Elintarviketeollisuus, lobbaus ja suomalaisten terveys

Elintarviketeollisuus, lobbaus ja suomalaisten terveys

kirjoittanut | tammi 23, 2024 | Artikkelit

Runsaat viisitoista vuotta sitten EU:ssa suunniteltiin elintarvikkeiden pakkausten etuosaan liikennevaloja. Niiden väreistä ruokakaupan asiakas voisi yhdellä silmäyksellä arvioida tuotteen terveellisyyden tai epäterveellisyyden.

Projekti edistyi, ja vuonna 2010 liikennevalot olivat edenneet EU-parlamenttiin. Direktiiviehdotuksen hylkäämiseksi oli käynnistynyt ennenkuulumattoman laaja lobbauskampanja, jota elintarviketeollisuus rahoitti miljardilla eurolla (1). Meppien äänestyksessä lakiesitys kumottiin.

Ruokaliikennevalojen torppaamisesta on kulunut neljätoista vuotta, eikä vieläkään ruokakauppojen asiakkaille anneta tietoa elintarvikkeiden terveellisyydestä tavalla, jota useimpien kansalaisten olisi mahdollista ymmärtää.

Vuonna 2011 Tanskassa hyväksyttiin maailman ensimmäinen rasvavero, jonka tarkoitus oli vähentää haitallisen kovan rasvan käyttöä. Veron valmistelun aikana Tanskan elintarviketeollisuuden edustajat olivat voimakkaasti lobanneet sitä vastaan. Veron voimaan tultua he kantelivat EU-komissioon ja aloittivat oikeusjutun Kööpenhaminassa. Sen seurauksena Tanska seuraavana vuonna perääntyi ja perui rasvaveron (2).

Järjestelmällistä vaikuttamista

Edellä kerrotut ovat esimerkkejä siitä, miten elintarviketeollisuuden suuret ja vaikutusvaltaiset yritykset toimivat voidakseen pidäkkeettömästi toteuttaa liiketoimintaansa.

Tiedämme paljon globaalin elintarviketeollisuuden toiminnasta, koska kansanterveyteen ja liike-elämän strategioihin perehtyneet tiedemiesten ryhmät ovat tutkineet aihetta enenevässä määrin.

Toiminnan takana ovat pääasiassa isot liikeyritykset, jotka valmistavat tehtaissa pitkälle prosessoituja elintarvikkeita. Niistä on kehitetty tieteellisellä tarkkuudella tuotteita, jotka ovat houkuttelevia ja helposti nautittavissa. Samalla ne tehtaan prosesseissa ovat muuttuneet usein epäterveelliseksi.

Suoran lobbauksen ohella elintarviketeollisuus harrastaa monenlaista muuta vaikuttamista.

Erilaisten medioiden kautta korostetaan yksilön vastuuta ruokavalinnoissa. Jos säätelyä suunnitellaan, puhutaan ”nanny state” holhousvaltioista ja ruokafasisteista. Korostetaan liikunnan merkitystä tärkeimpänä tekijänä kansanterveyden kannalta.  Elintarviketeollisuus väittää ettei ole ”good or bad foods” – siis mitkään elintarvikeluokat (limonadit, makeiset, pikaruoka ym.) eivät saa olla muuttamisen kohteena. Kritisoidaan  epäterveellisten elintarvikkeiden haittoja selvittäneitä tutkimuksia roskatieteeksi (3,4).

Suomessa Elintarviketeollisuusliitto käyttää samoja fraaseja kuin ulkomaiset vastaavat. Lehtikirjoittelusta lainattua: ”Ruokia ja juomia on mahdotonta arvottaa terveellisiin tai epäterveellisiin, sillä terveys on monitahoinen kokonaisuus” ja  ”Terveystavoitteisiin pyrittäessä vaikuttavampaa kuin tuotekohtaiset verot on kiinnittää huomiota ravinnon laatuun, fyysiseen aktiivisuuteen, hyviä elintapoja edistävään kasvatukseen ja neuvontaan sekä ihmisten kannustamiseen ottaa itse vastuuta terveydestään ja hyvinvoinnistaan” (5).

Epäterveellisten elintarvikkeiden verottamisen väitetään olevan heikkotehoista, ”terveysverosta jäisi jäljelle pelkkä hallinnollinen taakka” (6).

Alan tutkijat ovat todenneet, että elintarviketehtaat ja niiden edustajat käyttävät paljolti samoja keinoja kuin tupakkateollisuus muutama vuosikymmen sitten, kun Suomi ja monet muut maat ryhtyivät rajoittamaan tupakkatuotteiden markkinointia ja kielsivät tupakoinnin julkisilla paikoilla (3,4,7)

Kaikkialla elintarviketeollisuus on ollut erittäin ärhäkkä, kun epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia yritetään rajoittaa. Tämän kirjoituksen alussa mainittu esimerkki kertoo, ettei edes selkeämpää informaatiota tuotteen ravintosisällöstä hyväksytä elintarvikepakkauksissa.

Löytyykö aggressiivisen vastustamisen taustalta salaisia julkilausumattomia syitä, jotka liittyvät elintarvikkeiden kulutukseen?

Kun paino nousee energiantarve kasvaa

Lihominen lisää energian eli kaloreiden tarvetta. Tämä on yksinkertainen fysikaalinen totuus, ”isompi kone” kuluttaa enemmän energiaa. Suuremman kehon perustoimintojen ylläpitoon tarvitaan enemmän energiaa. Energiantarve kasvaa myös sen vuoksi, että kävellessä painavamman kehon liikuttaminen kuluttaa enemmän kaloreita.

