kirjoittanut Pertti Mustajoki | huhti 19, 2021 | Tieteelliset lähteet
Kirjoituksessa käytettyjä tieteellisiä lähteitä.
Ylipainoisia Suomessa
Tutkimuksia ylipainon vaikutuksesta työkykyyn
- Rissanen A, Heliövaara M, Knekt P, Reunanen A, Aromaa A, Maatela J. Risk of disability and mortality due to overweight in a Finnish population. BMJ 1990; 301(6756):835-7. doi: 10.1136/bmj.301.6756.835.
- Roos E, Laaksonen M, Rahkonen O ym. Relative weight and disability retirement: a prospective cohort study. Scand J Work Environ Health 2013;39:259-6
- Korpela K., Roos E., Lallukka T. ym.: Different measures of body weight as predictors of sickness absence. Scand J Public Health, 2013; 41(1): 25-31.
- Henriksson P, Henriksson H, Tynelius P ym. Fitness and body mass index during adolescence and disability later in life. Ann Intern Med 2019;170;230-9.
- Santtila M, Pihlainen K, Koski H ym. Physical fitness in young men between 1975-ND 2015 with a focus on the years 2005-2015. Med Sci Sports Exerc 2017; 50: 292-8.
- Vesikansa A, Jokelainen J, Mehtälä J ym. Lihavuuden yhteys elämänlaatuun ja työkykyyn suomalaisessa aikuisväestössä. Suom Lääkl 2020; 45: 2377-82.
Ruokaympäristön muuttuminen syynä lihavuusepidemiaan
- Mustajoki P. Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta. Duodecim 2015; 131:1345-52.
- Silventoinen K, Sans S, Tolonen H ym. Trends in obesity and energy supply in the WHO MONICA project. Int J Obesity 2004;28:710-8.
Liikennekuolemat
- Liikennekuolemat vähentyneet reilusti. Toim. Jukka Harju, HS 3.2.2020
Yhteiskunnan toimia epäterveellisten elintarvikkeiden vähentämiseksi
- Smith Taillie L, Busey E, Mediano Stolze F ym. Governmental policies ro reduce unhealthy marketing to children. Nutrition Reviews 2020; ahead of print
- Public health product tax in Hungary: An example of succesful intersectorial action using a fiscal tool to promote healthier food choices and raise revenues for public health. WHO
- Guerrero-López CM, Molina M, Colchero MA. Employment changes associated with the introduction of taxes on sugar-sweetened beverages and nonessential energy-dense food in Mexico. Prev Med. 2017 Dec;105S:S43-S49
- Corvalan C, Reyes M, Garmendia ML, Uauy R. Structural responses to the obesity and non-communucable diseases epidemic: update on the Chilean law of food labelling and advertising. Obesity Rev 2019;0:367-74.
- Lobstein T, Neveux M, Landon J. Costs, equity and acceptability of three policies to prevent obesity: A narrative review to support policy development. Obes Sci Practice 2020;6:562-83.
Terveydenhuollon kulut 2000 – 2018
kirjoittanut Pertti Mustajoki | huhti 18, 2021 | Artikkelit
Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa julkisen talouden kestävyyden turvaaminen on keskeinen tavoite. Väestön ikääntyminen on heikentänyt huoltosuhdetta – huollettavien määrä on suurentunut suhteessa työntekijöihin. Työllisyyttä pitää nostaa, jotta nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan ylläpitää.
Tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosentin tasolle. Se edellyttää, että Suomen työelämään saadaan töihin vähintään 60 000 ihmistä lisää vuoteen 2023 mennessä. Työllisyyden parantamiseksi hallituksen tulisi löytää toimivia ja kustannustehokkaita ratkaisuja.
Hallituksen työllisyystoimissa on kuitenkin kokonaan unohdettu ne tekijät, joiden vuoksi suomalaisia ennenaikaisesti eläköityy. Työllisyys lisääntyisi, jos ihmiset pysyisivät terveinä.
Ylipaino lisää lukuisia sairauksia ja ennenaikaista eläköitymistä
Ylipainoisten määrä on jyrkästi noussut viimeisten vuosikymmenten aikana. Terveessä painossa olevia on Suomessa merkittävästi vähemmän kuin ylipainoisia, joita on 30+ vuotiasta miehistä 72 % ja naisista 63 %.
