kirjoittanut Pekka Puska ja Pertti Mustajoki | syys 23, 2023 | Artikkelit
Hallitusohjelmassa halutaan lisätä liikuntaa mutta jätetään vähälle huomiolle liikkumattomuutta aiheuttavat ylipaino ja lihavuus.
Kansallisen liikuntaraportin (2022) mukaan huolestuttavan suuri osa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta aivan liian vähän. Liikunta on vuoteen 2017 verrattuna vähentynyt. Asian korjaamiseksi hallitusohjelmassa on erityisenä kohtana ”Suomi liikkeelle” -ohjelman perustaminen.
On erinomaista, että tähän kansallisesti tärkeään terveysasiaan kiinnitetään huomiota. Monien kokemusten perusteella kriittinen kysymys kuuluu kuitenkin, ratkeavatko asiat hankkeilla. Hallitusohjelmassa on joukko ehdotuksia, joissa ”tuetaan, kannustetaan, vahvistetaan, edistetään, lisätään ja kokeillaan”. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunnanedistämiskampanjoiden vaikutukset ovat varsin niukkoja. Kun tässäkin tapauksessa varsinainen konkretia on vähäistä, herää kysymys, saadaanko todella vaikutuksia.
Hämmästyttävää on, että hallitusohjelmassa ei juurikaan puhuta liikkumattomuuden tärkeistä ja yhä yleistyvistä taustatekijöistä: ylipainosta ja lihavuudesta. Kuitenkin lihavuus ja siihen liittyvät vaivat ehkäisevät usein olennaisesti liikuntaa.
Suomalaisista suurin osa on ylipainoisia. 1,2 miljoonalla on liikapainoa yli 15 kiloa. Lapin jääkäripataljoonassa tehdyssä tutkimuksessa Cooperin testin juoksumatka jäi yli 15 kiloa liikapainoisilla keskimäärin 530 metriä lyhyemmäksi kuin muilla.
Vaikka liikuntaa lisäämällä voidaan toki vaikuttaa painoon, olennaiset panonhallinnan keinot liittyvät ravintoon. Suomalaisten nopean lihomisen taustalla onkin ruokaympäristömme suuri muutos. Sen vuoksi suomalaisten liikunnan edistämiseksi tarvitaan myös päätöksiä epäterveellisten ja lihottavien elintarvikkeiden kulutuksen rajoittamiseksi.
Keväällä säädetty, aiempaa tiukempi virvoitusjuomaverolaki on tällainen toimi. Veron tulisi kuitenkin koskea kaikkia runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita, jotka ovat vahvasti mukana lasten lihomisessa. Lisäksi tarvitaan muitakin toimenpiteitä, kuten lapsiin ja nuoriin suuntautuvan, yleensä epäterveellisten tuotteiden mainonnan rajoituksia. Elintarvikkeiden epäterveellisyys voidaan määritellä tuotteiden ravintosisällön perusteella.
Lihavuuden torjunnan ja liikunnan lisäämisen toimet tulee suunnata erityisesti lapsiin, mikä huomioidaan hallitusohjelmassa. Suomessa 55 000 esikouluikäisen lapsen paino ylittää suositukset. Heistä monilla on huomattavasti ylipainoa.
Liikunnalliset perustaidot hankitaan jo esikouluiässä ja ne kehittyvät edelleen alakoulun aikana. Jos lihavan lapsen motoriset taidot jäävät vajaiksi, aikuisiällä ei ole helppo omaksua aktiivista liikunnallista elämää. Vuosien kuluessa kuvaan tulevat monet lihavuuden aiheuttamat vaivat, jotka edelleen ehkäisevät liikuntaa.
Supermarketeissa nähdään, kuinka usein lähes puolet hyllytilasta on erilaisia epäterveellisiä ja lapsia houkuttelevia tuotteita, kuten makeisia, virvoitusjuomia, sokeroituja mehuja, sipsejä, keksejä ynnä muita. Näitä myydään myös esimerkiksi kioskeissa, halpamyyntiliikkeissä ja rautakaupoissa. Kaloripitoiset hampurilaisannokset ja pizzat ovat syrjäyttäneet perinteisiä suomalaisia ruokia, ja pakkauskoot ovat kasvaneet.
Neljän viime vuosikymmenen aikana ylipainoisten lasten määrä on kolminkertaistunut ja ylipainoisten aikuisten määrä kaksinkertaistunut. Väestön geneettinen tausta ei ole muuttunut, vaan kehitys on seurausta muuttuneesta ympäristöstä.