Energian kulutuksen mittauksissa on todettu, että 15 kilon painon nousu lisää energiantarvetta 500 – 600 kilokalorin verran vuorokaudessa (8). Ylläpitääkseen painoaan 15 kiloa ylipainoisen henkilön on saatava keskimäärin tuon verran ylimääräisiä kaloreita joka päivä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuoden tulosten perusteella painoindeksi 30 ylittyy 1 200 000 suomalaisella. Heillä on ylimääräistä paino vähintään 15 kiloa, mutta monilla liikapainoa on 30 tai 40 kiloa. Tämän perusteella voidaan arvioida, että noilla 1,2 miljoonalla on keskimäärin ylimääräistä painoa ainakin 20 kiloa.

Kaksikymmentä kiloa ylipainoa lisää energiantarvetta noin 700 kilokaloria päivässä. Tervepainoisiin verrattuna Suomen 1,2 miljoonaa lihavaa tarvitsee kehon ylläpitoon ja liikkumiseen vuoden jokaisena päivänä yhteensä 850 000 000 – melkein miljardi – ylimääräistä kilokaloria.

Tämä ihmisen fysiologiaan liittyvä yksinkertainen tosiasia on julkista tietoa ja varmasti kaikkien suurten elintarvikkeita tuottavien yritysten tiedossa.

Onko taustalla häikäilemätön suunnitelma lisätä elintarvikkeiden kulutusta?

Olisi naiivia ajatella, etteivät maailman ja Suomen elintarviketeollisuus olisi tietoisia siitä, että globaali lihavuusepidemia on heidän kannaltaan hyödyllinen.

Voidaan yksinkertaisesti laskea, paljonko ylimääräiset 850 000 000 kilokaloria lisää elintarvikkeiden myyntiä Suomessa vuoden jokaisena päivänä:

  • 200 g karkkipusseja 1 500 000 kpl
  • tai 200 g sipsipusseja 810 000 kpl
  • tai litran täysmehutölkkejä 1 700 000 kpl
  • tai Big Mac hampurilaisaterioita 1 221 000 kpl

Maailman johtavassa lihavuusmaassa USA:ssa nämä luvut voidaan kertoa sadalla. Kun laskee maailman kahden miljardin ylipainoisen ihmisen tarvitseman ylimääräisen ruokamäärän, päädytään tähtitieteellisiin lukuihin. Väestön lihominen on selvästi edistänyt elintarviketeollisuuden liiketoimintaa.

Ehkä tämä selittää sen määrätietoisuuden, jolla elintarviketeollisuuden etujärjestöt ja lobbarit kaikkialla vastustavat terveysveroja ja säädöksiä, jotka suojelisivat ihmisiä liiallisilta kaloreilta?

Suomessa pieni toivon kipinä hiipui

Edellisen hallituksen viimeisiä toimia oli virvoitusjuomien verottamisen muuttaminen terveyden suuntaan. Viime vuoden huhtikuussa eduskunta hyväksyi virvoitusjuomalain muutoksen, jossa veroaste nousee sokeripitoisuuden mukaan. Maailmalla tehdyt tutkimukset osoittavat, että sokerijuomia verottamalla voidaan huomattavasti vähentää haitallisten sokerijuomien kulutusta (9,10).

Virvoitusjuomalaki on parhaillaan EU:ssa hyväksyttävänä. Toivottavasti Brysselin tai jonkun jäsenmaan lobbariarmeija ei onnistu torpedoimaan eduskuntamme päätöstä.

Edellisen hallituksen toimet antoivat toivoa siitä, että meillä vihdoin ryhdytään tosissaan torjumaan lihavuutta, suomalaisten suurinta sairastuttajaa.

Toivo terveemmästä tulevaisuudesta romahti, sillä nykyisen hallituksen ohjelmassa ei mainita lainkaan sanaa lihavuus.

Vaikea kuvitella, etteivät hallitusohjelman laatijat olisi olleet tietoisia

  • että neljässäkymmenessä vuodessa Suomessa lihavien määrä on aikuisilla kaksinkertaistunut ja lapsilla kolminkertaistunut
  • että samaan tahtiin lihavuuden aiheuttamat sairaudet ovat huimasti lisääntyneet (11)
  • että lihavuussairaudet aiheuttavat kymmenen prosenttia terveydenhuoltomme kuluista ja elinkeinoelämälle vielä suuremmat kustannukset sairaslomien ja varhaisemman eläkkeelle siirtymisen vuoksi (12)
  • että pääsyy lihavuuden yleistymiseen on huomattavasti lisääntynyt epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi ja tarjonta (13,14,15)

Uudessa hallitusohjelmassa on kolmen sivun selostus Suomi liikkeelle -ohjelmasta, jossa esitetään 16 erilaista toimenpidettä liikkumisen lisäämiseksi. ”Vahvistetaan liikuntaosaamista”, ”kannustetaan kehittämään päiväkoteja lähiliikuntapaikoiksi”, ”sisällytetään pallo äitiyspakkaukseen”, ”edistetään luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailua” jne.

Miksi hallitusohjelmassa annetaan kolme sivua liikunnan lisäämisille, vaikka minkään ehdotuksen kohdalla ei ole mitään näyttöä siitä, että niillä oikeasti voidaan edistää liikuntaa?

Miksi hallitusohjelmassa sivuutetaan kokonaan lihavuuden ehkäiseminen, vaikka erittäin yleinen ja edelleen lisääntyvä lihavuus aiheuttaa mittavan kansanterveydellisen ja kansantaloudellisen ongelman, joka olisi poliittisin toimin suuresti hillittävissä? (16)

On aivan ilmeistä, että elintarviketeollisuus on vaikuttanut hallitusohjelman linjauksiin.

Lopuksi

Suomessa tuotetaan paljon laadukkaita ja terveellisiä elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita. Suomalaisissa ruokakaupoissa on loistavat valikoimat, joista on mahdollisuus valita terveellisiä ja monipuolisia aineksia tai valmiita tuotteita kotona syötäviksi.

