Lihavuusepidemia ei ratkea lääkkeillä

Suuri julkinen mielenkiinto on suuntautunut uusiin lihavuuslääkkeisiin. Lääketeollisuus näkee niissä huomattavan ansaintamahdollisuuden ja ruokkii keskustelua niiden korvaamisesta yhteiskunnan varoin. Useimmat lihavat haluaisivat laihtua, ja lääkehoidon mahdollisuus kiinnostaa.

Ylipainoiset henkilöt hyötyvät ilman muuta, jos onnistuvat laihtumaan. Ja lääkkeet auttavat siinä. Mutta kun meillä on yli 1,2 miljoonaa lihavaa ja vielä lähes kaksinkertainen määrä muuten ylipainoisia, lihavuusepidemia ei ratkea lihavien hoidolla,  eikä yhteiskunnalla myöskään ole varaa massiiviseen lääkekustannukseen.

Vaikka lääkkeet epäilemättä auttavat yksittäisiä potilaita, lääkehoito ei ratkaisisi väestötasolla lihavuusepidemiaa, jota nykyinen lihavuutta ruokkiva elintarvikeympäristö ylläpitää ja joka tuottaa nuorista ikäluokista jatkuvasti uusia lihavia, ellei ruveta puuttumaan lihavuusongelman syihin.

Useimmat suuret kansanterveyden parannukset ovat perustuneet ehkäisyyn – valistuksella ja lainsäädännöllä. Esimerkiksi tupakoinnin ja tupakkakuolemien valtava väheneminen ei ole perustunut tupakasta vieroituksen lääkkeisiin, vaikka ne monia hyödyttävät. Ratkaisevaa on ollut tupakkalainsäädäntö ja sen taustalla tehty laaja valistustyö.

Lihavuusepidemian syystä on suuri kansainvälinen yksimielisyys. Taustana on ruokaympäristön iso muutos: epäterveellisten ja lihottavien tuotteiden tavattomasti lisääntynyt kaupallinen markkinointi ja tarjonta. Geenimme eivät ole muuttunet, kun lihavuus on muutamassa vuosikymmenessä suuresti lisääntynyt – varsinkin nuorilla.

Puuttumalla syihin on myös mahdollista kääntää kehitystä, kuten tupakoinnin tai sydäntautien kohdalla on tapahtunut. Tämä edellyttäisi vaikuttavia yhteiskunnan toimia epäterveellisten ja lihottavien tuotteiden tarjonnan ja markkinoinnin vähentämiseksi.

Tällaisia toimia on jo aloitettu useassa Euroopan maassa. Ellei myös Suomessa ryhdytä tähän, nähdään  tulevaisuudessa väestön lihavuudesta vielä nykyistäkin suuremmat terveydelliset ja taloudelliset seuraukset.

Terveellisempää ruokaympäristöä tukevat toimet auttavat myös lääkehoitoa tarvitsevia potilaita. Ja ennen kaikkea ehkäisemällä varsinkin nuorten lihavuutta, ne auttavat hillitsemään lääkehoidon tarvetta ja edistävät väestön terveyttä.

Pekka Puska
Professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja

Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoitukset Britannian tuoreessa lainsäädännössä

Useassa Euroopan maassa on viime vuosina hyväksytty lainsäädäntöä epäterveellisten ja lihottavien elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamiseksi. Britannian hallitus on ollut erityisen aktiivinen, ja siellä hyväksytty lainsäädäntö onkin erityisen kiinnostava ja edistyksellinen.

Lainsäädännössä on määritelty epäterveelliset elintarvikkeet 13 kategoriassa. Lainsäädäntö koskee yleisiä elintarvikemyymälöitä, joissa on kaikkiaan yli 50 työntekijää.

Lain mukaan vuodesta 2022 epäterveellisiä tuotteita ei saa sijoittaa lähelle kassoja, sisäänkäyntiä ja hyllyjen päihin.

Vuodesta 2025 alkaen kaupat eivät saa myydä näitä tuotteita paljousalennuksilla (esim. “kaksi yhden hinnalla” tai “osta kaksi, kolmas ilmaiseksi”).

Vuodesta 2026 alkaen näitä tuotteita ei saa mainostaa TV:ssä klo 5.30-21.00 välisenä aikana.

Vuodesta 2027 alkaen on energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille kielletty.

Lainsäädännön tarkoituksena on hillitä lasten ja nuorten lihomista. Kun ongelma koskee mitä suurimmassa määrin myös Suomea, tulisi Britannian lainsäädännöstä ottaa meilläkin oppia.

Pekka Puska
professori, Terve Paino ry:n puh.joht.