Lihavuus aiheuttaa yli 30 sairautta, joista monet ovat yleisiä kansantauteja. Ne ovat yleistyneet sitä mukaa kuin ylipainoisten määrä on kasvanut. Lihavuussairaudet koskettavat ainakin kahden miljoonan suomalaisen elämää. Ne heikentävät työkykyä ja vähentävät työllisten suomalaisten määrää.
Jo 30 vuotta sitten julkaistiin laaja tutkimus, jossa seurattiin yli 30 000 työssä käyvän suomalaisen siirtymistä eläkkeelle 10 – 16 vuoden aikana. Lihavuus johti työkyvyttömyyseläkkeeseen yli kaksi kertaa useammin kuin terveessä painossa olevilla.
Vastaavia tuloksia saatiin tutkimuksessa, jossa selvitettiin Helsingin kaupungin 6500 työntekijän eläköitymistä kahdeksan vuoden aikavälillä.
Kuvasta nähdään, että terveeseen painoon verrattuna jo lievä painonnousu (painoindeksi 25-30) lisää eläköitymistä. Selvä lihavuus (painoindeksi 30-35) johtaa melkein kaksi kertaa useammin eläkkeelle siirtymiseen. Riski yli kolminkertaistuu vaikeassa lihavuudessa (painoindeksi yli 35).
Ruotsissa saatiin saman suuntaisia tuloksia armeijan kutsuntoihin osallistuneiden 16 – 19-vuotiaiden poikien pitkässä seurannassa. Heillä riski joutua tulevina vuosikymmeninä (mediaani seuranta-aika 28 v) työkyvyttömäksi oli suorassa yhteydessä painoindeksiin. Kutsuntaiässä lihavia (painoindeksi 30–35) kohtasi työkyvyttömyys kaksi kertaa useammin kuin normaalipainoisia. Vaikeasti lihavilla (painoindeksi 35–40) työkyvyttömyys oli kolme kertaa yleisempi.
Suomessa vuonna 2015 asevelvollisuuden aloittaneista miehistä 30 % oli ylipainoisia.
Lihavuussairaudet vaikuttavat myös työssä käyvien pärjäämiseen. Lihavuus lisäsi Helsingin kaupungin työntekijöiden pitkiä sairauslomia. Sama todettiin Finterveys 2017 tutkimuksessa, jossa kysyttiin lähes 5 000 suomalaiselta heidän kokemustaan työkyvystä ja edeltävän vuoden sairauslomista. Terveessä painossa oleviin verrattuna lihavat (painoindeksi yli 30) kokivat työkykynsä selvästi heikommaksi, ja heillä oli edeltävän vuoden aikana ollut kaksi kertaa enemmän sairauspoissaolopäiviä.
Globaali lihavuusepidemia johtuu yhteiskunnan muutoksista
Lihavuuden yleistyminen on seurausta yhteiskunnallisista muutoksista, joista merkittävin on epäterveellisten elintarvikkeiden runsas tarjonta: näihin lukeutuu lähes puolet ruokakauppojen tuotteista.
Ruokaympäristön muuttumisen vuoksi terveyden säilyttäminen on paljon vaikeampaa kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Olemme aivan samanlaisia kuin 40 vuotta sitten. Jyrkentyneen ”painorinteen” vuoksi lihavuussairaudet ovat yleistyneet ja johtaneet työkyvyn menetykseen.
Yhteiskunta voi madaltaa rinnettä
Suomalainen yhteiskunta on kiitettävällä tavalla puuttunut ihmisten terveysuhkiin. Liikennekuolemat vähenivät murto-osaan nopeusrajoituksilla, turvavyöpakolla ja muilla turvallisuutta lisäävillä laeilla ja säädöksillä. Tupakkalaeilla vähennetään tupakoinnin aiheuttamia haittoja.
Myös ylipainon aiheuttamia sairauksia on mahdollista vähentää yhteiskunnan toimenpiteillä. ”Painorinteen” jyrkkyyttä voidaan madaltaa epäterveellisiä elintarvikkeita verottamalla ja muilla säädöksillä.
Näitä on jo ryhdytty toteuttamaan monissa maissa.
Yleisin on sokeripitoisten virvoitusjuomien hinnan nostaminen verottamalla, mikä jossain muodossa on voimassa ainakin 40 maassa. Muita toimia ovat olleet epäterveellisten ruokien markkinointikielto lapsille ja ruokapakkausten varoitusmerkit epäterveellisyydestä.