Ongelmana ovat kuitenkin teollisesti tuotetut lihottavat ja muutenkin epäterveelliset tuotteet. Sokerijuomat, makeiset, keksit, perunalastut ja muut sipsituotteet, hampurilaistuotteet, pitsat jne. Ne ovat saaneet yhä enemmän hyllytilaa ruokakaupoissa ja levinneet myös rautakauppoihin ja muihin ei-elintarvikkeita myyviin liikkeisiin. Myyntiä lisätään ”kaksi yhden hinnalla” tarjouksilla.

Ihmiset haluavat pysyä terveinä eikä kukaan halua lihoa. Väestökyselyn mukaan suomalaisten selvä enemmistö toivoo virvoitusjuomaveron lisäksi yleistä sokerituotteiden veroa ja haluaa kieltää epäterveellisten elintarvikkeiden mainostamisen lapsille.

Käytetyt lähteet

  1. Corporate Europe Observatory: A red light for consumer information. Internet sivu 10.6.2010, netissä
  2. Bödger M, Pisinger C, Toft U, Jorgensen T. The rise and fall of the world´s first fat tax. Health Policy 2015;119:737-42.
  3. Moodie R, Stuckler D, Monteiro C ym. Profits and pandemics: prevention of harmful effects of tobacco, alcohol, and ultra-processed food and drink industries. Lancet 2013;381:670-9
  4. Brownell KD, Warner KE. The perils of ignoring history: Big tobacco played dirty and millions died. How similar is food? Milbank Quart 2009;87:159-94.
  5. Tammivuori H, johtaja, Elintarviketeollisuusliitto ry. Virvoitusjuomaverolla kerätään valtiolle verotuloja. HS Mielipide 20.11.2019
  6. Elintarviketeollisuusliiton kotisivut 18.1.2023
  7. Capewell S, Lloyd-Williams F. The role of the food industry in health: lessons from tobacco? Br Med Bull 2018, 1-13.
  8. Leibel RL, Rosenbaum M, Hirsch J. Changes in energy expenditure resulting from altered body weight. New Engl J Med 1995;332:621-8.
  9. Kaplan S, White JS, Madsen KA ym. Evaluation of changes in prices a purchases following implementation of sugar-sweetwned beverage taxs across the US. JAMA Health Forum 2024;5:e234737.
  10. Hattersley L, Mandeville KL. Global coverage and design of sugar-sweetened taxes. JAMA Network Open 2023;6:e231412.
  11. Lihavuus aiheuttaa sairauksien suman | Terve Paino
  12. Lihavuus Suomessa – enemmän sairaita ja taantuvaa taloutta | Terve Paino

 

 

Kalorihanat ovat yhä enemmän auki – silti tyydytään vaan moppaamaan

Kalorihanat ovat yhä enemmän auki – silti tyydytään vaan moppaamaan

kirjoittanut | tammi 11, 2024 | Blogi

Kun keittiön lattialle valuu vettä, emme ryhdy pelkästään moppaamaan lattiaa, vaan samalla suljemme hanan. Kaikissa kansanterveyden suurissa kysymyksissä tarvitaan samanlaista kahdensuuntaista toimintaa.

Emme tyytyneet pelkästään paikkailemaan liikenneonnettomuuksien uhreja, vaan jo vuosikymmeniä sitten ryhdyimme sulkemaan ”onnettomuushanaa” laeilla ja säädöksillä – nopeusrajoitukset, turvavyöpakko jne. Niiden ansiosta vuosittaiset liikennekuolemat ovat vähentyneet 1200:sta alle kahden sadan .

Tupakoinnin kohdalla hoidettiin pitkään pelkästään seurauksia, kunnes tupakkalaeilla ryhdyttiin sulkemaan nikotiinihanoja.

Tämän päivän kansanterveyden suurin ongelma on väestön lihominen ja sen aiheuttamat yli kaksikymmentä sairautta, joista monet ovat yleisiä kansantauteja. Niiden vuoksi joka vuosi kuolee enemmän suomalaisia kuin korona-epidemiaan sen synkimpänä vuotena.

Tilanne muuttuu jatkuvasti huonommaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen joulukuussa julkaisemien tutkimustulosten mukaan lihavien aikuisten määrä on lisääntynyt sadallatuhannella viimeisten kuuden vuoden aikana. Suomessa on 1,2 miljoonaa aikuista, joilla ylimääräistä painoa on enemmän kuin 15 kiloa. Lihomistrendi on jatkunut myös lapsilla. Tällä hetkellä useampi kuin joka neljäs poika ja joka viides tyttö on ylipainoinen.

Nousevat luvut kertovat siitä, että lihavuuden kohdalla ollaan jääty vain moppaamaan. Terveydenhuolto tekee parhaansa, mutta lähimainkaan kaikkia syntyneitä vahinkoja ei pystytä hoitamaan.

Ihminen lihoo, kun ruuista ja juomista tulee energiaa – kaloreita – enemmän kuin tarvitaan aineenvaihdunnan pyörittämiseen ja liikkumiseen.

Kaikki sokeria ja alkoholia sisältävät juomapullot ja -tölkit ovat avoimia kalorihanoja. Nesteet siirtyvät nopeasti mahalaukusta suoleen eivätkä sen vuoksi ehdi aiheuttaa kylläisyyttä. Juomien kalorit ovat ylimääräisiä, koska ne eivät vähennä muuta syömistä.

Kiinteiden syötävien puolella pahimpia vuotavia kalorihanoja ovat perunalastut ja muut sipsi-tuotteet, suklaa, makeiset, keksit. Suomalaisia on lihottanut myös pitsojen ja hampurilaistuotteiden yleistyminen, koska niissä on paljon enemmän kaloreita kuin perinteisissä suomalaisissa aterioissa.

Kalorihanat lorottavat vuolaasti myös siksi, että epäterveellisiä tuotteita markkinoidaan aktiivisesti. Niitä on viime vuosina ryhdytty myymään rautakaupoissa, Motoneteissä, Löytötexeissä ja muissa ei-ruokakaupoissa. Makeisia myydään ”kaksi yhden hinnalla” tarjouksina. Lapsia houkutellaan leluilla lihottavien hampurilaistuotteiden elinikäisiksi ystäviksi.