Väestön lihavuus on voitettavissa yhteiskunnan toimilla

Väestön lihavuus on voitettavissa yhteiskunnan toimilla

Lääkeyhtiö Eli Lillyn johtaja Patrik Jonsson vaatii 16.8. Helsingin Sanomissa Suomeen kansallista lihavuusohjelmaa, kun lihavuudesta on tullut suurin kansanterveysongelma ja monien yhteiskunnallisten kustannusten aiheuttaja. Mutta ongelman ratkaisuna ei voi olla, kuten johtaja Jonsson sanoo ja lääketehdas toivoo, että yhteiskunta korvaisi lihavuuslääkkeet. Keskustelu on jatkunut Helsingin Sanomien sivuilla ja YLEssä.

On selvää, että lihavuutta täytyy eri tavoin hoitaa pätevästi. Mutta yhtä selvää on, että kun meillä on yli 1,2 miljoonaa lihavaa ja sen lisäksi kaksinkertainen määrä muuten ylipainoisia, väestön lihavuusepidemiaa ei voida ratkaista lääkkeillä. Se ei voi olla taloudellisesti mahdollista eikä muutenkaan järkevää.

Kansallisen ohjelman ja yhteiskunnallisten päätösten tulisi suuntautua lihavuuden ehkäisyyn ja torjuntaan, kuten muidenkin isojen kansanterveysongelmien ratkaisussa. Esimerkiksi tupakoinnin valtava vähentyminen ei ole olennaisesti perustunut vieroituslääkehoitoon vaan tupakkapolitiikkaan, lainsäädäntöön ja sitä tukevaan valistukseen.

Lihavuusepidemian torjunta on mahdollista, koska ongelman syy tunnistetaan: muuttunut ruokaympäristö, joka on johtanut monien epäterveellisten elintarvikkeiden kulutuksen lisääntymiseen. Geenimme eivät ole muuttuneet. Esimerkiksi makeisten, perunalastujen, keksien ja muiden lihottavien tuotteiden kulutusta voidaan vähentää nostamalla hintaa verottamalla ja rajoittamalla markkinointia.

Tehtävä voi tuntua vaikealta, kuten tupakoinnin torjunta tuntui 50 vuotta sitten. Mutta työ lihavuuden torjumiseksi on monessa maassa jo aloitettu, ja ensimmäisiä tuloksiakin alkaa tulla. Englantilainen The Guardian -lehti kirjoitti 13.5.: ”Lihavuus lisääntyy vakaasti Suomessa; lisäys on tasaantunut Saksassa ja saattanut ruveta vähenemään Ranskassa.” Lihavuuden lisääntymisen pysähtymistä ja jopa laskua nähdään useassa maassa.

Monissa Euroopan maissa, kuten Britanniassa, on päätetty erilaisista tiukoistakin lainsäädännöllisistä toimista lihavuusepidemian pysäyttämiseksi. Niitä tarvittaisiin myös Suomessa, jossa maa- ja metsätalousministeriön lakiluonnos energiajuomien myyntikiellosta lapsille ja nuorille on ensimmäinen positiivinen avaus.

Pekka Puska
Pertti Mustajoki

Musta syksy Suomelle ja suomalaisille

Syksyn tapahtumat ovat olleet huonoja uutisia Suomen demokratialle ja kansalaisten hyvinvoinnille.

Makeiset luokitellaan elintarvikkeiksi, joiden arvonlisävero on 14 %, selvästi alhaisempi kuin muiden kulutustavaroiden 25,5 %. Nykyinen hallitus päätti 2024 kevään riihessä nostaa makeisten arvonlisäveron muiden kulutustavaroiden tasolle. Täysin perusteltu päätös, sillä eiväthän makeiset ole oikeita elintarvikkeita. Ne ovat tarpeettomia ja kaiken lisäksi haitallisia. Lihottavat ja sairastuttavat hampaita. Makeisten arvonlisäveron nosto olisi vähentänyt haitallisten tuotteiden kulutusta ja tuonut valtion kassaan kipeästi kaivattuja lisätuloja.

Arvonlisäveron korotusta seuranneet tapahtumat jäävät häpeällisenä episodina Suomen poliittiseen historiaan.

Helsingin Sanomien kirjoitus 18.9.25 paljasti, miten laajalla rintamalla Fazer lobbasi hallitusta kaataakseen jo kertaalleen päätetyn makeisten arvonlisäveron nostamisen. Hallituksen edustajiin kohdistui yli sata lobbausyhteydenottoa. Lobbauksen seurauksena hallitus perui päätöksensä. Sen sinettinä pääministeri muurasi henkilökohtaisesti Fazerin uuden tehtaan peruskiven.

Fazer-tapahtumat kertoo erittäin huolestuttavasta kehitysestä. Jopa Suomessa – kun käytettävissä on runsaasti rahaa – voidaan palkata suuri lobbarijoukko, joka saa maan hallituksen peruuttamaan jo tehtyjä päätöksiä.