Terveyden ja työllisyyden parantamiseksi yhteiskunnan on ryhdyttävä madaltamaan terveyden rinnettä Suomessa. ”Elintarviketurvallisuutta” pitää parantaa useilla ratkaisuilla, vastaavasti kuin liikenneturvallisuutta.
Äskettäin toteutetun väestökyselyn mukaan kansalaiset kannattavat terveyspäätöksiä. Niille on siis jo äänestäjien tuki, joten lakien ja säädösten ajaminen olisi puolueille kannattavaa. Suurin osa suomalaisista haluaa, että yhteiskunta:
- nostaa runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden hintaa verottamalla
- kieltää epäterveellisten elintarvikkeiden lapsiin suunnatun mainonnan
- kieltää epäterveellisiin tuotteisiin liittyvät mainoslelut
- kieltää energiajuomien myynnin alle 15-vuotiaille
- säätää epäterveellisten ruokien ja juomien kilo- ja litrahinta samaksi, jotta suuret annokset olisivat vähemmän houkuttelevia
Terveempi paino – miljardien säästöt yhteiskunnalle
Edellä esitetyt näkökohdat liittyvät suomalaisten työkykyyn ja työllisyyteen. Terveempi paino vaikuttaa edullisesti myös huoltosuhteen toiseen tekijään, terveydenhuollon kuluihin.
Tämän vuosituhannen aikana terveydenhuollon kulujen jyrkkä nousu on heikentänyt huoltosuhdetta. Vuonna 2000 terveydenhuollon käyttömenojen osuus bruttokansantuotteesta oli 7,1 %, vuonna 2018 se oli 9,0 %.
Lihavuussairauksien aiheuttama rasitus terveydenhuollolle on suuri, koska niiden joukossa on yleisiä ja kalliita kansantauteja – tyypin 2 diabetes, sepelvaltimotauti, aivoverenkierron häiriöt, tule-sairaudet, uniapnea jne. Lisäksi lihavuus lisää sairastumista yli kymmeneen syöpätyyppiin. Lihavuudesta johtuvaa lisälaskua terveydenhuollon menoihin ei ole selvitetty, mutta joka tapauksessa puhutaan miljardeista euroista.
Lihavuus vaikuttaa myös ikääntyneiden selviytymiseen. Lihavuussairaudet heikentävät liikkumiskykyä ja mahdollisuutta itsenäiseen pärjäämiseen. Lihavuus aikaistaa ikäihmisten siirtymistä hoivapalvelujen piiriin.
Ylipainon vähentäminen olisi Suomelle hyvin tuottoisa projekti. Lisää työllisyyttä, vähentää terveydenhuollon kuluja, ja haitallisten elintarvikkeiden verotus tuo lisäeuroja valtion kassaan.
Artikkelissä käytetyt tieteelliset lähteet.
kirjoittanut Pekka Puska | helmi 21, 2021 | Blogi
Lihavuuden huomattavista terveyshaitoista monien tautien suhteen on vahva tutkimusnäyttö. Väestöseurannat osoittavat myös, kuinka suomalaisten paino on viime vuosikymmeninä noussut, ja nousu näyttää jatkuvan. Viimeisten tietojen mukaan joka neljäs aikuinen suomalainen on lihava, ja ylipainoisia on yli 70 % miehistä ja yli 60 % naisista.
Lihavuus on siis suomalaisilla merkittävä terveyshaitta ja sairastavuuden aiheuttaja, joka vielä jakautuu väestössä epätasaisesti ollen osasyynä sosioekonomisiin terveyseroihin. Lihavuus aiheuttaa myös huomattavan määrän sote-palvelujen tarvetta ja kustannuksia. Tässä tilanteessa avainkysymys on, millä toimenpiteillä väestön lihavuus saataisiin laskuun.
Ihmiset voivat itse paljon vaikuttaa ruokavalintoihinsa ja liikkumiseensa. Tiedotusvälineet ovat pullollaan erilaisia laihdutusohjeita sekä kaupallisia laihdutusohjelmia, ja myös terveydenhuolto opastaa laihduttamisessa. Vaikka monet saavat näin tuloksia hyödyttäen heidän terveyttään, pysyväistulokset ovat monasti niukkoja. Monet laihdutuskuurit ovat tehottomia tai suorastaan haitallisia. Ja väestön lihominen vain jatkuu. Yksilöitä tulee tietysti auttaa heidän painonhallinnassaan, mutta tämä ei ole ratkaisu väestön lihomiskehityksen kääntämisessä.
