Suomalaisten ote lipsuu terveyden rinteessä

kirjoittanut | 27.04.2021 | Blogi

Nykyisen ihmislajin kaikilla yksilöillä paino oli terveellä alueella ensimmäiset 300 000 vuotta. Valtavaa ajanjaksoa on vaikea hahmottaa. Sen vuoksi havainnollistan ihmislajin historiaa vaelluksena, jossa jokainen vuosi on yksi metri.

Ensimmäiset esi-isämme ja -äitimme lähtevät Kristiinankaupungista 300 kilometrin taipaleelle Porin kautta kohti Helsingin Senaatintoria. Tuhannet sukupolvet matavat eteenpäin metri vuodessa nopeudella.

Vihdoin 290 kilometrin jälkeen – jossain Kauniaisten risteyksen tienoilla – ihminen keksii maanviljelyksen. Siihen mennessä vaeltajien keskuudessa ei ollut yhtään lihavaa ihmistä. Tiedämme tämän, koska maapallolla on meidän päiviimme asti löytynyt ihmisryhmiä, jotka ovat eläneet samanlaista elämää kuin kivikaudella. Näiden metsästäjä-keräilijöiden joukossa ei ole tavattu yhtään ylipainoista ihmistä. Terve paino rullasi automaattisesti eteenpäin vaakasuoralla pinnalla.

Vuosituhansien ajan maaviljelyn keksimisen jälkeen harvoilla ihmisillä oli ylipainoa, koska vain pienellä eliitillä oli mahdollisuus saada ylimääräisiä kaloreita.

Aleksanterinkadulla Senaatintoria lähestyttäessä alkaa ilmestyä ensimmäisiä merkkejä ylipainon yleistymisestä. Mutta vielä 299,9 kilometrin jälkeen – sata vuotta sitten –  terveyden rinne oli loiva. Painonhallinta oli valtaosalle helppoa.

Senaatintorilla Aleksanteri II:n patsaan kohdalla ihmisten paino alkaa kiihtyvästi nousta. Kun he saapuvat perille 40 vuotta myöhemmin Snellmanin kadun reunaan, ylipainoisia on Suomessa enemmän kuin terveessä painossa olevia.

Ihmisen pitkän vaelluksen aikana geenimme sopeutuivat täydellisesti pitämään laji hengissä ja lisääntymiskykyisenä kivikauden oloissa. Geenien tärkein tehtävä oli ohjata hankkimaan riittävästi ravintoa ja energiaa. Mitään jarruja ei kehittynyt lihomiselle, sillä muutaman kilon vararavinto ihon alla auttoi selviämään niukempien aikojen yli.

Matkalla Aleksanterin patsaalta Snellmaninkadulle ruokatarjonta runsastui moninkertaisesti. Tällä hetkellä supermarkettien tuhansien nimikkeiden valikoimasta melkein puolet koostuu epäterveellisistä tuotteista. Painonhallinnan rinne jyrkentyi nopeasti.

Supermarketin käytävillä kävellessä geeniemme kivikauden tehdasasetukset olettavat meidän liikkuvan edelleen savannilla. Runsaan ravinnon äärellä ne ohjaavat meitä varautumaan niukempiin aikoihin ja syömään kaloreita varastoon. Terveyden rinne on muuttunut liian jyrkäksi. Suurimmalla osalla suomalaisia voimat eivät riitä ylläpitämään tervettä painoa.

Siinä suomalaiset nyt seisovat Snellmaninkadun reunassa kivikautisine geeneineen. Kukaan ei halua olla ylipainoinen, sillä kansa tietää lihavuuden aiheuttavan paljon sairauksia. Siitä huolimatta heille on kertynyt ylimääräisiä kiloja. Valitettavasti nykyisessä lihottavassa ruokaympäristössä geenien paine on useimmille ylivoimainen. Suomalaiset kohottavat katseensa edessä kohoavan Valtioneuvoston linnan ikkunoihin ja huutavat: ”AUTTAKAA!”.

Ylipaino on voimakkaasti lisääntynyt kaikkialla maailmassa. Muutamissa Suomea edistyneemmissä maissa – esimerkiksi Meksikossa ja Chilessä – on veroilla ja säädöksillä ryhdytty suojelemaan kansalaisia epäterveellisten elintarvikkeiden houkutuksilta. Suurin osa suomalaisista toivoo samaa. Tuoreen väestökyselyn mukaan he haluavat sokeriveron, kieltää epäterveellisten elintarvikkeiden mainostamisen lapsille, lopettaa lelujen jakamisen lasten hampurilaisaterioiden yhteydessä ja evätä energiajuomien myynnin alle 15-vuotiaille.

