Haitalliset elintarvikkeet romuttavat suomalaisten terveyden
Viime vuosisadan loppupuolella Suomella oli maailman ennätys sydämen sepelvaltimotaudissa ja sydänkuolemissa. Mutta olimme myös ensimmäinen maa, joka Pohjois-Karjala-projektin vauhdittamana ryhtyi laajassa mitassa vähentämään tyydyttynyttä maitorasvaa meijerituotteissa. Veren kolesterolitasot laskivat, ja sepelvaltimotauti väheni hämmästyttävän nopeasti.
Kansanterveyden kohentuminen jäi lyhyeksi. Viimeisten 20 – 30 vuoden aikana epäterveellisten elintarvikkeiden aiheuttama jatkuva lihominen on johtanut paljon laajempaan sairauksien sumaan kuin kohonnut kolesteroli.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötutkimusten mukaan Suomessa painoindeksi 30 ylittyy 1,2 miljoonalla aikuisella, joilla on ylimääräistä painoa keskimäärin 25 kiloa. Heidän lisäkseen on 800 000 lievemmin lihavaa, joiden ylimääräinen rasvakudos on pääasiassa sijoittunut haitallisesti vatsaontelon sisälle ja maksaan.
Lihomisen seurauksena Suomessa yli miljoonalla on rasvamaksa, 700 000:lla yönaikaisia hengitysvaikeuksia ja puolella miljoonalla tyypin 2 diabetes. Näiden lisäksi lihavuus lisää useita muita sairauksia – sydäntauteja, syöpätauteja, astmaa, nivelrikkoa jne.
Hyvinvointialueiden rekisteritietojen avulla tutkijat ovat voineet selvittää, että lihavuudesta johtuvat sairaudet aiheuttavat terveydenhuollolle joka vuosi 3,5 miljardin euron ylimääräisen kustannuksen. Se on 14 prosenttia hyvinvointialueiden kokonaisbudjetista.
Vähintään samansuuruinen kuluerä Suomelle syntyy siitä, että lihavuuden aiheuttamien sairauksien vuoksi töistä poissaloja on enemmän ja siirrytään eläkkeelle tavallista aikaisemmin.
Suomalaisten lihomisen ovat aiheuttaneet epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi ja myynti, jotka yhden sukupolven aikana ovat huomattavasti lisääntyneet.
Ruokakaupoissa makeis-, sipsi- ja keksihyllyt ovat valtavasti laajentuneet. Näitä myydään alennettuun hintaan tarjoustuotteina ja myös muiden kuin ruokakauppojen kassojen tuntumassa. Lihottavien pikaruokien myynti on yleistynyt. Internetin lasten sivustoilla mainostetaan makeisia, sipsejä ja muuta epäterveellistä.
Suomessa olisi hyvät mahdollisuudet välttää lihomista, koska peruselintarvikkeemme ovat terveellisiä. Valtaosassa ruokakaupoissa myydyissä valmisaterioissa on kohtuullisesti kaloreita. Kasviksia ja hedelmiä on laajat valikoimat. Mutta näiden ohella kaupoissa on pitkät hyllyrivit makeisia, suklaata, keksejä ja sipsejä. Pikaruokaravintolat houkuttelevat.
Nykyisen hallituksen ohjelmasta on kokonaan unohtunut lihavuus ja sen aiheuttamat terveysongelmat. Tästä kansanterveytemme suurimmasta ongelmasta ei tosiaan ole sanaakaan.
Pieni liikahdus oikeaan suuntaan olisi ollut hallituksen päätös viime keväänä nostaa makeisten arvonlisävero elintarvikkeiden alemmasta 14 %:sta muiden tuotteiden 25,5 %:iin. Siihen liittyvät tapahtumat tulevat jäämään poliittisen päätöksenteon historiaan uhkaavana esimerkkinä siitä, miten suuri liikeyritys kykenee vaikuttamaan valtakunnan tason päätöksiin. Fazerin laajan lobbauskampanjan jälkeen hallitus perui arvonlisäveron noston, ja sen sinettinä pääministeri muurasi uuden makeistehtaan peruskiven.
Lihavuus aiheuttaa suomalaisille valtavan määrän kärsimystä. Maassamme on reilusti yli miljoona kansalaista, joiden liikkuminen on hankalaa, koska jalkojen päällä on jatkuva yli 20 kilon ylimääräinen taakka. Melkein jokaisella on useita sairauksia. Heikko yöuni. Työkyvyttömyyttä.
Suomalaisten hyvinvointi voisi olla jo nyt kohentumassa, jos hallitus olisi alusta lähtien ryhtynyt rajoittamaan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia ja myyntiä.
Pelkkä makeisten arvonlisäveron nosto ei riitä vähentämään riittävästi epäterveellisen sokerin kulutusta. Tarvitaan laaja-alainen haittavero, joka kohdistuu myös kekseihin, sokerimuroihin ja muihin sokerituotteisiin.
Runsaasti sokeria sisältävät elintarvikkeet eivät ole ainoita, joista tulee paljon kaloreita. Myös perunalastujen, hampurilaistuotteiden ja muiden lihottavien elintarvikkeiden kulutusta pitää vähentää. Monissa Euroopan maissa on jo kielletty epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille. Myös ”kaksi yhden hinnalla” tarjousmyynnin kieltäminen vähentäisi haitallista kulutusta.
Pertti Mustajoki
lääkäri, professori, Terve Paino ry