Meidän Suomemme on monessa asiassa hienolla tavalla huolehtinut kansalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, mutta ihmisten lihomisen ehkäisemisessä se on ollut täysin passiivinen. Maamme päättäjät ovat tyytyneet vuosikausien ajan vain seuraamaan kuinka yhä suurempi osa kansalaisista sairastuu lihavuuden aiheuttamiin tauteihin. Edes lasten jyrkemmin nouseviin ylipainolukuihin ei ole reagoitu.

Vasta viime huhtikuussa edellisen hallituksen aikana Suomi otti ensi askeleen terveempään suuntaan, kun eduskunta hyväksyi lain virvoitusjuomaveron uudistamiseksi. Juomia ryhdytään verottamaan enemmän, jos niissä on runsaasti sokeria. Laki on tällä hetkellä EU:n hyväksyttävänä.

Virvoitusjuomavero tarvitsee parikseen kiinteiden elintarvikkeiden sokeriveron, jolla vähennetään makeisten, keksien, sokerimurojen ym. kulutusta.

Verotuksen lisäksi on puututtava jatkuvasti laajenevaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointiin. Haitallisten tuotteiden myynti alennetuilla tarjoushinnoilla ja markkinointi lapsille tulee kieltää.

Tavoitteena tulee olla, että kun THL kuuden vuoden kuluttua tutkii seuraavan kerran suomalaisten terveyttä, Suomen lihavuusluvut ovat kääntyneet selvään laskuun.

Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja

Väestön lihominen uhkaa kansanterveyttä ja -taloutta – nyt on päättäjien aika toimia

Väestön lihominen uhkaa kansanterveyttä ja -taloutta – nyt on päättäjien aika toimia

kirjoittanut | joulu 4, 2023 | Uutiset

Lihavuuden yleistyminen on pysäytettävä sokeriverolla ja epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoituksilla, vaatii Terve Paino ry.

Väestön lihavuus on selvästi lisääntynyt THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan. Jo 1,2 miljoonaa suomalaista ylittää lihavuuden rajan, 30 kg/m2 painoindeksin. Ylipainoisia eli 25 painoindeksin  ylittäviä on jo enemmän kuin tervepainoisia.

– Nyt pitäisi päättäjien hälytyskellojen soida ja ryhtyä ripeästi toimiin lihavuusepidemian pysäyttämiseksi, vaatii Terve Paino ry:n puheenjohtaja, aineenvaihduntasairauksien erikoislääkäri, professori Pertti Mustajoki.

– Lihavuus sotkee aineenvaihduntaa ja aiheuttaa kymmeniä sairauksia, kuten diabetestä, syöpää, sydän- ja verisuonisairauksia, unihäiriöitä, astmaa, haima- ja maksasairauksia ja aivohalvausta. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi väestön lihavuus aiheuttaa miljardien kustannukset terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle, Mustajoki huomauttaa.

Pääsyy lihavuuden lisääntymiselle on kaikissa länsimaissa epäterveellisten ruokien ja juomien 1970-luvulta alkaen lisääntynyt markkinointi ja tarjonta.

– Tilanne ei muutu vain valistuksella tai palveluilla, vaan tarvitaan vaikuttavia politiikkatoimia elintarvikeympäristön muuttamiseksi. Näitä ovat muun muassa laaja sokerivero, epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen ja energiajuomien myyntikielto lapsille, sanoo Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja professori Pekka Puska.

Enemmistö suomalaisista kannattaa näitä toimia pari vuotta sitten Taloustutkimuksella teetetyn tutkimuksen mukaan.

Lue myös: Lihavuus Suomessa – enemmän sairaita ja taantuvaa taloutta 

Lihavuus Suomessa – enemmän sairaita ja taantuvaa taloutta

Lihavuus Suomessa – enemmän sairaita ja taantuvaa taloutta

kirjoittanut | marras 8, 2023 | Artikkelit

Ylipainon ennustetaan edelleen lisääntyvän, mikä merkitsee vielä enemmän lihavuuden aiheuttamia sairauksia. OECD ja Maailmanpankki varoittavat lihavuusepidemian vaikutuksista kansantalouksiin.   

Suomessa ei ole lainkaan noussut yleistä keskustelua väestön lihomisen aiheuttamista taloudellisista kysymyksistä. Kansainvälisellä tasolla on jo usean vuoden ajan nostettu esille ekonomisia uhkakuvia, jotka liittyvät lihavuuden yleistymiseen.

Heikentyvät talousnäkymät

OECD julkaisi neljä vuotta sitten perusteellisen raportin The Heavy Burden of Obesity. The economics of prevention. Raportti analysoi laajasti nykyistä lihavuusepidemiaa ja sen vaikutuksia maiden talouksiin (1).

Raportti toteaa, että lihavuuden ja sen aiheuttamien sairauksien hoito tulee hyvin kalliiksi, ja sairauksien vuoksi huomattava määrä ihmisiä poistuu työelämästä. Raportti ennustaa, että tulevien vuosikymmenien aikana OECD-maiden bruttokansantuote laskee keskimäärin 3,3 %. Suomelle saatu luku on 2,8 %.

OECD:n raportti analysoi myös laajasti, miten etenkin lapset are paying a high price for obesity. Lihavuudesta on seurauksena heikompaa koulumenestystä, koulukiusaamista ja ongelmia myöhemmissä opinnoissa.

Lisäksi OECD ennustaa, että lihavuuden aiheuttamien sairauksien vuoksi ihmisten elinajan odote kääntyy laskuun.

Suomen tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 elinajanodote laski eniten 60 vuoteen (2). Onko tämä ennakkovaroitus OECD:n ennustuksesta?

Vuonna 2020 Maailmanpankki julkaisi laajan raportin lihavuusepidemiasta, jota se kutsuu ”tikittäväksi aikapommiksi” (3). Perusteellisessa raportissa luetellaan niitä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan vähentää epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta.