Ruokaympäristö avainasemassa lihavuuden torjunnassa
Yksilötasolla painoon vaikuttavat ruoka- ja liikuntatottumukset sekä geneettiset tekijät, mutta väestötasolla ne eivät selitä huomattavaa lihomistrendiä. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että kysymys on elinympäristössä tapahtuneista suurista muutoksista, jotka koskevat sekä ruuan tarjontaa että fyysistä aktiviteettia. Elintarvikeympäristömme on muuttunut. Ruokaa ja juomia on yhä monipuolisemmin tarjolla, se on suhteellisesti halvempaa, sitä mainostetaan houkuttelevasti ja annoskoot ovat kasvaneet.
Elintarvikeympäristö kustannusvaikuttavin tapa
Lihomiskehityksen pysäyttämisessä on siis kysymys sekä väestön fyysisen aktiviteetin lisäämisestä että ruokaympäristön muuttamisesta. Väestön fyysisen aktiviteetin lisäämisessä on paljon toimintaa niin kaupunkisuunnittelun, liikennepolitiikan, liikuntapaikkojen kuin liikuntaohjelmien puolella. Elintarvikeympäristöön vaikuttaminen väestön painonhallinnan ja terveyden puolesta on jäänyt vähemmälle. Uusi Terve Paino -yhdistys pyrkii edistämään vaikuttavia poliittisia toimia elintarvikeympäristön muuttamisessa, mikä on kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan kustannusvaikuttavin tapa.
Tällaisen politiikan suunnittelussa tulee esiin ikuinen peruskysymys: keppiä vai porkkanaa – myönteistä tukea vai rajoituksia? Myönteinen tuki on aina miellyttävämpi ja tavoittelemisen arvoista ja sitä ravitsemusohjauksella yritetään. Terveellisten elintarvikkeiden hinnan alentaminen ei ole mahdollista ilman valtion tukea, mihin taas ei ole valtiontaloudellisia mahdollisuuksia. Realistista ei myöskään näytä olevan halvempi verokohtelu, mitä on yritetty.
Terveysperusteinen verotus ohjaa kulutusta terveellisempiin valintoihin
Näin ollen tehokkaaksi ja realistiseksi keinoksi jää poliittinen sääntely, jolla pyritään rajoittamaan epäterveellisten ja lihottavien elintarvikkeiden kulutusta. Pakkoon ei voida eikä tarvitse mennä, koska verotuksella voidaan säädellä hintoja ja näin rajoittaa kulutusta. Hiljattain tehty järjestöjen teettämä väestötutkimus osoitti, että tähän on enemmistön tuki: yli puolet suomalaisista kannatti siirtymistä elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen.
Eniten tukea sai sokeriverotus (58%), mutta myös suolaan ja kovaan rasvaan kohdistuva verotus sai paljon kannatusta. Sokeriverotus, joka kohdistuu erityisesti lasten ja nuorten ylipainon torjuntaan, on saanut myös julkisuudessa paljon myönteistä huomiota. Sen selvittäminen on jo hallitusohjelmassa. On hyvä muistaa, että sokeriverolla korvattaisiin tehokkaammin nykyinen virvoitusjuomavero ja aiempi makeisvero.
Terveysperusteinen ravintovero, kuten sokerivero, vähentäisi haitallista kulutusta ja parantaisi kansanterveyttä. Terveyspalvelujen tarve vähenisi ja toisi valtiolle kaivattuja verotuloja. Ruokakustannuksiin se ei vaikuttaisi kulutuksen siirtyessä terveellisempiin vaihtoehtoihin.
Elintarvikkeiden tuotekehityksessä terveys keskiöön
Merkittävää on myös, että sokerivero kannustaisi elintarviketeollisuutta muuttamaan tuotteittensa koostumusta. Terveellisemmät elintarvikkeet ovatkin kestävä tie parempaan kansanterveyteen pitkällä tähtäimellä. Vaikutukset ovat jo nähtävissä elintarvikkeiden suolapitoisuuden vähenemisessä ja rasvakoostumuksen muutoksissa. Kun elintarvikkeiden koostumus muuttuu, niin kuluttajat eivät joudu kamppailemaan muutoksen kanssa, vaan se tapahtuu kuin itsestään.