Terveyden rinne on jyrkentynyt, vaikka Suomessa on ilmestynyt useita ravitsemussuosituksia, ja kansalaisille on toistuvasti jaettu terveellisen syömisen ohjeita. Niistä huolimatta ylipainoa on kertynyt entistä enemmän. Sen vähentäminen ei onnistu ilman yhteiskunnan toimenpiteitä.

Hyvä tavoite olisi tällä vuosikymmenellä palauttaa suomalaisten painotilanne Aleksanterin patsaan tilanteeseen – 40 vuoden takaiselle tasolle. Se voi toteutua vain, jos yhteiskunta ryhtyy laeilla ja muilla säädöksillä loiventamaan terveyden rinnettä.

Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja

Blogin tieteelliset lähteet
Blogin pääkuva: Sharon McCutcheon on Unsplash

BLOGIKIRJOITUKSET

Lihavuus uhkaa syntyvien lasten hyvinvointia

Lihavuus vaikuttaa lisääntymisterveyteen monin tavoin, joten yhteiskunnan tulisi panostaa voimakkaasti sen ennaltaehkäisyyn. Joka viidennen suomalaisen synnyttäjän painoindeksi raskauden alkaessa on yli 30, mikä merkitsee vähintään 15 kilon liikapainoa. THL:n...

Mahalaukkumme ei ymmärrä kaloreista mitään

Ihmisen kiinnostavimpia elimiä ovat sydän ja aivot. Mahalaukkumme ei ole erityisen suosittu. Kiinnostavuusasteikolla ehkä vain perna ja käpyrauhanen jäävät sen alapuolelle. Mahalaukkumme ansaitsee suuremman huomion, sillä nykyinen tuhoisa lihavuusepidemia johtuu...

Pelastakaa edes lapset lihavuudelta

Joulukuun alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi suomalaisten terveyden kannalta synkkiä lukuja. Ylipainoisten aikuisten määrä oli edelleen noussut. Maassamme on satatuhatta lihavaa henkilöä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Se merkitsee aina vaan enemmän...

Lihavuus on yhteiskunnan aiheuttama ongelma

Väestöjen lihomisen on aiheuttanut epäterveellisten elintarvikkeiden voimakas runsastuminen ja tehostettu markkinointi. Paavo Rautio kirjoitti kolumnissaan (HS 10.1.) siitä, miten ihmisten ongelmat ja vaivat usein koetaan yhteiskunnan ja ”rakenteiden” aiheuttamiksi....

Lihavuuden aikapommi tikittää

Maailmanpankin Washingtonin osaston kaksi asiantuntijaa halusi selvittää, miten sokeripitoisten juomien verottaminen vaikuttaa niiden kuluttamiseen. He kävivät läpi kaikki tutkimukset, joissa asiaa oli selvitetty. Tulokset he julkaisivat arvostetussa...

Terveysverot eivät ole tehottomia eivätkä syrjiviä

Helsingin Sanomien (28.4.) kirjoituksessa Tutkijat tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä haastateltiin talouden tutkimusprofessoria ja vero-oikeuden professoria elintarvikkeiden terveysveroista. HS:n kirjoituksessa epäillään, ettei terveysveroilla saavuteta...

Terveysveron vaikutuksista on kiistatonta tutkimusnäyttöä

HS:n haastattelussa tutkijat Kosonen ja Linnakangas (28.4.) tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä. Miten voi olla, kun yli 45 maata ottanut sokeriveron käyttöön? Ja tuore 62 tutkimuksen systemaattinen katsaus (JAMA 2020) osoitti veron vaikutuksen:...

Elokuvateatterit uhkaavat lastemme terveyttä

Elokuvateattereiden aulat ovat Suomen epäterveellisimpiä paikkoja. Finnkinon Helsingin Tennispalatsin ja Kinopalatsin teattereiden aulassa on noin viiden metrin leveydeltä popcorn-kaappeja, jokaisessa neljä kerrosta hyllyjä. Kevyitä popcorneja syödessä saattaa tuntua,...

Sokerin kulutus yhteydessä masennukseen

Runsaan sokerin kulutuksen haitat liittyvät tunnetusti lihomiseen sekä hammasterveyteen. Äskettäin julkaistiin tutkimus, jossa suuresta amerikkalaisesta kansallisesta terveys- ja ravintoseurannan (NHANES) aineistosta analysoitiin sokerin saannin ja masennuksen välistä...

lue lisää