kirjoittanut Pertti Mustajoki | huhti 18, 2021 | Artikkelit
Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa julkisen talouden kestävyyden turvaaminen on keskeinen tavoite. Väestön ikääntyminen on heikentänyt huoltosuhdetta – huollettavien määrä on suurentunut suhteessa työntekijöihin. Työllisyyttä pitää nostaa, jotta nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan ylläpitää.
Tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosentin tasolle. Se edellyttää, että Suomen työelämään saadaan töihin vähintään 60 000 ihmistä lisää vuoteen 2023 mennessä. Työllisyyden parantamiseksi hallituksen tulisi löytää toimivia ja kustannustehokkaita ratkaisuja.
Hallituksen työllisyystoimissa on kuitenkin kokonaan unohdettu ne tekijät, joiden vuoksi suomalaisia ennenaikaisesti eläköityy. Työllisyys lisääntyisi, jos ihmiset pysyisivät terveinä.
Ylipaino lisää lukuisia sairauksia ja ennenaikaista eläköitymistä
Ylipainoisten määrä on jyrkästi noussut viimeisten vuosikymmenten aikana. Terveessä painossa olevia on Suomessa merkittävästi vähemmän kuin ylipainoisia, joita on 30+ vuotiasta miehistä 72 % ja naisista 63 %.
Lihavuus aiheuttaa yli 30 sairautta, joista monet ovat yleisiä kansantauteja. Ne ovat yleistyneet sitä mukaa kuin ylipainoisten määrä on kasvanut. Lihavuussairaudet koskettavat ainakin kahden miljoonan suomalaisen elämää. Ne heikentävät työkykyä ja vähentävät työllisten suomalaisten määrää.
Jo 30 vuotta sitten julkaistiin laaja tutkimus, jossa seurattiin yli 30 000 työssä käyvän suomalaisen siirtymistä eläkkeelle 10 – 16 vuoden aikana. Lihavuus johti työkyvyttömyyseläkkeeseen yli kaksi kertaa useammin kuin terveessä painossa olevilla.
Vastaavia tuloksia saatiin tutkimuksessa, jossa selvitettiin Helsingin kaupungin 6500 työntekijän eläköitymistä kahdeksan vuoden aikavälillä.
Kuvasta nähdään, että terveeseen painoon verrattuna jo lievä painonnousu (painoindeksi 25-30) lisää eläköitymistä. Selvä lihavuus (painoindeksi 30-35) johtaa melkein kaksi kertaa useammin eläkkeelle siirtymiseen. Riski yli kolminkertaistuu vaikeassa lihavuudessa (painoindeksi yli 35).
Ruotsissa saatiin saman suuntaisia tuloksia armeijan kutsuntoihin osallistuneiden 16 – 19-vuotiaiden poikien pitkässä seurannassa. Heillä riski joutua tulevina vuosikymmeninä (mediaani seuranta-aika 28 v) työkyvyttömäksi oli suorassa yhteydessä painoindeksiin. Kutsuntaiässä lihavia (painoindeksi 30–35) kohtasi työkyvyttömyys kaksi kertaa useammin kuin normaalipainoisia. Vaikeasti lihavilla (painoindeksi 35–40) työkyvyttömyys oli kolme kertaa yleisempi.
Suomessa vuonna 2015 asevelvollisuuden aloittaneista miehistä 30 % oli ylipainoisia.
Lihavuussairaudet vaikuttavat myös työssä käyvien pärjäämiseen. Lihavuus lisäsi Helsingin kaupungin työntekijöiden pitkiä sairauslomia. Sama todettiin Finterveys 2017 tutkimuksessa, jossa kysyttiin lähes 5 000 suomalaiselta heidän kokemustaan työkyvystä ja edeltävän vuoden sairauslomista. Terveessä painossa oleviin verrattuna lihavat (painoindeksi yli 30) kokivat työkykynsä selvästi heikommaksi, ja heillä oli edeltävän vuoden aikana ollut kaksi kertaa enemmän sairauspoissaolopäiviä.