Tupakoinnin vastainen työ on osoittanut, kuinka merkittäviä muutoksia voidaan saada aikaan lainsäädännöllä ja siihen liittyvällä terveystyöllä. Tästä voitaisiin ottaa oppia nyt, kun lihavuus on noussut keskeiseksi kansanterveysongelmaksi. Hyvä tavoite olisi palauttaa ylipainoluvut samalle tasolle kuin neljäkymmentä vuotta sitten. Tämä antaisi suurelle joukolle mahdollisuuden nykyistä liikkuvampaan ja terveempään elämään.
Pertti Mustajoki ja Pekka Puska
Pertti Mustajoki on sisätautilääkäri ja Terve paino ry:n puheenjohtaja. Pekka Puska on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen entinen pääjohtaja ja Terve paino ry:n varapuheenjohtaja.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 23.9.2023
kirjoittanut Terve paino | touko 29, 2023 | Uutiset
Paikallinen sokerijuomavero vähensi Oaklandissa Kaliforniassa sokeripitoisten virvoitusjuomien, hedelmäjuomien ja urheilujuomien kulutusta yli neljänneksellä. Tutkijat arvioivat, että sokerijuomien kulutuksen lasku vähentää lihavuutta 17 prosenttia, kroonisia munuaissairauksia 11 prosenttia ja diabetesta 8 prosenttia. Suun terveys paranisi peräti 82 prosenttia.
”Tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa, että sokerijuomiin kohdistuvalla verolla voidaan vaikuttaa merkittävästi ja pitkäaikaisesti ruokaympäristöön ja parantaa väestön terveyttä”, toteaa Terve Paino ry:n puheenjohtaja, professori Pertti Mustajoki.
”Tämä on vahva lisä yhä kasvavaan kansainväliseen tutkimuskokonaisuuteen sokeriveron myönteisistä vaikutuksista. Laajempi sokerivero tulee toimeenpanna tekeillä olevassa hallitusohjelmassa”, sanoo professori Pekka Puska, Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja.
Useissa amerikkalaiskaupungeissa on otettu käyttöön paikallinen sokerijuomavero tavoitteena vähentää sokeripitoisten juomien kulutusta ja edistää väestön terveyttä. Oaklandissa sokerijuomiin kohdistuva vero tuli voimaan heinäkuussa 2017. Vero on suuruudeltaan 0,01 dollaria unssilta eli noin 0,31 euroa litralta. Vero nosti hintoja keskimäärin 14 %.
30 kuukautta myöhemmin selvitettiin Oaklandin yli 300 myymälän tiedoista, kuinka vero oli vaikuttanut myyntiin. Sokerijuomien myynti oli vähentynyt 26,8 prosenttia, mutta ruokakauppojen muiden tuotteiden myynnissä ei havaittu merkittäviä muutoksia. Siirtymisiä naapurikaupunkien kauppoihin ei myöskään havaittu.
Tutkimuksen vertailukaupunkina oli Richmond, jossa ei ollut sokeriveroa. Siellä sokerijuomien myynnissä ei kolmen vuoden aikana tapahtunut muutoksia.
Lisätiedot:
Pertti Mustajoki, professori, puheenjohtaja, Terve Paino ry pertti.mustajoki@fimnet.fi
Pekka Puska, professori, varapuheenjohtaja, Terve Paino ry pekka.puska@thl.fi
Alkuperäinen tutkimus:
PLOS Medicine 2023: White JS, Basu S, Kaplan S ym. Evaluation of the sugar-sweetened beverage tax in Oakland, United tates, 2015-2019: A quasi-experimental and cost effectiveness study.
kirjoittanut Pertti Mustajoki | helmi 27, 2023 | Blogi
Otsikossa mainittu julma optimismi tarkoittaa, että kulttuurista johtuvien ongelmien ratkaisemisen yhteiskunta sysää yksittäisten kansalaisten vastuulle (1). Esimerkiksi lihavuusepidemian ratkaisemiseksi ihmisiä patistetaan muuttamaan syömistottumuksia terveellisemmiksi ja liikkumaan enemmän. Kuulostaa optimistiselta, mutta oikeasti se on julmaa, koska yksilöihin keskittymällä ihmisten lihomiseen johtaneet syyt jäävät kokonaan huomioimatta.
Toisella tapaa sanottuna: Maamme päättäjät olettavat yksittäisten kansalaisten hoitavan kuntoon ongelmat, jotka ovat syntyneet yhteiskunnallisen muutoksen tuloksena.
Epäterveellisten elintarvikkeiden myynti on lisääntynyt useiden vuosikymmenten ajan. Kahdeksan vuotta sitten kokosin siihen mennessä kertyneen tiedon aiheesta ja kirjoitin Duodecim-lehteen otsikolla Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta.