Lihavuuden torjuntaan tarvitaan monia terveyspäätöksiä
Terveellisempään ruokaympäristöön tähtäävässä politiikassa on paljon muutakin tehtävissä kuin vaikuttava veropolitiikka. Kysymys on mm. lapsia houkuttavasta epäterveellisten tuotteiden mainonnasta, niiden paljousalennuksista, kouluruokailusta ja makean myynnistä kouluissa. Eräs konkreettinen uudistus olisi lihottavan ja monella tavalla haitallisten energiajuomien myyntikielto alle 15-vuotiaille lapsille, mitä tutkimuksessa kannatti peräti 83 % suomalaisista.
kirjoittanut Pertti Mustajoki | tammi 26, 2021 | Artikkelit
26.1.2021 ilmestyivät tulokset Taloustutkimus Oy:n toteuttamasta 1 100 suomalaiselle lähetetystä kyselystä, jossa selvitettiin ihmisten mielipiteitä epäterveellisten elintarvikkeiden myynnin rajoittamisesta. Kyselyn olivat tilanneet kolme kansanterveys-järjestöä: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, seitsemän suuren potilasjärjestön Yksi Elämä -verkosto ja Terve Paino ry.
Tiedote kyselyn tuloksista löytyy täältä. Täydellinen raportti yli kahdenkymmenen kysymyksen tuloksista ja analyyseistä on myös kaikkien luettavissa. Tässä artikkelissa keskitymme niihin kuuteen kysymykseen, jotka liittyivät epäterveellisten ruokien ja juomien aiheuttamiin ylimääräisiin kaloreihin. Näiden kysymysten täydelliset tulokset löytyvät täältä.
- Sokerivero: Tulisi säätää sokerivero, joka nostaa runsaasti sokeria sisältävien juomien, makeisten, keksien, jugurttien ym. hintaa.
- Mainoskielto: Lapsia houkuttavien epäterveellisten juomien ja elintarvikkeiden mainonta tulisi kieltää.
- Kilo/litrahinta: Epäterveellisten elintarvikkeiden (makeiset, perunalastut, sokerijuomat yms.) kilo- ja litrahinta tulisi säätää samaksi, jotta suuret annokset olisivat vähemmän houkuttelevia.
- Tarjoustuotteiden kielto: Makeisten ja muiden epäterveellisten elintarvikkeiden myynti kassoilla ja tarjoustuotteina (kuten kaksi yhden hinnalla, tai osta 3, maksa 2) tulisi kieltää.
- Lelukielto: Epäterveellisten tuotteiden yhteydessä lapsille jaettavat mainoslelut tulisi kieltää.
- Energiajuomat: Energiajuomien myynti alle 15-vuotiaille tulisi kieltää.
Kyselyssä vastaajille annettiin viisi vastausvaihtoehtoa: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, jokseenkin eri mieltä ja täysin eri mieltä. Kuvassa samaa mieltä ja eri mieltä tarkoittaa ”täysin” ja ”jokseenkin” vastausten summaa.
Useimpien kysymysten kohdalla yli 60 % suomalaisista kannattaa ehdotettuja veroja ja rajoituksia. Vastustajia eli eri mieltä olevia on selvästi vähemmän. Kolmen kysymyksen kohdalla heitä on vähemmän kuin 20 % ja kahdessa kysymyksessä alle 30 %.
Naiset kannattavat esitettyjä toimenpiteitä useammin kuin miehet. Sukupuoliero on yli 10 %-yksikköä mainoskiellossa, kilo/litrahinnassa ja energiajuomissa. Korkeammin koulutetut kannattavat esitettyjä toimia useammin kuin vähemmän koulutetut, mutta erot ovat pieniä.
Haittaveron ja epäterveellisten elintarvikkeiden rajoittamisen laaja kannatus ei loppujen lopuksi yllätä. Vuonna 2014 Lääkäriliiton, Apteekkariliiton ja Lääketietokeskuksen teettämässä väestökyselyssä vastaajat pitivät lihavuutta suomalaisten suurimpana terveysuhkana. Suomalaiset ovat fiksuja ja tietävät, että lihavuus aiheuttaa paljon sairauksia. He tietävät myös, miten vaikeaa tämän päivän ruokamaailmassa on pysyä terveessä painossa. Kysymyksiin vastanneet suomalaiset haluavat, että yhteiskunta ryhtyy suojeleman heitä, heidän lapsiaan ja muita omaisiaan ylimääräisten kaloreiden aiheuttamilta sairauksilta.