Globaali lihavuusepidemia johtuu yhteiskunnan muutoksista
Lihavuuden yleistyminen on seurausta yhteiskunnallisista muutoksista, joista merkittävin on epäterveellisten elintarvikkeiden runsas tarjonta: näihin lukeutuu lähes puolet ruokakauppojen tuotteista.
Ruokaympäristön muuttumisen vuoksi terveyden säilyttäminen on paljon vaikeampaa kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Olemme aivan samanlaisia kuin 40 vuotta sitten. Jyrkentyneen ”painorinteen” vuoksi lihavuussairaudet ovat yleistyneet ja johtaneet työkyvyn menetykseen.
Yhteiskunta voi madaltaa rinnettä
Suomalainen yhteiskunta on kiitettävällä tavalla puuttunut ihmisten terveysuhkiin. Liikennekuolemat vähenivät murto-osaan nopeusrajoituksilla, turvavyöpakolla ja muilla turvallisuutta lisäävillä laeilla ja säädöksillä. Tupakkalaeilla vähennetään tupakoinnin aiheuttamia haittoja.
Myös ylipainon aiheuttamia sairauksia on mahdollista vähentää yhteiskunnan toimenpiteillä. ”Painorinteen” jyrkkyyttä voidaan madaltaa epäterveellisiä elintarvikkeita verottamalla ja muilla säädöksillä.
Näitä on jo ryhdytty toteuttamaan monissa maissa.
Yleisin on sokeripitoisten virvoitusjuomien hinnan nostaminen verottamalla, mikä jossain muodossa on voimassa ainakin 40 maassa. Muita toimia ovat olleet epäterveellisten ruokien markkinointikielto lapsille ja ruokapakkausten varoitusmerkit epäterveellisyydestä.
Terveyden ja työllisyyden parantamiseksi yhteiskunnan on ryhdyttävä madaltamaan terveyden rinnettä Suomessa. ”Elintarviketurvallisuutta” pitää parantaa useilla ratkaisuilla, vastaavasti kuin liikenneturvallisuutta.
Äskettäin toteutetun väestökyselyn mukaan kansalaiset kannattavat terveyspäätöksiä. Niille on siis jo äänestäjien tuki, joten lakien ja säädösten ajaminen olisi puolueille kannattavaa. Suurin osa suomalaisista haluaa, että yhteiskunta:
- nostaa runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden hintaa verottamalla
- kieltää epäterveellisten elintarvikkeiden lapsiin suunnatun mainonnan
- kieltää epäterveellisiin tuotteisiin liittyvät mainoslelut
- kieltää energiajuomien myynnin alle 15-vuotiaille
- säätää epäterveellisten ruokien ja juomien kilo- ja litrahinta samaksi, jotta suuret annokset olisivat vähemmän houkuttelevia
Terveempi paino – miljardien säästöt yhteiskunnalle
Edellä esitetyt näkökohdat liittyvät suomalaisten työkykyyn ja työllisyyteen. Terveempi paino vaikuttaa edullisesti myös huoltosuhteen toiseen tekijään, terveydenhuollon kuluihin.
Tämän vuosituhannen aikana terveydenhuollon kulujen jyrkkä nousu on heikentänyt huoltosuhdetta. Vuonna 2000 terveydenhuollon käyttömenojen osuus bruttokansantuotteesta oli 7,1 %, vuonna 2018 se oli 9,0 %.
Lihavuussairauksien aiheuttama rasitus terveydenhuollolle on suuri, koska niiden joukossa on yleisiä ja kalliita kansantauteja – tyypin 2 diabetes, sepelvaltimotauti, aivoverenkierron häiriöt, tule-sairaudet, uniapnea jne. Lisäksi lihavuus lisää sairastumista yli kymmeneen syöpätyyppiin. Lihavuudesta johtuvaa lisälaskua terveydenhuollon menoihin ei ole selvitetty, mutta joka tapauksessa puhutaan miljardeista euroista.
