Kaloreiden alennusmyynti

kirjoittanut | 16.01.2023 | Blogi

Helsingin sanomien Visio-lehdessä haastateltiin jokin aika sitten menestyvää turkulaisen ruokamarketin kauppiasta. (Huolestunut kauppias, HS Visio 3.9.2022)

Ruokakaupoilla on yksinkertainen ansaintalogiikka. Jos tuote ei riittävästi myy, se poistetaan hyllystä, tai keksitään jokin keino menekin lisäämiseksi.

Paria kuukautta aiemmin kauppias oli perustanut liikkeeseensä alennusosaston, jossa myydään tuotteita selkeästi edullisemmilla hinnoilla. ”Yhdenkin suklaan normaalimyynti oli 15 – 20 rasiaa viikossa. Nyt laskimme hintaa ja laitoimme sen osastolle, ja myynti nousi melkein 2 000 kappaleeseen viikossa”.

Satakertainen menekki on loistavaa bisnestä, mutta aikana jolloin suurin osa suomalaisista on ylipainoisia, pari tuhatta suklaarasiaa viikossa ei ole ihan pikku juttu. Terveellinen ateria sisältää energiaa 100-130 kilokaloria sataa grammaa kohden. Samassa määrässä suklaata kaloreita on neljä kertaa enemmän, reilusti yli 500 kcal.

Supermarkettien suklaarasioissa on sisältöä tavallisesti 200 g, mikä merkitsee 1100 kilokaloria. Tämän perusteella voidaan arvioida, että yhden turkulaisen ruokakaupan yhden ainoan tarjoustuotteen mukana levisi turkulaisiin koteihin joka viikko tiheitä kaloreita 2 200 000 kcal. Koteihin, joissa aikuisista suurin osa ja lapsista joka neljäs on ylipainoisia.

Nämä ovat vain yhden supermarketin lukuja. Jokainen Turun Supermarket, S-market ja Lidl toteuttavat ansaintalogiikkaansa myymällä tarjoushinnoilla epäterveellisiä elintarvikkeita. Eikä pelkästään Turussa vaan kaikkialla Suomessa. Eikä pelkästään ruokakaupoissa vaan R-kioskeissa ja rautakauppojen, Motonettien, Tokmannien, Löytötexien jne. kassojen tuntumassa.

Runsas ja tehostettu sokerikaloreiden myynti on ollut keskeinen tekijä siinä onnettomassa kehityksessä, jonka seurauksena enemmistö suomalaisista on ylipainoisia. Lihavuuden yleistyminen merkitsee enemmän sairauksia.

Yhteiskunnalla on käytettävissä useita keinoja, joilla voidaan vähentää sokerituotteiden houkuttavuutta. Yksi keino on tehdä ”oluet”.

Suomen viranomaiset ovat tehneet viisaan alkoholipoliittisen ratkaisun säätäessään keskioluen myynnille rajoituksia, joiden avulla ruokakaupan asiakkaita suojellaan runsaan alkoholin haitoilta.  Ette ole nähneet ”kaksi tölkkiä yhden hinnalla” tarjouksia, koska oluen kohdalla ne on kielletty. Toinen kulutusta suitsiva säädös määrää, että isoissa pakkauksissa oluen litrahinnan pitää olla vähintään sama kuin pienissä 1/3 litran tölkeissä.

Suomessa tarvitaan vastaavat sokeripoliittiset säädökset. Olutsäännöt tarjoavat valmiin mallin sokerikaloreiden vähentämiseksi. Silloin kun sokerin määrä tuotteessa ylittää tietyn rajan, sitä ei saa myydä alennettuina tarjoustuotteena, eikä suurissa pakkauksissa kilohinta saa olla alhaisempi kuin pienissä.

PS: Sokeripolitiikassa tarvitaan olutsäännön lisäksi laaja sokerivero, lue lisää tästä.

BLOGIKIRJOITUKSET

Makeiset valtaavat kauppoja

Muutama vuosi sitten Kauppalehti uutisoi, että karkinsyönti on Suomessa kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomalaiset käyttivät vuonna 1990 makeisiin keskimäärin 58 euroa, kun se 2016 oli 134 euroa. Koska makeisten ”kaksi yhden hinnalla”...

