire circuits in obesity and eating disorders. Brain Res 2010;1350:43-64.
  29. Krebs JR. The gourmet ape: evolution and human food preferences. Am J Clin Nutr 2009;90 (suppl):707S-11S.
  30. Livingstone MBE, Pourshahidi LK. Portion size and obesity. Adv. Nutr. 2014;5:829-34.
  31. Mustajoki P. Epäterveellisten elintarvikkeiden määrittäminen. www.tervepaino.fi
  32. Suomalaiset vaativat poliitikoilta toimia lihavuuden torjuntaan. www.tervepaino.fi

ARTIKKELIT

Terveysveroilla terveyttä

Soten ongelmat puhuttavat. Erityisesti toivotaan parannusta peruspalveluihin, jotka ovat juuri nyt uhattuina. Niillä on ratkaiseva merkitys lääkäriin pääsyyn ja kansansairauksien pitkäjänteiseen hoitoon. Kansanterveydessä tärkeintä on tautien ehkäisy, joka on ollut...

Terveysverot polttopisteessä: Win-Win

Monet länsimaat kamppailevat nykyään valtion budjetin kanssa. Inflaatio, koronapandemia, Ukrainan sota, kasvavat terveydenhuollon kustannukset jne. asettavat hallitukset vaikeaan tilanteeseen. Ratkaisut vaihtelevat budjettileikkauksista veronkorotuksiin. Päätökset...

Lihavuus yleistyy edelleen

Joulukuun 4. päivänä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi laajan Terve Suomi -tutkimuksen tulokset. Ne antavat luotettavan läpileikkauksen kansan terveydestä, koska siihen osallistui 20 – 75+ ikäisistä suomalaisista koottu edustava otos, johon kuului peräti...

Epäterveellisten elintarvikkeiden määrittäminen

Terve Paino ry:n asiantuntijat ovat laatineet ehdotuksen elintarvikkeiden epäterveellisyyden kriteereistä, joiden avulla voidaan säännellä haitallisten tuotteiden kulutusta ja markkinointia. Luokittelussa painottuu energiatiheys (lisätyn sokerin ja rasvan määrä), joka...

Lihavuus aiheuttaa sairauksien suman

Viime vuonna ilmestyi laaja tutkimus, jossa selvitettiin painon vaikutusta terveyteen 114 667:lla suomalaisella (1). Heidän terveydenhuollon rekisteritietojaan seurattiin keskimäärin 12 vuoden ajan. Rekistereistä nähtiin painotiedot ja mitä sairauksia heille ilmaantui...

Hodarista ei ole ateriaksi

R-kioski on mainostanut eri medioissa hodaria ateriaksi kysyen ”miksi ei?” Mainoskuvassa sämpylän sisään on sijoitettu pekoniin kääritty nakki. Lisukkeeksi on tarjolla juustoisia nachoja. Kokonaisuus on tarkoitus huuhdella alas makealla virvoitusjuomalla. Kasvikset on...

lue lisää

Vähemmän sairautta ja surua ruoasta

Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi kuusi vuotta sitten kirjasen Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus. Se oli tarkoitettu laajaan käyttöön. Kunnat, varhaiskasvatuksen järjestäjät, lasten ruokapalvelun toteuttajat, kodit ja alan...

lue lisää