Lihavuus vaikuttaa myös ikääntyneiden selviytymiseen. Lihavuussairaudet heikentävät liikkumiskykyä ja mahdollisuutta itsenäiseen pärjäämiseen. Lihavuus aikaistaa ikäihmisten siirtymistä hoivapalvelujen piiriin.
Ylipainon vähentäminen olisi Suomelle hyvin tuottoisa projekti. Lisää työllisyyttä, vähentää terveydenhuollon kuluja, ja haitallisten elintarvikkeiden verotus tuo lisäeuroja valtion kassaan.
Artikkelissä käytetyt tieteelliset lähteet.
kirjoittanut Pekka Puska | helmi 21, 2021 | Blogi
Lihavuuden huomattavista terveyshaitoista monien tautien suhteen on vahva tutkimusnäyttö. Väestöseurannat osoittavat myös, kuinka suomalaisten paino on viime vuosikymmeninä noussut, ja nousu näyttää jatkuvan. Viimeisten tietojen mukaan joka neljäs aikuinen suomalainen on lihava, ja ylipainoisia on yli 70 % miehistä ja yli 60 % naisista.
Lihavuus on siis suomalaisilla merkittävä terveyshaitta ja sairastavuuden aiheuttaja, joka vielä jakautuu väestössä epätasaisesti ollen osasyynä sosioekonomisiin terveyseroihin. Lihavuus aiheuttaa myös huomattavan määrän sote-palvelujen tarvetta ja kustannuksia. Tässä tilanteessa avainkysymys on, millä toimenpiteillä väestön lihavuus saataisiin laskuun.
Ihmiset voivat itse paljon vaikuttaa ruokavalintoihinsa ja liikkumiseensa. Tiedotusvälineet ovat pullollaan erilaisia laihdutusohjeita sekä kaupallisia laihdutusohjelmia, ja myös terveydenhuolto opastaa laihduttamisessa. Vaikka monet saavat näin tuloksia hyödyttäen heidän terveyttään, pysyväistulokset ovat monasti niukkoja. Monet laihdutuskuurit ovat tehottomia tai suorastaan haitallisia. Ja väestön lihominen vain jatkuu. Yksilöitä tulee tietysti auttaa heidän painonhallinnassaan, mutta tämä ei ole ratkaisu väestön lihomiskehityksen kääntämisessä.
Ruokaympäristö avainasemassa lihavuuden torjunnassa
Yksilötasolla painoon vaikuttavat ruoka- ja liikuntatottumukset sekä geneettiset tekijät, mutta väestötasolla ne eivät selitä huomattavaa lihomistrendiä. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että kysymys on elinympäristössä tapahtuneista suurista muutoksista, jotka koskevat sekä ruuan tarjontaa että fyysistä aktiviteettia. Elintarvikeympäristömme on muuttunut. Ruokaa ja juomia on yhä monipuolisemmin tarjolla, se on suhteellisesti halvempaa, sitä mainostetaan houkuttelevasti ja annoskoot ovat kasvaneet.
Elintarvikeympäristö kustannusvaikuttavin tapa
Lihomiskehityksen pysäyttämisessä on siis kysymys sekä väestön fyysisen aktiviteetin lisäämisestä että ruokaympäristön muuttamisesta. Väestön fyysisen aktiviteetin lisäämisessä on paljon toimintaa niin kaupunkisuunnittelun, liikennepolitiikan, liikuntapaikkojen kuin liikuntaohjelmien puolella. Elintarvikeympäristöön vaikuttaminen väestön painonhallinnan ja terveyden puolesta on jäänyt vähemmälle. Uusi Terve Paino -yhdistys pyrkii edistämään vaikuttavia poliittisia toimia elintarvikeympäristön muuttamisessa, mikä on kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan kustannusvaikuttavin tapa.