Karkkeja kaupataan kaikkialla

Viime aikoina makeisten myynti on levinnyt voimakkaasti kaikenlaisten kauppojen valikoimiin. Esimerkkejä ovat halpamyyntiliikkeet, rautakaupat, lastenvaateosasto ja nuorten suosimat kaupat. Tässä havaintoja keväältä 2024. R-kioskilla on yli 30 hyllymetriä karkkeja:...

Mahalaukkumme ei ymmärrä kaloreista mitään

Ihmisen kiinnostavimpia elimiä ovat sydän ja aivot. Mahalaukkumme ei ole erityisen suosittu. Kiinnostavuusasteikolla ehkä vain perna ja käpyrauhanen jäävät sen alapuolelle. Mahalaukkumme ansaitsee suuremman huomion, sillä nykyinen tuhoisa lihavuusepidemia johtuu...

Pelastakaa edes lapset lihavuudelta

Joulukuun alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi suomalaisten terveyden kannalta synkkiä lukuja. Ylipainoisten aikuisten määrä oli edelleen noussut. Maassamme on satatuhatta lihavaa henkilöä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Se merkitsee aina vaan enemmän...

Lihavuus on yhteiskunnan aiheuttama ongelma

Väestöjen lihomisen on aiheuttanut epäterveellisten elintarvikkeiden voimakas runsastuminen ja tehostettu markkinointi. Paavo Rautio kirjoitti kolumnissaan (HS 10.1.) siitä, miten ihmisten ongelmat ja vaivat usein koetaan yhteiskunnan ja ”rakenteiden” aiheuttamiksi....

Lihavuuden aikapommi tikittää

Maailmanpankin Washingtonin osaston kaksi asiantuntijaa halusi selvittää, miten sokeripitoisten juomien verottaminen vaikuttaa niiden kuluttamiseen. He kävivät läpi kaikki tutkimukset, joissa asiaa oli selvitetty. Tulokset he julkaisivat arvostetussa...

Terveysverot eivät ole tehottomia eivätkä syrjiviä

Helsingin Sanomien (28.4.) kirjoituksessa Tutkijat tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä haastateltiin talouden tutkimusprofessoria ja vero-oikeuden professoria elintarvikkeiden terveysveroista. HS:n kirjoituksessa epäillään, ettei terveysveroilla saavuteta...

Terveysveron vaikutuksista on kiistatonta tutkimusnäyttöä

HS:n haastattelussa tutkijat Kosonen ja Linnakangas (28.4.) tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä. Miten voi olla, kun yli 45 maata ottanut sokeriveron käyttöön? Ja tuore 62 tutkimuksen systemaattinen katsaus (JAMA 2020) osoitti veron vaikutuksen:...

Makeiset valtaavat kauppoja

Muutama vuosi sitten Kauppalehti uutisoi, että karkinsyönti on Suomessa kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomalaiset käyttivät vuonna 1990 makeisiin keskimäärin 58 euroa, kun se 2016 oli 134 euroa. Koska makeisten ”kaksi yhden hinnalla”...

lue lisää

Karkkeja kaupataan kaikkialla

Viime aikoina makeisten myynti on levinnyt voimakkaasti kaikenlaisten kauppojen valikoimiin. Esimerkkejä ovat halpamyyntiliikkeet, rautakaupat, lastenvaateosasto ja nuorten suosimat kaupat. Tässä havaintoja keväältä 2024. R-kioskilla on yli 30 hyllymetriä karkkeja:...

lue lisää

Terveysveroilla terveyttä

Soten ongelmat puhuttavat. Erityisesti toivotaan parannusta peruspalveluihin, jotka ovat juuri nyt uhattuina. Niillä on ratkaiseva merkitys lääkäriin pääsyyn ja kansansairauksien pitkäjänteiseen hoitoon. Kansanterveydessä tärkeintä on tautien ehkäisy, joka on ollut...

lue lisää