Epäterveellisten elintarvikkeiden kulutuksen vähentäminen veroilla ja säädöksillä tukisi terveyttä. Lihavuus aiheuttaa yli 30 sairautta, joista monet ovat yleisiä kansantauteja. Samalla lihavuussairauksien aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat – 6 000 joka vuosi – alkaisivat vähentyä. Myös terveyteen liittyvä eriarvoisuus kaventuisi. Samalla yhteiskunta hyötyisi: valtio saisi kaivattuja verotuloja, ja terveydenhuollon kustannuspaineet vähitellen keventyisivät.
Suomalaisten selvä enemmistö haluaa terveysperusteisia veroja ja muita säädöksiä, jotka hyödyttäisivät sekä kansalaisia että valtionhallintoa. Kuitenkaan tähän mennessä maan päättäjät eivät ole panneet tikkua ristiin asian viemiseksi eteenpäin.
Sanna Marinin hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön kansanterveyttä edistävän veron, joka kohdistuisi esimerkiksi sokeriin. Runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden haittaveron toteuttamiseen pitää ryhtyä välittömästi.
Sokeriveron lisäksi tarvitaan myös muita säädöksiä suojelemaan etenkin lapsia lihomiselta. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille on jo kielletty joissakin maissa, ja se tulee toteuttaa Suomessa mahdollisimman pian.
Syömistutkimusten avulla on paljastunut, että kaikilla ihmisillä on voimakas taipumus syödä isoista annoksista enemmän. Suomalaiset ovat tajunneet tämän ja haluavat suojaa isojen annosten houkutuksilta.
Suomessa on jo toimiva esimerkki paljousalennuksen kiellosta. Ruokakaupassa kulkija voi todeta, miten oluen litrahinta 12 tölkin mäyräkoirassa on vähintään sama kuin1/3 litran tölkissä. Tämän rajoitusten tarkoitus on vähentää alkoholijuomien haitallista kulutusta. Vastaavasti sokeripitoisten juomien, sipsien, makeisten, keksien ja muiden lihottavien elintarvikkeiden kilohinnan säätäminen samaksi annos- tai pakkauskoosta riippumatta suojelisi ylimääräisiltä kaloreilta.
Terve Paino ry
Pertti Mustajoki
Pekka Puska
Terhi Koivumäki
Leena Nieminen
kirjoittanut Pertti Mustajoki | marras 15, 2020 | Artikkelit
Suomessa terveyserojen kaventaminen on ollut terveyspoliittisena tavoitteena 1980-luvulta asti. Runsas kymmenen vuotta sitten Sosiaali- ja terveysministeriö laati terveyserojen kaventamiseen tähtäävän toimintaohjelman. Hallitusohjelmissa – myös nykyisessä – terveyden tasa-arvon lisääminen on ollut toistuvasti tavoitteena.
Ylipaino ja terveyden eriarvoisuus
Ylipaino aiheuttaa yli 30 sairautta, joihin joka vuosi kuolee ennen aikaisesti 6 000 suomalaista.
Suomessa yli 30-vuotiasta miehistä 72 % ja naisista 64 % on ylipainoisia. Lapsistamme 200 000 on painoa liikaa painoa.
Paino ei ole noussut tasaisesti, vaan ylipainoa on vähemmän koulutetuilla enemmän. Perusasteen suorittaneista yli 30-vuotiaista miehistä reilusti lihavia (painoindeksi yli 30) on selvästi useampi (35 %) kuin korkean asteen koulutetuilla (23 %). Myös naisissa on koulutukseen liittyviä painoeroja, joskaan ei yhtä suuria kuin miehillä.
Koulutustason vaikutus näkyy myös nuorilla. Ammattikouluissa tytöillä ja pojilla on selvästi enemmän ylipainoa kuin lukiota käyvillä.
Tanskassa on tutkittu, miten lihavuus viimeisten 20 vuoden aikana on lisääntynyt 11 – 15 -vuotiailla. Vanhempien tulotaso ja koulutus vaikutti selvästi. Sosioekonomisesti heikoimman kolmanneksen perheissä lihoneiden nuorten osuus oli yli kaksi kertaa suurempi kuin ylimmän kolmanneksen perheissä.
Pelkät terveellisen ravinnon ohjeet lisäävät terveyseroja
Suomessa on ilmestynyt useita ravitsemussuosituksia ja ihmisiä on toistuvasti kannustettu terveellisempään syömisen. Näistä huolimatta viime vuosikymmeninä sekä ylipaino että terveyserot ovat kasvaneet. Valitettavasti terveellisiin elintapoihin tähtäävät kampanjat tavoittavat pääasiassa hyvin koulutetun väestön.