Lobbauksen seuraamukset tahraavat maamme mainetta. Kansalaisjärjestö Transparency Internationalin helmikuussa julkaistussa raportissa Suomi oli saanut maailman maista toiseksi parhaat pisteet vuosittaisessa korruptioindeksissä. Mitenkä Suomi pärjää seuraavassa raportissa?

Makeiset ovat vain yksi haitallisten elintarvikkeiden ryhmä. Ylimääräisiä kaloreita tulee sipseistä, perunalastuista, hampurilaistuotteista, pizzoista jne. Sokerivero ei tietenkään vähennä näiden kulutusta, siihen tarvitaan muita toimia. Niissäkin Suomi on aivan jälkijunassa.

Useat Euroopan maat ovat jo kieltäneet epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin lapsille TV:ssä ja internetissä. Muita keinoja vähentää haitallista kulutusta on kieltää epäterveellisten tuotteiden ”kaksi yhden hinnalla” tarjoukset ja myynti kauppojen kassojen tuntumassa. Mitään näistä ei olla suunnittelemassa Suomessa.

Istuva hallitus on jatkanut linjaa, jonka se niittasi hallitusohjelmassa. Siinä ei todellakaan ole sanaakaan lihavuudesta, vaikka se on kansanterveytemme suurin ja kallein ongelma. Lihavuuden aiheuttamat sairaudet lisäävät joka vuosi terveydenhuoltomme kuluja 3,5 miljardilla eurolla.

Fazerin tapauksen jälkeen ei ole odotettavissa, että nykyisen hallituskauden aikana tehtäisiin mitään epäterveellisten elintarvikkeiden vähentämiseksi. Se merkitsee yhä nousevia terveydenhuollon miljardiluokan kuluja. Ja melkein puolet suomalaisista joutuvat kärsimään lihavuuden aiheuttamista jokapäiväisistä haitoista.

Suomen kaksi miljoonaa aikuista ja 170 000 lasta joutuvat edelleen pärjäämään liikapainoon liittyvien lukuisten ongelmien kanssa. Ajatelkaa millaista puolielämää joutuvat elämään ne 1,2 miljoonaa lihavaa kansalaista, joilla ylimääräisiä kiloja on keskimäärin 25 kiloa. Heikot mahdollisuudet liikkumiseen. Huono yöuni. Melkein kaikilla useita lihavuuden aiheuttamia sairauksia.

Tämä kaikki jatkuu, koska hallituksen ajatusmaailmassa on tärkeämpää huolehtia liikeyritysten voitoista kuin kansalaisten terveydestä. Viimeistään seuraavan hallituksen ohjelmaan tulisi ottaa vaikuttavia ja asiantuntijoiden esittämiä toimia tuhoisan lihavuusepidemian torjumiseksi.

Pertti Mustajoki, lääkäri, professori
Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja

 

Suomeen tarvitaan laajennettu sokerivero

Epäterveellisten elintarvikkeiden yhä lisääntyvä markkinointi ja myynti ovat lisänneet lasten lihomista vielä jyrkemmin kuin aikuisten. Helsingin Sanomat uutisoi (1.10.), että jo teini-ikäisille joudutaan tekemään laihdutusleikkauksia.

Lihavuuden aiheuttamat haitat terveydelle on tiedetty jo vuosisadan vaihteesta lähtien, mutta tähän mennessä lihottavien elintarvikkeiden – sokerijuomien, makeisten, sipsituotteiden, keksien, sokerimurojen ja hampurilaistuotteiden – vähentämiseksi ei ole tehty mitään vaikuttavaa.

Viime syksyn makeisten arvonlisäveron korottaminen oli yritys oikeaan suuntaan, mutta Fazerin valtavan lobbaamisen seurauksena hallitus perui sen (HS 18.9.). Päätökseen lienee vaikuttanut se, että lobbarit kiistivät makeisveron vaikutukset, vaikka muissa maissa hinnan nostaminen verottamalla on säännönmukaisesti vähentänyt haitallista kulutusta.

Kaatuneen makeis- ja suklaaveron sijaan tarvitaan laajennettu sokerivero, joka kohdistuu tasapuolisesti kaikkiin runsaasti sokeria sisältäviin ja lihottaviin elintarvikkeisiin, kuten sokerimuroihin ja kekseihin.

Verotulojen lisäksi lihavuuden torjuminen auttaisi maan taloutta, koska se vähentäisi terveydenhuollon kustannuksia. Lihavuudesta johtuvat sairaudet aiheuttavat hyvinvointialueille joka vuosi 3,5 miljardin euron ylimääräiset kulut.

Pertti Mustajoki
lääkäri, Terve paino ry

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 4.10.2025:
Suomeen tarvitaan laajennettu sokerivero | HS.fi