Julmasta optimismista toimivaan lihavuuden torjuntaan

kirjoittanut | 27.02.2023 | Blogi

Otsikossa mainittu julma optimismi tarkoittaa, että kulttuurista johtuvien ongelmien ratkaisemisen yhteiskunta sysää yksittäisten kansalaisten vastuulle (1). Esimerkiksi lihavuusepidemian ratkaisemiseksi ihmisiä patistetaan muuttamaan syömistottumuksia terveellisemmiksi ja liikkumaan enemmän. Kuulostaa optimistiselta, mutta oikeasti se on julmaa, koska yksilöihin keskittymällä ihmisten lihomiseen johtaneet syyt jäävät kokonaan huomioimatta.

Toisella tapaa sanottuna: Maamme päättäjät olettavat yksittäisten kansalaisten hoitavan kuntoon ongelmat, jotka ovat syntyneet yhteiskunnallisen muutoksen tuloksena.

Epäterveellisten elintarvikkeiden myynti on lisääntynyt useiden vuosikymmenten ajan. Kahdeksan vuotta sitten kokosin siihen mennessä kertyneen tiedon aiheesta ja kirjoitin Duodecim-lehteen otsikolla Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta.

Kirjoitukseni jälkeisinä kahdeksana vuotena epäterveellisten tuotteiden markkinointi on edelleen lisääntynyt. Makeisia, perunalastuja, keksejä ja muuta vastaavaa on lisääntyvässä määrin ilmestynyt rautakauppojen, halpamyymälöiden ja monien muiden kauppojen kassojen tuntumaan. Näiden tuotteiden myyntiä edistetään yhä enemmän halpatarjouksina tyyliin ”kaksi yhden hinnalla”. Internetissä lapsille markkinoidaan epäterveellisiä juomia ja ruokia.

Kun puhutaan elintarvikkeista, on tärkeää ymmärtää, ettei niitä voi rinnastaa muiden tuotteiden kuluttamiseen. Näihin muihin ei ole biologista tarvetta eikä niitä tarvitse hankkia joka päivä.

Sen sijaan elintarvikkeiden kulutusta ohjaa biologinen pakko. Meidän on syötävä ja juotava useita kertoja joka ikinen päivä, koska keho tarvitsee ravintoa. Elimistömme protestoi voimakkaalla nälällä, jos edellisestä ateriasta on kulunut liian pitkä aika.

Ruokahalumme ja kylläisyyden säätely on kehittynyt hyvin pitkän jakson aikana, jolloin Homo sapiens keräsi ja metsästi kaiken ruokansa. Joka päivä sen hankkimiseen käytettiin 5 – 6 tuntia, jotta olisi saatu riittävästi ravintoa. Meille kehittyi mieltymys makeaan, koska se merkitsi arvokasta energiaa.

Elimistöömme ei muodostunut mitään jarruja estämään liikasyöntiä ja lihomista. Miksi? Yksinkertaisesti siksi, ettei sellaiseen ollut mitään tarvetta. Tiedämme tämän, koska meidän päiviimme asti maapallolla on säilynyt ihmisryhmiä, jotka ovat eläneet aitoa metsästäjä-keräilijöiden elämää. Heillä keskimääräinen painoindeksi on ollut 21 – 22, eikä heidän joukostaan ole löytynyt ketään, jonka painoindeksi olisi yli terveen painon rajan 25.

Luonnossa eläneet metsästäjä-keräilijät, kuten kaikki eläimet, joutuivat kohtaamaan niukempia aikoja. Näiden yli pärjättiin paremmin, kun runsaampina aikoina tankattiin tavallista enemmän ruokaa. Taipumus tankata energiapitoisia ruokia on kehomme rutiinibiologiaa, jonka toteuttavat autonominen hermosto ja suuri joukko hormonien tapaan vaikuttavia aineita. Säätely on geenien ohjaamaa, eivätkä tällaiset biologiset ominaisuudet muutamassa vuosituhannessa merkittävästi muutu.

Palatkaamme tämän päivän Suomeen.

Biologiamme on edelleen samanlainen kuin tuhansia vuosia sitten, mutta elinympäristömme on tavattomasti muuttunut.

Kun kävelemme supermarketin käytäviä ja katselemme hyllyille sijoitettuja satoja ja satoja tuotteita, valitsemme niistä mielestämme itsellemme sopivaa syötävää. Emme tiedosta sitä, mutta ruokahalua ja syömistä säätelevien geeniemme algoritmit olettavat meidän liikkuvan edelleen savannilla (kuva).

Siksi tulee herkästi ostettua makeita ja energiapitoisia syötäviä ja juotavia. Siksi valitsemme usein isoja pakkauksia, joiden houkutusta vielä lisää alempi kilo- ja litrahinta. Eikä kyse ole pelkästään siitä, että biologiamme halajaa herkkuja. Niitä myös houkutellaan ostamaan mainoksilla, alennustarjouksilla, kassamyynnillä ja muilla keinoilla.