Tällaisen politiikan suunnittelussa tulee esiin ikuinen peruskysymys: keppiä vai porkkanaa – myönteistä tukea vai rajoituksia? Myönteinen tuki on aina miellyttävämpi ja tavoittelemisen arvoista ja sitä ravitsemusohjauksella yritetään. Terveellisten elintarvikkeiden hinnan alentaminen ei ole mahdollista ilman valtion tukea, mihin taas ei ole valtiontaloudellisia mahdollisuuksia. Realistista ei myöskään näytä olevan halvempi verokohtelu, mitä on yritetty.
Terveysperusteinen verotus ohjaa kulutusta terveellisempiin valintoihin
Näin ollen tehokkaaksi ja realistiseksi keinoksi jää poliittinen sääntely, jolla pyritään rajoittamaan epäterveellisten ja lihottavien elintarvikkeiden kulutusta. Pakkoon ei voida eikä tarvitse mennä, koska verotuksella voidaan säädellä hintoja ja näin rajoittaa kulutusta. Hiljattain tehty järjestöjen teettämä väestötutkimus osoitti, että tähän on enemmistön tuki: yli puolet suomalaisista kannatti siirtymistä elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen.
Eniten tukea sai sokeriverotus (58%), mutta myös suolaan ja kovaan rasvaan kohdistuva verotus sai paljon kannatusta. Sokeriverotus, joka kohdistuu erityisesti lasten ja nuorten ylipainon torjuntaan, on saanut myös julkisuudessa paljon myönteistä huomiota. Sen selvittäminen on jo hallitusohjelmassa. On hyvä muistaa, että sokeriverolla korvattaisiin tehokkaammin nykyinen virvoitusjuomavero ja aiempi makeisvero.
Terveysperusteinen ravintovero, kuten sokerivero, vähentäisi haitallista kulutusta ja parantaisi kansanterveyttä. Terveyspalvelujen tarve vähenisi ja toisi valtiolle kaivattuja verotuloja. Ruokakustannuksiin se ei vaikuttaisi kulutuksen siirtyessä terveellisempiin vaihtoehtoihin.
Elintarvikkeiden tuotekehityksessä terveys keskiöön
Merkittävää on myös, että sokerivero kannustaisi elintarviketeollisuutta muuttamaan tuotteittensa koostumusta. Terveellisemmät elintarvikkeet ovatkin kestävä tie parempaan kansanterveyteen pitkällä tähtäimellä. Vaikutukset ovat jo nähtävissä elintarvikkeiden suolapitoisuuden vähenemisessä ja rasvakoostumuksen muutoksissa. Kun elintarvikkeiden koostumus muuttuu, niin kuluttajat eivät joudu kamppailemaan muutoksen kanssa, vaan se tapahtuu kuin itsestään.
Lihavuuden torjuntaan tarvitaan monia terveyspäätöksiä
Terveellisempään ruokaympäristöön tähtäävässä politiikassa on paljon muutakin tehtävissä kuin vaikuttava veropolitiikka. Kysymys on mm. lapsia houkuttavasta epäterveellisten tuotteiden mainonnasta, niiden paljousalennuksista, kouluruokailusta ja makean myynnistä kouluissa. Eräs konkreettinen uudistus olisi lihottavan ja monella tavalla haitallisten energiajuomien myyntikielto alle 15-vuotiaille lapsille, mitä tutkimuksessa kannatti peräti 83 % suomalaisista.
kirjoittanut Pertti Mustajoki | tammi 26, 2021 | Artikkelit
26.1.2021 ilmestyivät tulokset Taloustutkimus Oy:n toteuttamasta 1 100 suomalaiselle lähetetystä kyselystä, jossa selvitettiin ihmisten mielipiteitä epäterveellisten elintarvikkeiden myynnin rajoittamisesta. Kyselyn olivat tilanneet kolme kansanterveys-järjestöä: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, seitsemän suuren potilasjärjestön Yksi Elämä -verkosto ja Terve Paino ry.