Kirjoitukseni jälkeisinä kahdeksana vuotena epäterveellisten tuotteiden markkinointi on edelleen lisääntynyt. Makeisia, perunalastuja, keksejä ja muuta vastaavaa on lisääntyvässä määrin ilmestynyt rautakauppojen, halpamyymälöiden ja monien muiden kauppojen kassojen tuntumaan. Näiden tuotteiden myyntiä edistetään yhä enemmän halpatarjouksina tyyliin ”kaksi yhden hinnalla”. Internetissä lapsille markkinoidaan epäterveellisiä juomia ja ruokia.
Kun puhutaan elintarvikkeista, on tärkeää ymmärtää, ettei niitä voi rinnastaa muiden tuotteiden kuluttamiseen. Näihin muihin ei ole biologista tarvetta eikä niitä tarvitse hankkia joka päivä.
Sen sijaan elintarvikkeiden kulutusta ohjaa biologinen pakko. Meidän on syötävä ja juotava useita kertoja joka ikinen päivä, koska keho tarvitsee ravintoa. Elimistömme protestoi voimakkaalla nälällä, jos edellisestä ateriasta on kulunut liian pitkä aika.
Ruokahalumme ja kylläisyyden säätely on kehittynyt hyvin pitkän jakson aikana, jolloin Homo sapiens keräsi ja metsästi kaiken ruokansa. Joka päivä sen hankkimiseen käytettiin 5 – 6 tuntia, jotta olisi saatu riittävästi ravintoa. Meille kehittyi mieltymys makeaan, koska se merkitsi arvokasta energiaa.
Elimistöömme ei muodostunut mitään jarruja estämään liikasyöntiä ja lihomista. Miksi? Yksinkertaisesti siksi, ettei sellaiseen ollut mitään tarvetta. Tiedämme tämän, koska meidän päiviimme asti maapallolla on säilynyt ihmisryhmiä, jotka ovat eläneet aitoa metsästäjä-keräilijöiden elämää. Heillä keskimääräinen painoindeksi on ollut 21 – 22, eikä heidän joukostaan ole löytynyt ketään, jonka painoindeksi olisi yli terveen painon rajan 25.
Luonnossa eläneet metsästäjä-keräilijät, kuten kaikki eläimet, joutuivat kohtaamaan niukempia aikoja. Näiden yli pärjättiin paremmin, kun runsaampina aikoina tankattiin tavallista enemmän ruokaa. Taipumus tankata energiapitoisia ruokia on kehomme rutiinibiologiaa, jonka toteuttavat autonominen hermosto ja suuri joukko hormonien tapaan vaikuttavia aineita. Säätely on geenien ohjaamaa, eivätkä tällaiset biologiset ominaisuudet muutamassa vuosituhannessa merkittävästi muutu.
Palatkaamme tämän päivän Suomeen.
Biologiamme on edelleen samanlainen kuin tuhansia vuosia sitten, mutta elinympäristömme on tavattomasti muuttunut.
Kun kävelemme supermarketin käytäviä ja katselemme hyllyille sijoitettuja satoja ja satoja tuotteita, valitsemme niistä mielestämme itsellemme sopivaa syötävää. Emme tiedosta sitä, mutta ruokahalua ja syömistä säätelevien geeniemme algoritmit olettavat meidän liikkuvan edelleen savannilla (kuva).
Siksi tulee herkästi ostettua makeita ja energiapitoisia syötäviä ja juotavia. Siksi valitsemme usein isoja pakkauksia, joiden houkutusta vielä lisää alempi kilo- ja litrahinta. Eikä kyse ole pelkästään siitä, että biologiamme halajaa herkkuja. Niitä myös houkutellaan ostamaan mainoksilla, alennustarjouksilla, kassamyynnillä ja muilla keinoilla.
On julmaa optimismia olettaa, että suomalaiset tuosta vaan yhtäkkiä voisivat kumota biologian ja muuttuneen ruokaympäristön luomat paineet. Viimeiset vuosikymmenet ovat osoittaneet tämän täysin epärealistiseksi. Ravitsemussuosituksista ja terveellisen syömisen ohjeista huolimatta Suomessa on ylipainoisia aikuisia kaksi ja lapsia kolme kertaa enemmän kuin neljäkymmentä vuotta sitten.