Tervepainoiset suomalaiset ovat vähemmistönä

Suomessa runsaassa neljässäkymmenessä vuodessa ylipainoisten aikuisten määrä on kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut.

Tällä hetkellä Suomessa on enemmän ylipainoisia kuin terveessä painossa olevia:

  • Suurin osa suomalaisista ylittää terveen painon rajan painoindeksi 25:n.
  • Enemmän kuin 15 kiloa ylipainoisia (painoindeksi yli 30) on naisista ja miehistä runsas neljännes (4).
  • Alaikäisistä pojista ylipainoisia on 28 ja tytöistä 19 prosenttia (5).

Vastaava lihomisbuumi on kohdannut lähes kaikkia maailman maita. Suomen luvut ovat lähellä EU-maiden keskiarvoa (6).

Ylipainoisten määrän ennustetaan edelleen kasvavan

World Obesity -järjestö on julkaissut muutaman vuoden välein kattavia raportteja eri maiden lihavuusluvuista ja tulevaisuuden talousnäkymistä. Viimeinen raportti on vuodelta 2023 (7). Tässä raportissa, kuten myös edellä mainituissa OECD:n ennusteissa, lihavuuden oletetaan tulevina vuosina kaikissa maissa edelleen lisääntyvän.

Kuvassa on World Obesity -järjestön Suomen ennuste. Lihavuus lisääntyy 2,4 prosenttia vuosittain, ja vuonna 2035 Suomessa peräti 38 prosenttia väestöstä olisi lihavia (painoindeksi yli 30). Tämä merkitsisi vielä paljon enemmän sairaita ja inhimillistä kärsimystä sekä edelleen kasvavaa taloudellista rasitusta.

Raportissaan World Obesity ilmoittaa lihavuuden kustannukseksi Suomessa 5 536 miljoonaa US dollaria vuonna 2020, ja ennustaa sen nousevan vuoteen 2035 mennessä 8 924 miljoonaksi US dollariksi.

Lihavuus sotkee aineenvaihduntaa ja aiheuttaa sairauksia

Sairauksien kannalta haitallisinta on vatsaontelon sisälle kertyvä rasvakudos. Se pullistaa mahaa, mikä näkyy vyötärön seudun pyöristymisenä.

Kun naisilla vyötärön ympärysmitta ylittää 90 cm ja miehillä 100 cm, kyseessä on vyötärölihavuus. Melkein puolet 30+ vuotiaista suomalaisista miehistä ja naisista on vyötärölihavia (m 45 %, n 46 %) (4).

Suomessa on puoli miljoonaa tyypin 2 diabetesta sairastavaa, joilla melkein kaikilla sairaus johtuu vyötärölihavuudesta. Hyvin yleisiä pullean vyötärön seuraamuksia ovat unihäiriöt, verenpaineen nousu ja haitalliset veren rasva-arvot (8).

Lihavuus enemmän kuin kaksinkertaistaa riskin seuraaviin sairauksiin: sydämen vajaatoiminta, unihäiriöt, kihti, polven nivelrikko, masennus ja useat syöpätyypit. Sairastumisriski on 1,5–2-kertainen astmaan haimatulehdukseen, maksasairauteen, anemiaan, munuaissyöpään, sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen ja sydäninfarktiin (8).

Lihavuuden aiheuttamat kustannukset Suomessa

Kustannuksia yhteiskunnalle aiheuttavat lihavuudesta johtuvien sairauksien hoito, niistä aiheutuvat kulut työelämälle ja ikääntyneiden lisääntynyt hoivan tarve.

Terveydenhuollon kulut

Normaalipainoisiin verrattuna lihavien henkilöiden sairauksien hoitokulut ovat noin 75 % suuremmat kuin normaalipainoisten (9). Henkilöä kohden lihavien kulut ovat keskimäärin 2665 ja normaalipainoisten 1527 euroa vuodessa.

Hiljattain ilmestynyt suomalainen tutkimus pelkästään tyypin 2 diabeteksen kustannuksista päätyi 2,5 miljardiin euroon vuodessa (10). Koska tämä diabeteksen muoto lähes aina johtuu lihavuudesta, summasta huomattavasti yli kaksi miljardia voidaan laskea lihavuuden aiheuttamaksi.

Kahden edellä mainitun tutkimuksen tulosten perusteella ei ole mahdollista kovin tarkkaan arvioida lihavuuden aiheuttamia terveydenhuollon kustannuksia. Suuruusluokka on miljardeja, todennäköisesti noin 2 – 3 miljardia vuodessa, mahdollisesti enemmän. Se olisi runsas kymmenen prosenttia terveydenhuollon kokonaiskuluista (11).

Hoivapalvelujen kulut

Ikääntyneiden hoivapalveluiden kustannuksista ei Suomessa ole kattavaa selvitystä, mutta kuudesta suurimmasta kaupungista – yhteensä 1,8 miljoonaa asukasta – on tehty perusteellinen tutkimus (12). Sen mukaan kaupunkien hoivapalvelujen kokonaiskustannus on 2,2 miljardia euroa vuodessa, mikä tekee 1236 euroa asukasta kohden. Jos oletetaan muun Suomen ikääntyneiden kustannukset samaksi, päädytään 6,9 miljardiin euroon.

Koko maan luku on todennäköisesti suurempi, koska isoissa kaupungeissa asuu enemmän paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevia, joilla lihavuutta ei ole yhtä paljon kuin vähemmän koulutetuilla (13). Tämän perusteella voidaan arvioida, että ikääntyneiden hoivakulut ovat noin 7,5 miljardia vuodessa.

Suomessa on noin 430 000 lihavaa (painoindeksi yli 30) yli 60-vuotiasta (4). Yli 15 kilon liikapaino huomattavasti heikentää ikääntyneen kävelykykyä (15), ja sen lisäksi lihavuuden aiheuttamat sairaudet heikentävät mahdollisuuksia viettää itsenäistä elämää (16). Siksi lihavat ikääntyneet joutuvat useita vuosia normaalipainoisia aikaisemmin turvautumaan hoivapalveluun.