Tiedote kyselyn tuloksista löytyy täältä. Täydellinen raportti yli kahdenkymmenen kysymyksen tuloksista ja analyyseistä on myös kaikkien luettavissa. Tässä artikkelissa keskitymme niihin kuuteen kysymykseen, jotka liittyivät epäterveellisten ruokien ja juomien aiheuttamiin ylimääräisiin kaloreihin. Näiden kysymysten täydelliset tulokset löytyvät täältä.
- Sokerivero: Tulisi säätää sokerivero, joka nostaa runsaasti sokeria sisältävien juomien, makeisten, keksien, jugurttien ym. hintaa.
- Mainoskielto: Lapsia houkuttavien epäterveellisten juomien ja elintarvikkeiden mainonta tulisi kieltää.
- Kilo/litrahinta: Epäterveellisten elintarvikkeiden (makeiset, perunalastut, sokerijuomat yms.) kilo- ja litrahinta tulisi säätää samaksi, jotta suuret annokset olisivat vähemmän houkuttelevia.
- Tarjoustuotteiden kielto: Makeisten ja muiden epäterveellisten elintarvikkeiden myynti kassoilla ja tarjoustuotteina (kuten kaksi yhden hinnalla, tai osta 3, maksa 2) tulisi kieltää.
- Lelukielto: Epäterveellisten tuotteiden yhteydessä lapsille jaettavat mainoslelut tulisi kieltää.
- Energiajuomat: Energiajuomien myynti alle 15-vuotiaille tulisi kieltää.
Kyselyssä vastaajille annettiin viisi vastausvaihtoehtoa: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, jokseenkin eri mieltä ja täysin eri mieltä. Kuvassa samaa mieltä ja eri mieltä tarkoittaa ”täysin” ja ”jokseenkin” vastausten summaa.
Useimpien kysymysten kohdalla yli 60 % suomalaisista kannattaa ehdotettuja veroja ja rajoituksia. Vastustajia eli eri mieltä olevia on selvästi vähemmän. Kolmen kysymyksen kohdalla heitä on vähemmän kuin 20 % ja kahdessa kysymyksessä alle 30 %.
Naiset kannattavat esitettyjä toimenpiteitä useammin kuin miehet. Sukupuoliero on yli 10 %-yksikköä mainoskiellossa, kilo/litrahinnassa ja energiajuomissa. Korkeammin koulutetut kannattavat esitettyjä toimia useammin kuin vähemmän koulutetut, mutta erot ovat pieniä.
Haittaveron ja epäterveellisten elintarvikkeiden rajoittamisen laaja kannatus ei loppujen lopuksi yllätä. Vuonna 2014 Lääkäriliiton, Apteekkariliiton ja Lääketietokeskuksen teettämässä väestökyselyssä vastaajat pitivät lihavuutta suomalaisten suurimpana terveysuhkana. Suomalaiset ovat fiksuja ja tietävät, että lihavuus aiheuttaa paljon sairauksia. He tietävät myös, miten vaikeaa tämän päivän ruokamaailmassa on pysyä terveessä painossa. Kysymyksiin vastanneet suomalaiset haluavat, että yhteiskunta ryhtyy suojeleman heitä, heidän lapsiaan ja muita omaisiaan ylimääräisten kaloreiden aiheuttamilta sairauksilta.
Epäterveellisten elintarvikkeiden kulutuksen vähentäminen veroilla ja säädöksillä tukisi terveyttä. Lihavuus aiheuttaa yli 30 sairautta, joista monet ovat yleisiä kansantauteja. Samalla lihavuussairauksien aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat – 6 000 joka vuosi – alkaisivat vähentyä. Myös terveyteen liittyvä eriarvoisuus kaventuisi. Samalla yhteiskunta hyötyisi: valtio saisi kaivattuja verotuloja, ja terveydenhuollon kustannuspaineet vähitellen keventyisivät.
Suomalaisten selvä enemmistö haluaa terveysperusteisia veroja ja muita säädöksiä, jotka hyödyttäisivät sekä kansalaisia että valtionhallintoa. Kuitenkaan tähän mennessä maan päättäjät eivät ole panneet tikkua ristiin asian viemiseksi eteenpäin.