On julmaa optimismia olettaa, että suomalaiset tuosta vaan yhtäkkiä voisivat kumota biologian ja muuttuneen ruokaympäristön luomat paineet. Viimeiset vuosikymmenet ovat osoittaneet tämän täysin epärealistiseksi. Ravitsemussuosituksista ja terveellisen syömisen ohjeista huolimatta Suomessa on ylipainoisia aikuisia kaksi ja lapsia kolme kertaa enemmän kuin neljäkymmentä vuotta sitten.

Suomalaiset ovat lihoneet siksi, että epäterveellisten elintarvikkeiden – makeisten, perunalastujen, sokerijuomien, keksien, pikaruokien jne. – markkinointi ja tarjonta ovat voimakkaasti lisääntyneet. Terveellisen syömisen suositukset ja ohjeet eivät ole kyenneet tätä estämään. Tästä julmasta optimismista Suomen pitää siirtyä yhteiskunnan keinoin vähentämään epäterveellisten elintarvikkeiden tarjontaa ja kulutusta. Suositukset eivät riitä, ylipainon ja sen aiheuttamien sairauksien vähentämiseksi tarvitaan eduskunnan päätöksiä.

Terve Paino -yhdistyksen manifestista voit lukea niistä keinoista, joiden avulla yhteiskuntamme voi vähentää haitallisten elintarvikkeiden kulutusta.

Lopuksi haluan korostaa, että kysymys suomalaisten terveydestä, jota epäterveelliseksi muuttunut ruokaympäristö vakavasti uhkaa. Lue lisää täältä: Lihavuus aiheuttaa sairauksien suman.

 

Pertti Mustajoki

Terve Paino ry:n pj

Professori, aineenvaihdunnan ja hormonisairauksien erikoislääkäri

 

  1. Julma optimismi -käsitteen taustasta enemmän: Mustajoki, Puska, Lihavuuden vähentämisessä tarvitaan yhteiskunnan apua. Helsingin Sanomat mielipide-kirjoitus 23.2.2023

BLOGIKIRJOITUKSET

Suomalaisten ote lipsuu terveyden rinteessä

Nykyisen ihmislajin kaikilla yksilöillä paino oli terveellä alueella ensimmäiset 300 000 vuotta. Valtavaa ajanjaksoa on vaikea hahmottaa. Sen vuoksi havainnollistan ihmislajin historiaa vaelluksena, jossa jokainen vuosi on yksi metri. Ensimmäiset esi-isämme ja...

Lobbaus ja ruokaympäristömme

Kaupallisuus vaikuttaa paljon terveyteemme. Tähän liittyy runsas mainonta, jota useimmat ihmiset pitävät sinänsä myönteisenä ja informaatiota antavana. Onkin paljon terveyden kannalta myönteisiä tuotteita. Esimerkiksi suomalaisten sydänkuolleisuuden suureen...

Tasa-arvoa myös ylipainon ehkäisyyn

Liikennekuolemien ehkäiseminen on kunniakas luku Suomen historiassa. Vuoden 1970-luvun alussa liikenteessä kuoli joka vuosi 1200 suomalaista, viime vuonna 211. Viisikymmentä vuotta sitten ymmärrettiin, ettei liikenneturvallisuutta voida merkittävästi parantaa...

Päiväuni iltasyömisen rajoittamisesta

Oletko koskaan kuullut kenenkään liikapainon tai muun syömisongelman kanssa kampailevan puhuvan syömisen vaikeudesta aamulla tai päivällä sanoen:  ”minun on aivan mahdoton hillitä Fazerin suklaan tai Kouvolan lakun himoa aamupäivisin ja samoin sitä Taffelien...

Lihavuusepidemian torjuntaan rohkeaa terveyspolitiikkaa

Elintavat vaikuttavat terveyteemme paljon. WHO:n mukaan keskeiset tekijät liittyvät ravintoon, liikuntaan, tupakkaan ja alkoholiin. Näin on myös Suomessa. Viime vuosikymmenien kuuluessa monet elintavat ovat Suomessa kehittyneet suotuisasti. Ja sillä on ollut...

Ylipaino raskauden aikana

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijat Päivi Mäki, Tiina Laatikainen ja Mika Gissler nostavat raskauden aikaisen ylipainon esille tuoreessa blogi-kirjoituksessaan. Viimeinen tilasto osoittaa, että 20 – 30 -vuotiaista synnyttäjistä useampi kuin joka kolmas...

Terveysveroilla terveyttä

Soten ongelmat puhuttavat. Erityisesti toivotaan parannusta peruspalveluihin, jotka ovat juuri nyt uhattuina. Niillä on ratkaiseva merkitys lääkäriin pääsyyn ja kansansairauksien pitkäjänteiseen hoitoon. Kansanterveydessä tärkeintä on tautien ehkäisy, joka on ollut...

lue lisää