Aikaistuneen hoivapalvelun aiheuttamia kustannuksia ei ole mahdollista tarkasti laskea vaan joudutaan turvautumaan arvioon. Edellä mainitusta 7,5 miljardin vuosikustannuksesta ainakin miljardi, luultavasti enemmän, johtuu lihavuudesta.

Kustannukset elinkeinoelämälle

Suomessa on tehty kaksi laajaa tutkimusta lihavuuden vaikutuksesta työkykyyn.

Vuonna 1990 analysoitiin yli 20 000 työkyyttömyyseläkkeelle joutuneiden tietoja. Lihavat työntekijät (painoindeksi yli 30) olivat joutuneet eläkkeelle kaksi kertaa useammin kuin normaalipainoiset (17).

Kymmenen vuotta sitten julkaistussa tutkimuksessa seurattiin yli 6 000 keski-ikäisen Helsingin kaupungin työntekijän terveyttä keskimäärin 7,8 vuoden ajan (18). Normaalipainoisiin verrattuna lievä ylipaino (painoindeksi 25-30) johti eläkkeeseen 1,6 kertaa, lihavuus (painoindeksi 30-35) 2,3 kertaa ja vaikea lihavuus (painoindeksi yli 35) 3,9 kertaa useammin. Suomessa on noin 1,2 miljoonaa aikuista, joiden painoindeksi on yli 30.

Työkyvyttömyys johtuu tavallisimmin pitkään jatkuneista sairauksista, jotka yleensä ovat vuosikausia tai vuosikymmeniä vaikuttaneet jo työelämän aikana. Lihavilla työntekijöillä on vuodessa keskimäärin 14 sairauspoissaolopäivää enemmän kuin normaalipainoisilla (4).

Kansainvälisessä kirjallisuudessa kuvataan työelämän varhaista eläkkeelle siirtymistä ja sairauspäiviä termillä absenteeism, ”poissa työpaikalta”. Sen rinnalla käytetään termiä presenteeism kuvaamaan keskimääräistä heikompaa työpanosta työpaikoilla (19).

Lihavuus vaikuttaa työtehoon monin eri tavoin. Ylimääräiset kilot hankaloittavat liikkumista. Lihavuuden aiheuttamat unen häiriöt (20) ja muut sairaudet heikentävät päiväajan vireystilaa ja jaksamista.

Lihavuuden työelämälle aiheutuneita kustannuksia selvittäneen systemaattisen katsauksen mukaan presenteeism aiheuttaa enemmän kuluja kuin absenteeism (21).

Lihavuuden aiheuttamista kokonaiskustannuksista yhteiskunnalle enemmän kuin puolet koostuu elinkeinoelämän lisäkuluista (21).

Pääsyy lihomiseen: epäterveellisten ruokien ja juomien lisääntynyt markkinointi ja tarjonta

Väestöjen lihomiseen johtaneet muutokset käynnistyivät 1970-luvun loppupuolella USA:ssa (22). Elintarvikkeita ryhdyttiin tuottamaan enemmän teollisesti ja samalla sokerin tuotanto lisääntyi. Ruokakaupat alkoivat kasvaa suuriksi valintamyymälöiksi, joissa voidaan monella tavalla ohjata ostajan valintoja (23). Kulutusta lisäsi elintarvikkeiden annos- ja pakkauskokojen kasvu (24).

USA:ssa käynnistyneet muutokset levisivät nopeasti muihin rikkaisiin maihin, Suomi mukaan lukien (25). Kehittyvät maat liittyivät 10-20 vuoden viiveellä samaan seuraan. Seurauksena oli lihavuuden yleistyminen kaikkialla maailmassa, syntyi lihavuuspandemia (26).

Makeisten ja muun epäterveellisen kulutusta lisäävät niiden promotointi ja myynti ruokakauppojen ulkopuolella. ”Kaksi yhden hinnalla” tarjoukset ovat erittäin tavallisia. Viime vuosina rautakauppojen ja halpamyymälöiden kassojen tuntumaan on ilmestynyt laajoja osastoja, joissa myydään makeisia, perunalastuja ja muuta epäterveellistä. Internetissä influensserit suosittelevat lapsille makeisia, hampurilaisia ja muita haitallisia tuotteita (27).

Lihavuuden vähentämiseen tarvitaan lakeja

Elintarvikkeiden myynti poikkeaa radikaalisti vaatteiden, elektroniikan ja muiden tavaroiden myynnistä. Ihmiset tarvitsevat ravintoa – elintarvikkeita – useita kertoja päivässä. Ruokien ja juomien haluttavuuteen vaikuttavat ihmisten monet fysiologiset ominaisuudet, esimerkiksi synnynnäinen mieltymys makeaan ja taipumus syödä huomaamatta isoista annoksista enemmän (28,29,30).

Suomalaiset ovat lihoneet, vaikka kukaan ei halua olla lihava. Kaikesta valistuksesta huolimatta epäterveellisestä ravinnosta on kroonisesti tullut liikaa kaloreita.

Supermarketin ruoka- ja juomavalikoimassa on paljon epäterveellisiä tuotteita, jotka ovat houkuttelevia ja joiden myyntiä edistetään mainoksilla ja kampanjoilla.

Niiden kulutusta pitää vähentää verottamalla ja rajoittamalla markkinointia.

Epäterveellisten elintarvikkeiden lista

Jotta yhteiskunta voisi ryhtyä vähentämään epäterveellisiä elintarvikkeita, ne pitää määritellä ja nimetä. Terve Paino yhdistys on laatinut tällaisen ehdotuksen. Artikkelissa Epäterveellisten elintarvikkeiden määrittäminen kerrotaan, millaisilla perusteilla se on tehty (31).