Sanna Marinin hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön kansanterveyttä edistävän veron, joka kohdistuisi esimerkiksi sokeriin. Runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden haittaveron toteuttamiseen pitää ryhtyä välittömästi.
Sokeriveron lisäksi tarvitaan myös muita säädöksiä suojelemaan etenkin lapsia lihomiselta. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille on jo kielletty joissakin maissa, ja se tulee toteuttaa Suomessa mahdollisimman pian.
Syömistutkimusten avulla on paljastunut, että kaikilla ihmisillä on voimakas taipumus syödä isoista annoksista enemmän. Suomalaiset ovat tajunneet tämän ja haluavat suojaa isojen annosten houkutuksilta.
Suomessa on jo toimiva esimerkki paljousalennuksen kiellosta. Ruokakaupassa kulkija voi todeta, miten oluen litrahinta 12 tölkin mäyräkoirassa on vähintään sama kuin1/3 litran tölkissä. Tämän rajoitusten tarkoitus on vähentää alkoholijuomien haitallista kulutusta. Vastaavasti sokeripitoisten juomien, sipsien, makeisten, keksien ja muiden lihottavien elintarvikkeiden kilohinnan säätäminen samaksi annos- tai pakkauskoosta riippumatta suojelisi ylimääräisiltä kaloreilta.
Terve Paino ry
Pertti Mustajoki
Pekka Puska
Terhi Koivumäki
Leena Nieminen
kirjoittanut Terve paino | loka 29, 2020 | Uutiset
Tänä syksynä Twitterissä heräsi keskustelua siitä, miksi Terve Paino on ryhtynyt ajamaan juuri haittaveroa runsaasti sokeria sisältäville elintarvikkeille. Nykyisessä ruokamaailmassa olisi paljon muutakin muutettavaa.
Kun Terve Paino viime keväänä suunnitteli toimintaansa, päätimme aloittaa kahdella teemalla. Haittavero runsaasti sokeria sisältäville elintarvikkeille oli luonteva valinta, koska Suomessa aiheesta on jo pitkään keskusteltu. Lisäksi se on muissa maissa yleisin terveysperusteisen verotuksen kohde.Toimintamme toiseksi kärjeksi nousivat ilman muuta lapset. Suomen tulevaisuuden toivot, joiden keskuudessa ylipaino on kolminkertaistunut muutamassa vuosikymmenessä.
Lihavuus varjostaa lapsen elämää monilla tavoilla, ja jo aikuisuuden alkutaipaleella heille ilmaantuu ylipainon aiheuttamia sairauksia. On aivan mahdotonta hyväksyä, että lapsille mainostetuista ruuista ja juomista valtaosa on lihottavia ja muutenkin epäterveellisiä. Joissakin maissa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille on kielletty. Suomessa tämä pitäisi toteuttaa mahdollisimman nopeasti.
Suomalaisten painokäyrä laskuun
Terve Paino ry:n tarkoitus on ilmaistu säännöissä: ”työskennellä ylipainon vähentämiseksi Suomessa”. Sokerituotteiden haittavero ja markkinointikielto lapsille auttavat tavoitteen saavuttamisessa, mutta ne tuskin onnistuvat kääntämään lihavuuskäyrän riittävään nopeaan laskuun. Tarvitaan muitakin toimenpiteitä, jotka suojelevat suomalaisia ylimääräisiltä kaloreilta.
Kuvassa on visio siitä, miten tämän vuosikymmenen lopussa Suomessa voisi olla miljoona ylipainoista vähemmän. Punaisissa kehyksissä ovat Terve Paino:n tällä hetkellä ajamat tavoitteet. Muita kuvassa mainittuja toimenpiteitä on jo toteutettu joissakin maissa.
Haittavero suolaisille energiatiheille ruuille – perunalastut, juustonaksut, popcornit jne – on jo useita vuosia ollut voimassa Unkarissa ja Meksikossa. Muutamassa maassa on kielletty lelujen jakaminen lapsille epäterveellisten ruokien yhteydessä. Chilessä laki vaatii ruokapakkauksiin varoitusmerkkejä, jos niissä on paljon kaloreita tai sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa.