Suomalaiset ovat lihoneet siksi, että epäterveellisten elintarvikkeiden – makeisten, perunalastujen, sokerijuomien, keksien, pikaruokien jne. – markkinointi ja tarjonta ovat voimakkaasti lisääntyneet. Terveellisen syömisen suositukset ja ohjeet eivät ole kyenneet tätä estämään. Tästä julmasta optimismista Suomen pitää siirtyä yhteiskunnan keinoin vähentämään epäterveellisten elintarvikkeiden tarjontaa ja kulutusta. Suositukset eivät riitä, ylipainon ja sen aiheuttamien sairauksien vähentämiseksi tarvitaan eduskunnan päätöksiä.
Terve Paino -yhdistyksen manifestista voit lukea niistä keinoista, joiden avulla yhteiskuntamme voi vähentää haitallisten elintarvikkeiden kulutusta.
Lopuksi haluan korostaa, että kysymys suomalaisten terveydestä, jota epäterveelliseksi muuttunut ruokaympäristö vakavasti uhkaa. Lue lisää täältä: Lihavuus aiheuttaa sairauksien suman.
Pertti Mustajoki
Terve Paino ry:n pj
Professori, aineenvaihdunnan ja hormonisairauksien erikoislääkäri
- Julma optimismi -käsitteen taustasta enemmän: Mustajoki, Puska, Lihavuuden vähentämisessä tarvitaan yhteiskunnan apua. Helsingin Sanomat mielipide-kirjoitus 23.2.2023
kirjoittanut Pertti Mustajoki | touko 25, 2022 | Artikkelit
Jo pitkään on tiedetty, että vähän koulutetuilla ja heikommin toimeen tulevilla on enemmän sairauksia kuin hyvin koulutetuilla ja varakkaammilla. 1980-luvulta alkaen maan hallitusten tavoitteena on ollut terveyserojen kaventaminen. Tällä hetkellä istuvan hallituksen ohjelmassa korostetaan monessa kohdassa terveyden eriarvoisuuden vähentämistä.
Samalla vuosikymmenellä, kun terveyden eriarvoisuus nousi hallitusten tavoitteeksi, ylipainoisten määrä alkoi kasvaa aiempaa jyrkemmin Suomessa ja muissa rikkaissa maissa. Trendi on jatkunut vuosikymmeniä. Viimeiset luvut kertovat, että painoindeksi 25 ylittyy 30 vuotta täyttäneillä miehillä 72 prosentilla ja naisilla 63 prosentilla. Jyrkintä lihominen on ollut lapsilla, minkä seurauksena 2–16 vuotiaista suomalaisista 200 000 on ylipainoisia.
Lihominen ei väestössä ole tapahtunut tasaisesti, vaan ylipainoa on vähän koulutetuilla enemmän. Perusasteen suorittaneista yli 30vuotiaista miehistä lihavia (painoindeksi yli 30) on selvästi useampi (35 %) kuin yliopistoasteen suorittaneilla (23 %). Samansuuntaiset erot nähdään myös naisilla, mutta ne eivät ole yhtä suuret kuin miehillä. Sosioekonominen eriarvoisuus näkyy jo teini-iässä: ammattioppilaitoksissa opiskelevilla nuorilla on ylipainoa huomattavasti enemmän kuin lukiolaisilla.
Ylipainoon liittyvät sosioekonomiset erot merkitsevät myös terveyden eriarvoisuutta, koska lihavuus aiheuttaa monia kansantauteja ja muita sairauksia.
* * *
Terveyteen liittyvän tasa-arvon lisäämistä on toistettu hallitusohjelmasta toiseen, mutta toistaiseksi terveyserojen kaventamisessa ei ole onnistuttu. Ylipainon torjuminen ja terveyserojen kaventaminen on jätetty yksittäisten kansalaisten harteille.
Nykyisellä epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin ja runsaan tarjonnan aikakaudella ylipainon ja siihen liittyvien sairauksien ehkäisy on etenkin vähän koulutusta saaneille ylivoimainen tehtävä.
Ravitsemustietoa ja ohjausta terveelliseen ravintoon luonnollisesti tarvitaan edelleen. Mutta jos halutaan vähentää ylipainoa ja terveyseroja, sen rinnalla tarvitaan yhteiskunnan säätelyä, joka suojelee kaikkia yhteiskuntaluokkia epäterveellisten elintarvikkeiden haitoilta.
Tupakoinnin vähentäminen on hieno esimerkki siitä, miten yhteiskunta on lainsäädännön avulla vähentänyt haitallista kulutusta. Siinä on tarvittu moniin eri kohtiin vaikuttavia säädöksiä: hinnan nosto verottamalla, mainoskielto, pakkausmerkinnät, käyttörajoituksia.