Listan elintarvikkeet eivät ole lainkaan tarpeellisia, vaan runsaan sokerin ja muun liikaenergian vuoksi pelkästään haitallisia.

Haitallisten elintarvikkeiden vähentämisessä nähtiin ensimmäinen siirto, kun edellinen hallitus huhtikuussa 2023 päätti porrastaa virvoitusjuomaveroa sokeripitoisuuden mukaan. Sokeriveroa pitää laajentaa koskemaan runsaasti sokeria sisältäviä kiinteitä elintarvikkeita: makeiset, keksit, sokerimurot jne.

Verotuksen ohella epäterveellisiksi luokiteltujen elintarvikkeiden kulutusta tulee vähentää rajoittamalla niiden markkinointia ja promotointia:

  • kielletään lapsille suunnattu markkinointi,
  • kielletään energiajuomien myynti lapsille,
  • kielletään lelujen jakaminen epäterveellisten ruokien yhteydessä
  • kielletään paljousalennukset (esim. kaksi yhden hinnalla)
  • määrätään suurten pakkausten kilo/litrahinta samaksi kuin pienimmässä pakkauksessa.

Viimeksi mainittu määräys on Suomessa voimassa keskioluen myynnissä. Sen tarkoitus on hillitä alkoholin kulutusta. Samalla määräyksellä voidaan vähentää haitallisten elintarvikkeiden kulutusta.

Lopuksi on syytä mainita, että vuonna 2021 julkaistun väestökyselyn mukaan (32) suomalaisten enemmistö kannattaa sokeriveroa, epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointikieltoa lapsille, lelujen jakamiskieltoa, kilo- ja litrahintaa samaksi annoskoosta riippumatta sekä energiajuomien kieltoa alle15-vuotiaille.

 

Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja

 

Käytetyt lähteet

  1. OECD Health Policy Sudies. The heavy burden of obesity. The economics of prevention. OECD 2019.
  2. Tilastokeskus uutisia 26.1.2023: Kuolleisuuden nousu poikkeuksellista – elinajanodote laskee vuonna 2022 eniten 60 vuoteen.
  3. World Bank Group. Obesity. Health and Economic Consequences of en Impending Global Challenge. Shekar M, Popkin B Editors, 2020
  4. Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A ym. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden  ja hyvinvoinnin laitos
  5. Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2020. Useampi kuin joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö oli ylipainoinen tai lihava. THL TILASTORAPORTTI 37/2021
  6. WHO European Regional Obesity Report 2022.
  7. World Obesity. World Obesity Atlas. March 2023.
  8. Kivimäki M, Strandberg T, Pentti J ym. Body-mass index and risk of obesity-related complex multimorbidity: an observational multicohort study. Lancet Diab Endocrin 2022; March 3: 1-11.
  9. Vesikansa A, Mehtälä J, Mutanen Katja ym. Obesity and metabolic state are associated with increased healthcare resource and mediaction use and costs: a Finnish population-based study. Eur J Health Econ 2022
  10. Kurkela O, Raitanen J, Tuovinen M ym. Lisäsairaudet voivat moninkertaistaa tyypin 2 diabetespotilaiden terveydenhuollon kustannukset. Suom Lääkl 2022; 78: e32697
  11. Julkari: Tilastoraportti SVT : 18/2023
  12. Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu vuonna 2019. Kuusikkotyöryhmän julkaisusarja 6:2020.
  13. Mustajoki P. Ylipaino ja terveyden eriarvoisuus – molempien vähentämiseen tarvitaan yhteiskunnan säädöksiä. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2022;59:227-9.
  14. Mikkola I, Keinänen-Kiukaanniemi S, Jokelainen J ym. Performance and body composition changes during military service. Scand J Primary Health Care 2012;30: 95-100.
  15. Stenholm S, Rantanen T, Alanen E ym. Obesity history as a predictor walking limitation at old age. Obesity 2007;15:829-38.
  16. Stenholm S, Head J, Aalto V ym. Body mass index as a predictor of healthy and disease-free life expectancy between ages 50 and 75: a multicohorts study. Int J Obes 2017;41:769-76.
  17. Rissanen Aila, Heliövaara Markku, Knekt Paul ym. (1990). Risk of disability and mortality due to overweight in a Finnish population. Brit J Med 301: 835-7
  18. Roos E, Laaksonen M, Rahkonen O ym. Relative weight and disability retirement: a prospective cohort study. Scand J Work Environ Health 2013.
  19. Goettler A, Grosse A, Sonntag D. Productivity loss due to overweight and obesity: a systematic review of indirect costs. BMJ Open 2017;7:e014632.
  20. Lee JH, Cho J. Sleep and obesity. Sleep Med Clin 2022;17:111-116.
  21. Dee A, Kearns K, O´Neil C ym. The direct and indirect costs of both overweight and obesity: a systematic review. BMC Res Notes 2014;7:242.
  22. Rodgers A, Woowward A, Swinburn B, Dietz WH. Prevalence trends tell us what did not precipitate the US obesity epidemic. Lancet Publ Health 2018;3:e163-3.
  23. Dawson J. Retail activity in shaping food choice. Food Quality and Preference 2013;28:339-47.
  24. Zlatevska N, Dubelaar C, Holden SS. Sizing up the effects of portion size on consumption: a meta-analysis. J Marketing 2014;78:140-54
  25. Mustajoki P. Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta. Duodecim 2015; 131:1345-52.
  26. Ng M, Fleming T, Robinson M Global, regional, and national prevalence of overweight and obesity in children and adults during 1980—2013: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2013. Lancet 2014; 384:766-81.
  27. Erkkola M, Fogelholm M, Konttinen H ym. Ruokaympäristön osatekijät ja ohjauskeinot. Valtioneuvoston selvitys- tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:51
  28. Berridge KC, HO C-Y, Richard JM, DiFeliceantonio AG. The tempted brain eats: Pleasure and desire circuits in obesity and eating disorders. Brain Res 2010;1350:43-64.
  29. Krebs JR. The gourmet ape: evolution and human food preferences. Am J Clin Nutr 2009;90 (suppl):707S-11S.
  30. Livingstone MBE, Pourshahidi LK. Portion size and obesity. Adv. Nutr. 2014;5:829-34.
  31. Mustajoki P. Epäterveellisten elintarvikkeiden määrittäminen. www.tervepaino.fi
  32. Suomalaiset vaativat poliitikoilta toimia lihavuuden torjuntaan. www.tervepaino.fi

Hallituksen pitää keskittyä myös lihavuuden vähentämiseen

kirjoittanut | syys 23, 2023 | Artikkelit

Hallitusohjelmassa halutaan lisätä liikuntaa mutta jätetään vähälle huomiolle liikkumattomuutta aiheuttavat ylipaino ja lihavuus.

