Tietopankki

Tieteelliset lähteet – Ylipainon vähentäminen tasoittaa terveyseroja

marras 18, 2020 | Tieteelliset lähteet | 0 Kommenttia

Marraskuussa 2020 julkaistussa

Ylipainon vähentäminen tasoittaa terveyseroja

Kirjoituksessa käytettyjä tieteellisiä lähteitä.

Terveyserojen kaventaminen terveyspoliittisena tavoitteena
  • Mikkonen J. Terveyden tasa-arvon tulevaisuus. Demos Helsinki 2015
  • Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008 – 2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:16.
  • Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Sosiaali- ja terveysministeriö 2010.
Ylipainon yleisyys Suomessa Ylipaino johtaa terveyden eriarvoisuuteen
  • Nuorten ylipainon yhteys perheen sosiodemografisiin ja -ekonomisiin tekijöihin – Kouluterveyskyselyn tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimuksesta tiiviisti 28, 2019.
  • Lihavuuden esiintyminen koulutusryhmittäin yli 30-vuotiailla.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Finterveys 2017.
  • Tanskan tutkimus: Rasmussen M, Trab Damsgaard M, Schmidt Morgen C ym. Trends in social inequality on overweight and obesity among adolescents in Denmark 1998-2018. Int J Public Health 2020;65:607-17.
Pelkät terveellisen ravinnon ohjeet lisäävät terveyseroja
  • Pickett KE, KellyS, Brunner E ym. Wider income gaps, wider waistbands? An ecological study of obesity and income inequality. J Epidemiol Community Health 2005;59:670-4.
  • Adams J, Mytton O, White M, Monsivais P. Why are some population intervention for diet and obesity more equitable and effective than others? The role of individual agency. PLoS Med 2016; 13 (4): e1001990.
  • Lorenc T, Pettigrew M, Welche V, Tugwell P. What types of interventions generate inequalities? Evidence from systematic reviews. J Epidem Commun Health 2013;67:190-3.
Lyhyt koulutus ja matala tulotaso – heikommat mahdollisuudet terveellisiin ruokavalintoihin
  • Suomessa 500 000 lukihäiriöstä: Qvarnström M. Lukivaikeus. Duodecim 2013;129:176-81.
  • Vaikeuksia ravintotiedon ymmärtämisessä: Nieto C, Jáuregui A, Contreras-Manzano A ym. Understanding and use of food labeling system among Whites and Latinos in the United States and among Mexicans: Results from the International Food Policy Study, 2017. Int J Behav Nutr Phys Act 2019;16:87
  • Vähän koulutusta saaneet alttiimpia mainoksille: Zimmerman FJ, Shimoga SV. The effects of food advertising and cognititve load on food choices. PMC Public Health 2014;14;342.
  • Pienituloiset syövät epäterveellisemin: Ovaskainen M-L, Paturi M, Harald K ym. Aikuisten ruokavalinnat ja sosioekonomiset erot Suomessa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2012;49:132-9.
Tarvitaan konkreettisia päätöksiä PS
  • Erkkola M, Fogelholm M, Konttinen H ym. Ruokaympäristön osatekijät ja ohjauskeinot. Valtioneuvoston selvitys- tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:51.
  • Rantala E, Martikainen J, Lakka T ym.  Suomalaisten lasten ja nuorten ruokaympäristö ja toimenpide-ehdotukset sen kehittämiseksi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaissarja. 2020:19.
  • WHO 2020: Improving dietary intake and achieving food product impovement. A Workshop of ”first mover” countries to exchange exerience and identify wider policy implicatios for the WHO European region.

LIITY JÄSENEKSI

Onko sinusta oikein, että suurin osa lapsille markkinoidusta ruuasta on epäterveellistä?

Haluaisitko, että ruokakaupoissa makeiset, sokerijuomat, perunalastut yms. olisivat vähemmän houkuttelevia?

LIITY JÄSENEKSI 25€