Terveellisestä ravinnosta tiedottaminen ei ole kovin tehokasta, mutta aina joku muuttaa tottumuksiaan terveellisemmiksi. Tämä ”joku” on todennäköisesti tavallisesta enemmän koulutettu henkilö, koska vähemmän koulutettua väestönosaa kampanjat tavoittavat huonommin. Terveysvalistus on varmasti ollut hyödyllistä, mutta se vaikuttaa pääasiassa hyvin koulutettuun väestöön. Tämä voi näkyä keskimäärin tyydyttävänä tuloksena, mutta terveyserot ovat samalla suurentuneet.
Edellä kerrotulle ilmiölle on annettu nimi inverse prevention law, ”ehkäisevän työn käänteislaki”. Pyrkimyksenä on tehdä hyvää ja ehkäistä jotain ikävää, mutta saadaankin päinvastainen tulos. Ne jotka eniten tarvitsevat tietoa terveellisestä ravinnosta, saavat sitä vähiten.
Ravitsemustietoa ja -ohjausta terveelliseen ravintoon luonnollisesti tarvitaan edelleen. Sitä Suomessa toteutetaan aktiivisesti lasten, nuorten ja perheiden kohdalla jatkumona, joka alkaa äitiysneuvoloissa ja jatkuu kouluissa ja opiskelijoiden terveydenhuollossa. Mutta jos halutaan vähentää terveyseroja, sen rinnalla tarvitaan yhteiskunnan säätelyä, joka suojaa epäterveellisten elintarvikkeiden vaikutuksilta.
Lyhyt koulutus ja matala tulotaso – heikommat mahdollisuudet terveellisiin ruokavalintoihin
Vaikka terveellisen ravinnon ohjeet tavoittaisivat niitä eniten tarvitsevat, heidän mahdollisuutensa niiden toteuttamiseen ovat heikommat. Tähän löytyy useita syitä.
- Alempi koulutustaso merkitsee niukempaa toimeentuloa. Tämä aiheuttaa huolta ja stressiä, joiden vallitessa voimia ei riitä terveellisestä syömisestä ja juomisesta huolehtimiseen.
- Suomessa on puoli miljoonaa lukihäiriöistä, joilla tekstin ymmärtäminen on tavallista vaativampaa.
- Ravitsemusohjeiden sisäistäminen voi muutenkin olla vaikeaa. Niitä laativat akateemisesti koulutetut henkilöt, mikä näkyy terveysohjeiden kielessä. Usein niissä käytetään ilmauksia ja lauserakenteita, jotka ovat eivät helposti avaudu tavalliselle kansalle.
- Myös nykyinen tapa ilmoittaa ruokapakkausten ravitsemustiedot antaa etumatkaa hyvin koulutetuille. Tiedot ovat pakkausten takaosassa ja yleensä pienellä fontilla. Tarkan näön lisäksi vaatii huomattavaa koulutustasoa ymmärtää, mitä terveydelle merkitsevät energian kJ/kcal tai suolan, kuidun ja kovan rasvan määrät sataa grammaa ja annosta kohden.
- Vähemmän koulutetut ovat alttiimpia ruokamainosten vaikutuksille.
Ei ole mitenkään yllättävää, että vähäinen koulutustaso ja siihen liittyvä niukempi toimeentulo näkyy syömistottumuksissa. Verrattuna keski- ja suurituloisiin, pienituloiset suomalaiset syövät epäterveellisempää ruokaa: käyttävät vähemmän kasviksia, ruisleipää ja vähärasvaista maitoa sekä vastaavasti enemmän sokeroituja virvoitusjuomia.
Terveyden eriarvoisuus vähenee yhteiskunnan ohjauksella
Vuonna 2011 Unkarissa otettiin käyttöön epäterveellisiin elintarvikkeisiin kohdistuvat verot.
Kolme vuotta myöhemmin niiden vaikutuksia selvitettiin WHO:n perusteellisessa tutkimuksessa. Sen mukaan verotettavien tuotteiden hinnat nousivat 29 %,ja niiden kulutus vastaavasti väheni 27 %.
Kuva kertoo eri koulutusryhmissä, kuinka suuri osa vastaajista vähensi epäterveellisiä elintarvikkeita.
Vähiten koulutetut (primary education, harmaat pylväät) muuttivat tottumuksiaan terveellisempään suuntaan huomattavasti useammin on kuin korkeimmin koulutetut (tumman siniset pylväät).
Vastaavia tuloksia todettiin Meksikossa, kun sokeripitoisten virvoitusjuomien hintaa nostettiin verotuksella. Eniten niiden käyttö väheni perheissä, joissa oli alhainen tulotaso.
Miksi epäterveellisten elintarvikkeiden hintojen nostaminen vaikuttaa enemmän vähän koulutusta saaneiden tottumuksiin? Taustalla vaikuttaa se, että heillä epäterveellinen syöminen on yleisempää kuin hyvin enemmän koulutetuilla.
Oletetaan että epäterveellisesti syöviä vähän koulutetuissa on 60 % ja korkeakoulutetuissa 30 %. Jos molemmissa ryhmissä puolet muuttaa tottumuksiaan terveellisemmiksi, se merkitsee, että sataa hyvin koulutettua kohden 15 henkeä muuttaa tottumuksiaan ja heikosti koulutusta saaneista kaksi kertaa enemmän eli 30. Jotain vastaavaa on nähtävissä kuvassa: vähän koulutettujen joukossa terveempään suuntaan muutoksia tehneitä on kaksi kertaa enemmän kuin korkeakoulutetuilla.
Unkarin kokemusten jälkeen lakien ja muiden säädösten vaikutuksia on selvitetty monissa maissa. Tänä vuonna ilmestyi perusteellinen tieteellinen selvitys siitä, miten vaikuttavat sokeria sisältävien juomien verottaminen, selkeät ravitsemustiedot ruokapakkausten etuosassa ja epäterveellisten ruokien markkinointirajoitukset lapsille. Jokaisen todettiin vaikuttavan myönteisellä tavalla terveyteen liittyvään tasa-arvoon. Kaikki olivat highly cost effective, yhteiskunnan kannalta ne voitiin toteuttaa pienin kustannuksin.
Tarvitaan konkreettisia päätöksiä
Suomessa terveyserojen kaventaminen nousi ensi kertaa tavoitteeksi 1980, samalla vuosikymmenellä kun lihavuuskäyrät kääntyivät jyrkempään nousuun. Seuraavina vuosikymmeninä molemmat muuttuivat huonompaan suuntaan – ylipainoisten määrä alkoi nopeasti kasvaa ja terveyserot levenivät. Tämän tuskin on sattumaa. Lihavuuden aiheuttamat sairaudet ovat kasvattaneet terveyden eriarvoisuutta.
Terveyteen liittyvän tasa-arvon lisäämistä on toistettu hallitusohjelmasta toiseen, mutta toistaiseksi ei ole tehty mitään toimivaa terveyserojen vähentämiseksi. Ylipainon torjuminen ja terveyserojen kaventaminen on jätetty kokonaan yksittäisten kansalaisten harteille. Se on nykyisen runsaan 24/7 ruokakulttuurin vallitessa useimmille suomalaisille ylivoimainen tehtävä.
Jos Suomen päättäjät eivät aio tehdä mitään toimivaa terveyserojen kaventamiseksi, ei ole kovin rehellistä toistaa terveyden tasa-arvon ylevää tavoitetta vuodesta toiseen.
Jos sen sijaan aidosti haluatte kaventaa sosiaaliryhmien välistä terveyskuilua, käyttäkää niitä keinoja, jotka ovat hallussanne. Laatikaa lakeja ja säädöksiä, jotka ohjaavat kaikkia suomalaisia terveellisempiin ruokavalintoihin.
PS
Ennen toimeen ryhtymistä ei tarvitse asettaa pitkään istuvia asiantuntijoiden työryhmiä, sillä Valtioneuvoston selvitys- tutkimustoiminnan julkaisusarjassa on äskettäin ilmestynyt kaksi nykyisen ruokaympäristön perusteellista selvitystä. Molemmat suosittelevat terveysperusteista verottamista.
Suomessa ei tarvitse ryhtyä keksimään pyörää uudestaan. Tänä syksynä ilmestyi WHO:n raportti Improving dietary intake and achieving food product improving. Se kertoo, millä keinoilla muissa maissa on jo onnistuttu toteuttamaan haitallisten tuotteiden verottamista, kehittämään ruokapakkausten terveysmerkintöjä ja rajoittamaan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia lapsille. Toimivia esimerkkejä, joita voidaan soveltaa Suomen oloihin.
Kirjoituksessa käytetyt tieteelliset lähteet