Kansallisen liikuntaraportin (2022) mukaan huolestuttavan suuri osa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta aivan liian vähän. Liikunta on vuoteen 2017 verrattuna vähentynyt. Asian korjaamiseksi hallitusohjelmassa on erityisenä kohtana ”Suomi liikkeelle” -ohjelman perustaminen.

On erinomaista, että tähän kansallisesti tärkeään terveysasiaan kiinnitetään huomiota. Monien kokemusten perusteella kriittinen kysymys kuuluu kuitenkin, ratkeavatko asiat hankkeilla. Hallitusohjelmassa on joukko ehdotuksia, joissa ”tuetaan, kannustetaan, vahvistetaan, edistetään, lisätään ja kokeillaan”. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunnanedistämiskampanjoiden vaikutukset ovat varsin niukkoja. Kun tässäkin tapauksessa varsinainen konkretia on vähäistä, herää kysymys, saadaanko todella vaikutuksia.

Hämmästyttävää on, että hallitusohjelmassa ei juurikaan puhuta liikkumattomuuden tärkeistä ja yhä yleistyvistä taustatekijöistä: ylipainosta ja lihavuudesta. Kuitenkin lihavuus ja siihen liittyvät vaivat ehkäisevät usein olennaisesti liikuntaa.

Suomalaisista suurin osa on ylipainoisia. 1,2 miljoonalla on liikapainoa yli 15 kiloa. Lapin jääkäripataljoonassa tehdyssä tutkimuksessa Cooperin testin juoksumatka jäi yli 15 kiloa liikapainoisilla keskimäärin 530 metriä lyhyemmäksi kuin muilla.

Vaikka liikuntaa lisäämällä voidaan toki vaikuttaa painoon, olennaiset panonhallinnan keinot liittyvät ravintoon. Suomalaisten nopean lihomisen taustalla onkin ruokaympäristömme suuri muutos. Sen vuoksi suomalaisten liikunnan edistämiseksi tarvitaan myös päätöksiä epäterveellisten ja lihottavien elintarvikkeiden kulutuksen rajoittamiseksi.

Keväällä säädetty, aiempaa tiukempi virvoitusjuomaverolaki on tällainen toimi. Veron tulisi kuitenkin koskea kaikkia runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita, jotka ovat vahvasti mukana lasten lihomisessa. Lisäksi tarvitaan muitakin toimenpiteitä, kuten lapsiin ja nuoriin suuntautuvan, yleensä epäterveellisten tuotteiden mainonnan rajoituksia. Elintarvikkeiden epäterveellisyys voidaan määritellä tuotteiden ravintosisällön perusteella.

Lihavuuden torjunnan ja liikunnan lisäämisen toimet tulee suunnata erityisesti lapsiin, mikä huomioidaan hallitusohjelmassa. Suomessa 55 000 esikouluikäisen lapsen paino ylittää suositukset. Heistä monilla on huomattavasti ylipainoa.

Liikunnalliset perustaidot hankitaan jo esikouluiässä ja ne kehittyvät edelleen alakoulun aikana. Jos lihavan lapsen motoriset taidot jäävät vajaiksi, aikuisiällä ei ole helppo omaksua aktiivista liikunnallista elämää. Vuosien kuluessa kuvaan tulevat monet lihavuuden aiheuttamat vaivat, jotka edelleen ehkäisevät liikuntaa.

Supermarketeissa nähdään, kuinka usein lähes puolet hyllytilasta on erilaisia epäterveellisiä ja lapsia houkuttelevia tuotteita, kuten makeisia, virvoitusjuomia, sokeroituja mehuja, sipsejä, keksejä ynnä muita. Näitä myydään myös esimerkiksi kioskeissa, halpamyyntiliikkeissä ja rautakaupoissa. Kaloripitoiset hampurilaisannokset ja pizzat ovat syrjäyttäneet perinteisiä suomalaisia ruokia, ja pakkauskoot ovat kasvaneet.

Neljän viime vuosikymmenen aikana ylipainoisten lasten määrä on kolminkertaistunut ja ylipainoisten aikuisten määrä kaksinkertaistunut. Väestön geneettinen tausta ei ole muuttunut, vaan kehitys on seurausta muuttuneesta ympäristöstä.

Tupakoinnin vastainen työ on osoittanut, kuinka merkittäviä muutoksia voidaan saada aikaan lainsäädännöllä ja siihen liittyvällä terveystyöllä. Tästä voitaisiin ottaa oppia nyt, kun lihavuus on noussut keskeiseksi kansanterveysongelmaksi. Hyvä tavoite olisi palauttaa ylipainoluvut samalle tasolle kuin neljäkymmentä vuotta sitten. Tämä antaisi suurelle joukolle mahdollisuuden nykyistä liikkuvampaan ja terveempään elämään.

 

Pertti Mustajoki ja Pekka Puska

Pertti Mustajoki on sisätautilääkäri ja Terve paino ry:n puheenjohtaja. Pekka Puska on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen entinen pääjohtaja ja Terve paino ry:n varapuheenjohtaja.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 23.9.2023