Kaksi kuvassa mainittua keinoa ovat jo käytössä Suomessa alkoholituotteiden kohdalla. Ruokakaupassa kulkija ei ole nähnyt ”2 tölkkiä yhden hinnalla” tarjouksia. Kassakuitista hän voi todeta, että 1/3 litran tölkin hinta on vähintään sama kuin 12 tölkin mäyräkoirassa. Näiden rajoitusten tarkoitus on vähentää alkoholijuomien haitallista kulutusta.
Vastaavalla tavalla tulisi suomalaisia suojella haitallisten kaloreiden saannilta. Sokeria sisältävien virvoitusjuomien, perunalastujen, makeisten, keksien, pikaruokien jne. pakkaus- ja annoskokojen kasvu on yksi tärkeimmistä ylipainoon johtaneista syistä. Näiden tuotteiden kohdalla kilo- ja litrahinta pitää säätää samaksi annoskoosta riippumatta, jotta houkutus ostaa niitä vähenisi. Myös ruokakauppojen ja kioskien paljoustarjoukset – ”kaksi yhden hinnalla” – tulee kieltää.
Liikenneturvallisuudesta painoturvallisuuteen
Liikennekuolemien vähentäminen laeilla ja säädöksillä on loistava esimerkki siitä, miten yhteiskunta voi suojella kansalaisten terveyttä.
Viisikymmentä vuotta sitten maanteillä kuolleiden määrä oli jyrkässä nousussa. Helsingin sanomissa julkaistu kuva kertoo, miten erilaisten lakien ansiosta liikennekuolemat puolittuivat kymmenessä vuodessa. Sen jälkeen onnettomuuksia vähentäviä lakeja tuli lisää, ja käyrä on edelleen laskenut. Autojen määrä on roimasti kasvanut, mutta siitä huolimatta maanteillä menehtyy enää murto-osa siitä mitä 1970-luvun alussa.
Uunituore Palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) epäterveelliseen ravitsemukseen liittyvä suositus kertoo, että Suomessa 11 % kuolemista liittyy ylipainoon. Se tarkoittaa, että maassamme joka vuosi 6 000 ihmistä kuolee ennenaikaisesti lihavuuden aiheuttamiin sairauksiin. He ovat aivan yhtä kuolleita kuin liikenneonnettomuuksissa menehtyneet.
Liikennekuolemia vähennettiin vaikuttamalla useisiin turvallisuutta vaarantaviin kohtiin. Samalla tavalla ylipainon aiheuttamia kuolemia voidaan vähentää vaikuttamalla niihin moniin tekijöihin, joista enimmät ylimääräiset kalorit johtuvat.
kirjoittanut Pertti Mustajoki | syys 19, 2020 | Blogi
Liikennekuolemien ehkäiseminen on kunniakas luku Suomen historiassa. Vuoden 1970-luvun alussa liikenteessä kuoli joka vuosi 1200 suomalaista, viime vuonna 211.
Viisikymmentä vuotta sitten ymmärrettiin, ettei liikenneturvallisuutta voida merkittävästi parantaa tehostamalla ajo-opetusta. Ryhdyttiin laatimaan lakeja ja asetuksia – nopeusrajoitukset, turvayöt, alkoholin promillerajan alentaminen jne – joiden avulla onnettomuudet lähtivät jyrkkään laskuun.
Ylipainoa on toistaiseksi yritetty ehkäistä opettamalla ”ajamaan paremmin” yhä lihottavammaksi muuttuneessa ruokamaailmassa. Viime vuosikymmeninä on julkaistu useita ravitsemussuosituksia, ja kansalaisille on tiuhaan jaettu terveellisen syömisen ohjeita. Nämä keinot eivät ole onnistuneet estämään suomalaisten lihomista. Tällä hetkellä suurin osa aikuisista on ylipainoisia ja keskuudessamme on 200 000 ylipainoista lasta.