Ei ole odotettavissa, että jokin yksittäinen epäterveellisiin elintarvikkeisiin kohdistuva säädös – esimerkiksi sokeripitoisten virvoitusjuomien vero – kykenee riittävästi vähentämään ylipainoa. Kuten tupakan kohdalla, tarvitaan useita samaan suuntaan vaikuttavia toimia.
Niiden toteuttamiseksi ei ole tarpeen asettaa uusia selvitysryhmiä tai komiteoita, sillä tätä työtä on jo tehty.
Lue koko Pertti Mustajoen puheenvuoro Sosiaalilääketieteellisestä aikakauslehdestä
Lue myös Ylipainon vähentäminen tasoittaa terveyseroja
kirjoittanut Pertti Mustajoki | heinä 17, 2021 | Blogi
Kesäkuun lopulla Helsingin Sanomien mielipide-osastolla Elintarviketeollisuusliitto puolusti epäterveellisten tuotteiden pidäkkeetöntä tarjontaa (HS 23.6.21). Kirjoitus poiki useita mielipiteitä, joissa kannatettiin terveysveroja ja muuta yhteiskunnan säätelyä niiden tarjonnan ja kulutuksen vähentämiseksi.
Terve Paino lähetti Hesariin vastineen, jossa kumoamme Elintarviketeollisuuden esittämiä virheellisiä väittämiä. Ja peräänkuulutamme vastuullisuutta suomalaisten terveydestä. Koska vastinetta ei julkaistu, julkaisemme sen omilla sivuillamme.
Elintarviketeollisuus sivuutti kokonaan epäterveellisten elintarvikkeiden aiheuttamat haitat.
Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että koko maailmaa koettelevan ylipainoepidemian pääasiallinen syy on tavattomasti runsastunut ruokaympäristö ja epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntynyt tarjonta.
Suurin osa suomalaisista on ylipainoisia. Lihavuuden aiheuttamat sairaudet, kuten kakkostyypin diabetes, ovat jyrkästi lisääntyneet. Voittoa tavoittelevien yritysten epäterveelliset tuotteet lisäävät sairauksia, joiden hoito jää yhteiskunnan maksettavaksi. Ylipaino heikentää myös työllisyyttä, koska lihavuussairaudet lisäävät työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.
Tässä tilanteessa on oikeutettua ja välttämätöntä, että yhteiskunta ryhtyy ehkäisemään sairauksia vaikuttamalla epäterveellisten elintarvikkeiden kulutukseen.
Kirjoituksessaan ETL korostaa terveysverojen mallinnusten heikkouksia. Väittääkö se, ettei hinta vaikuta kuluttajien ostopäätöksiin? Miksi elintarvikeketjut kilpailevat asiakkaista halpuuttamalla hintoja? Miksi elintarvikkeiden mainossivut ovat täynnä tarjoushintoja, ja ruokakaupan asiakkaita houkutellaan ”kaksi yhden hinnalla” -tarjouksilla?
Kirjoituksessa mainitaan, että terveysperusteinen verotus vaikuttaisi laajasti, myös julkisen ruokapalvelun tarjoamaan ruokaan. Väite osoittaa ettei ETL ole sisäistänyt terveysverojen todellista luonnetta. Verot kohdistuisivat ainoastaan epäterveellisimpiin tuotteisiin. Ei julkisissa ruokapalveluissa ole tarjolla sokeripitoisia virvoitusjuomia, makeisia ja perunalastuja.
ETL:lla ei ole kovin mairittelevaa käsitystä edustamansa teollisuusalan kyvyistä turvata liiketoimintansa. Se pelkää terveysverojen murskaavan elintarvikealan kilpailukyvyn.
Niissä maissa, joissa terveysveroja on toteutettu, elintarviketeollisuus on ketterästi reagoinut tilanteeseen ja verotusta välttääkseen kehittänyt tuotteitaan terveellisemmiksi. Epäterveellisten tuotteiden kulutus vähenee ja elintarviketeollisuuden liiketoiminta menestyy.
Elintarviketeollisuuden kannattaisi kuunnella kaupan asiakkaitten ajatuksia tämän päivän supermarkettien tarjonnasta. Suomalaisten enemmistö on huolissaan houkuttelevien ja epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntyneestä markkinoinnista. Vuoden alussa julkaistussa väestökyselyssä 59 % vastaajista kannattaa sokeriveroa, vain 29 % vastustaa.
Pertti Mustajoki
Pekka Puska
Leena Nieminen
Kirjoittajat ovat Terve Paino ry:n puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja tiedottaja.
Käytettyjä lähteitä