Lihavuuden aiheuttamien sairauksien listassa on yli 30 diagnoosia. Joukossa on kansantauteja – diabetes, sepelvaltimotauti, aivohalvaukset – jotka aiheuttavat paljon ennenaikaisia kuolemia. Niiden lisäksi lihavuussairauksien joukossa on yli kymmenen syöpädiagnoosia.
Terveydenhuollon Palveluvalikoimaneuvoston tuore suositusluonnos elintapaohjauksen menetelmistä kertoo, että suomalaisten kuolemista 11 prosenttia johtuu lihavuudesta. Se merkitsee, että joka vuosi 6 000 suomalaista menehtyy ennenaikaisesti lihavuuden aiheuttamiin sairauksiin. He ovat aivan yhtä kuolleita kuin liikenteen uhrit.
Ylipainon torjunnalla terveyden tasa-arvoa
Terveyteen liittyvän eriarvoisuuden kaventaminen on vuosikausia ollut eri hallitusten listoilla. Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi.
Tasa-arvoon kuuluu, ettei mitään ihmisryhmää jätetä yhteiskunnan suojelutoimien ulkopuolelle. Liikenneturvallisuus on hieno esimerkki siitä, miten kaikkia maantiellä kulkijoita suojellaan yhteiskunnan säädöksillä ennenaikaiselta kuolemalta ja loukkaantumisilta. Tupakkalait ovat huomattavasti vähentäneet tupakoinnista ja tupakka-altistumisesta johtuvia sairauksia. Suomessa toteutetaan alkoholipolitiikkaa, jolla ehkäistään alkoholista aiheutuvia sairauksia ja sosiaalisia haittoja.
Meillä kaikilla pitäisi olla oikeus elää ympäristössä, jossa terveyttä edistävien valintojen tekeminen on tehty helpommaksi. Tämän päivän ylirunsas ruokamaailma, jossa on tarjolla lihottavia ja houkuttelevia tuotteita 24/7, ei ole sellainen. Koska emme ole tasa-arvoisia siinä, millaiset geenit tai taipumukset olemme perineet, niin ympärillämme oleva maailma pitäisi luoda sellaiseksi, että se tukisi jokaisen hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.
Testattuja keinoja terveemmän ruokaympäristön puolesta löytyy
Lihottavien elintarvikkeiden kulutusta voidaan vähentää laeilla ja säädöksillä, jotka vaikuttavat niiden hintaan ja tarjontaan. Suomen ei tässä tarvitse olla tienavaaja, sillä monessa maassa on jo ryhdytty yhteiskunnan toimenpiteillä vähentämään epäterveellisten elintarvikkeiden tarjontaa. Keinoina ovat olleet sokeripitoisiin virvoitusjuomiin ja muihin lihottaviin tuotteisiin kohdistuvat haittaverot, epäterveellisten elintarvikkeiden lapsiin kohdistuvan markkinoinnin kieltäminen ja epäterveellisyydestä kertovat ruokapakkausten varoitusmerkit.
Suomessa on ryhdyttävä toteuttamaan tasa-arvoa myös ylipainon torjunnassa, ja ryhdyttävä vähentämään epäterveellisten elintarvikkeiden tarjontaa ja kulutusta. Toiminta tulee aloittaa lapsista, jotka ovat kaikista suojattomampia lihottavien elintarvikkeiden markkinoinnin vaikutuksille.
Valtaosassa lapsille suunnatuista ruokamainoksissa houkutellaan lapsia ostamaan epäterveellisiä elintarvikkeita: sokeripitoisia juomia, makeisia, keksejä, hampurilaistuotteita sekä perunalastuja ja muita suolaisia naposteltavia. Terve Paino vaatii, että näiden markkinointi lapsille kielletään. Tämän lisäksi vaadimme, että säädetään haittavero runsaasti sokeria sisältäville tuotteille.
Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja
