Nyt on ruokaturvallisuuden vuoro

Nyt on ruokaturvallisuuden vuoro

Ensi vuona tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta siitä, kun ensimmäinen Kekkosen uuden vuoden puheen jälkeen laadittu liikenneturvallisuutta parantava laki astui voimaan. Säädettiin yleinen nopeusrajoitus 80 km/t. Pian seurasi nippu muita lakeja: turvavyöpakko, promillelaki, kypäräpakko moottoripyöräilijöille, talvirengaspakko…

Viisikymmentä vuotta sitten liikenteessä kuoli 1200 suomalaista. Viime vuonna alle 200. Liikenneturvallisuuslaeilla on pelastettu kymmeniätuhansia ihmishenkiä.

Liikenteessä ratkaiseva oivallus oli, että ihmisiin kohdistettu valistus ja ajo-opetus eivät riitä. Tarvittiin lakeja ja säädöksiä muuttamaan ajaminen turvallisemmaksi .

Lihavuuden torjunnassa olemme samassa tilanteessa kuin liikenteessä viisikymmentä vuotta sitten. Tähän mennessä ylipainoa on yritetty ehkäistä opettamalla ihmisiä ”ajamaan paremmin” yhä epäterveellisemmäksi muuttuneessa ruokaympäristössä.

Suomessa on ilmestynyt useita ravitsemussuosituksia, ja monilla kampanjoilla on kannustettu kansalaisia syömään terveellisemmin. Niistä huolimatta painokäyrät ovat jatkaneet nousuaan, eniten lasten keskuudessa.

Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista on ylipainoisia, ja yli miljoonalla on liikapainoa enemmän kuin 15 kiloa.

Lihavuuden aiheuttamiin sydänsairauksiin, aivohalvauksiin, diabetekseen, maksakirroosiin, syöpäsairauksiin kuolee joka vuosi paljon enemmän suomalaisia kuin liikenneonnettomuuksiin 1970-luvun alussa.

Näistä kuolemista ei kerrota lehdissä. Siitä huolimatta lihavuussairauksiin menehtyneet ovat aivan yhtä kuolleita kuin liikenneonnettomuuksissa henkensä menettäneet. Ihmiselämiä päättyy liian aikaisin.

Ylipaino on maailmanlaajuinen ongelma, minkä vuoksi sen syitä on perusteellisesti selvitetty. Suomalaiset ovat lihoneet, koska ruuista ja juomista on tullut kroonisesti – pitkän ajan kuluessa – ylimääräisiä kaloreita. Tähän on johtanut epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntynyt markkinointi ja tarjonta.

Ruokamarketissa tämä näkyy laajoina osastoina, joissa myydään makeisia, perunalastuja, sokerimuroja, keksejä, ja sokerijuomia. Ravintolapuolella epäterveellisten hampurilaistuotteiden ja pitsojen tarjonta on lisääntynyt.

Tänä vuonna valtionhallinnossa on ensimmäistä kertaa esillä ylipainon vähentämiseen tähtääviä suunnitelmia. Virvoitusjuomaveroon suunnitellaan porrastusta, joka nostaisi sokeripitoisten juomien veroa aiempaa korkeammaksi. Toivottavasti samassa yhteydessä ryhdytään suunnittelemaan laajempaa sokeriveroa, joka vähentäisi myös makeisten, keksien ja sokerimurojen kulutusta.

Liikenteen muuttamiseksi turvallisemmaksi tarvittiin monenlaisia säädöksiä. Ei ylipainonkaan kääntämiseksi riittävään laskuun pelkkä sokerivero riitä.

Sokeriveron lisäksi kohteeksi on otettava epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi.

Internetissä lapsille markkinoidaan melkein yksinomaan epäterveellisiä elintarvikkeita. Lapsia houkutellaan leluilla epäterveellisten hampurilaistuotteiden käyttäjiksi. Kauppojen ja kioskien ”kaksi yhden hinnalla” tarjoustuotteina on tavallisesti makeisia. Näiden markkinointikeinojen käyttö Suomessa pitää kieltää.

Liikenneturvallisuudesta kertova artikkeli Helsingin sanomissa (11.3.) oli otsikoitu 1970-luvun liikennekulttuurissa ei ollut mitään järkeä.

Toivottavasti ensi vuosikymmenen alkupuolella saamme lukea lehtikirjoituksen Kymmenen vuotta sitten epäterveellisten elintarvikkeiden tarjonnassa ei ollut mitään tolkkua.

 

Pertti Mustajoki

lääkäri, professori

Terve Paino ry:n puheenjohtaja

Eteneekö sokerivero ensi vaalikaudella?

Eteneekö sokerivero ensi vaalikaudella?

Terveysperusteisen sokeriveron  edistämistä ensi vaalikaudella kannattivat kaikki puolueet Terve Paino ry:n, SOSTEn sekä eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen verkoston paneelissa 31.1.

Tätä pidettiin tärkeänä koko väestön kansanterveyden edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi. Myös erityisesti lasten ja nuorten kulutustottumuksista oltiin huolissaan. Vähälle merkitykselle eivät keskustelussa jääneet terveysperusteisen verotuksen vaikutukset valtion tuloihin.

Paneelin puheenjohtajana toiminut professori Pekka Puska muistutti, että verotuksen keinoin voidaan vaikuttaa ihmisten kulutusvalintoihin ja sitä kautta kansanterveyteen ja sote-kustannusten vähentämiseen.

Paneelikeskusteluun osallistuivat kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho, SDP:n Heidi Viljanen, perussuomalaisten Ritva ”Kike” Elomaa, keskustan Pasi Kivisaari, vihreiden Inka Hopsu, vasemmistoliiton Katja Hänninen, kristillisdemokraattien Sari Essayah ja RKP:n Anders Norrback.

Keskustelun aluksi kuultiin lyhyet kommenttipuheenvuorot Elintarviketeollisuusliiton johtaja Marleena Tanhuanpäältä, THL:n johtavalta asiantuntijalta Heli Kuusipalolta ja valtiovarainministeriön hallitusneuvos Merja Sandellilta.

Vilkkaan keskustelun päätteeksi loppupuheenvuoron piti eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen.

Lue tiivistelmä keskustelusta tai katso tallenne SOSTEn sivulta: Terveysperusteinen vero sai kannatusta yli puoluerajojen.

Elintarviketeollisuusliiton lobbaus ja viestintä sokeriveroa vastaan

Elintarviketeollisuusliiton lobbaus ja viestintä sokeriveroa vastaan

Epäterveellisiin elintarvikkeisiin suuntautuvaa ns. terveysveroa koskeva keskustelu kiihtyy, mitä lähemmäksi sen toteutuminen tulee. Erityisesti sokeriveroa on eri muodoissaan toteutettu jo kymmenissä maissa ja meilläkin nyt eduskuntakäsittelyssä oleva virvoitusjuomaveron uudistus on pieni askel tähän suuntaan.

Kaupallinen lobbaus uudistusta vastaan on myös kiihtynyt – kaikkia tavanomaisia keinoja käyttäen. Tästä esimerkkinä on äskettäinen Elintarviketeollisuusliiton (ETL) ja Panimo- ja virvoitusteollisuusliiton kysely ja tiedote (3.1.), joka sisältää huomattavaa harhaanjohtamista, kuten seuraavassa osoitetaan.

”Enemmistö suomalaisista ei halua terveysperusteista valmisteveroa, jos se nostaisi ruuan hintaa entisestään.” Epämääräisesti kyselemällä ruuan terveysverosta annetaan käsitys, että ruuan hinta yleensä nousisi. Kuitenkin tosiasiassa on kysymys siitä, että vain runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden hinta nousisi, ei ruuan yleensä. Kun asiaa kysyttiin Sosten ja Terve Paino ry:n kyselyssä näin, enemmistö kannatti sokeriveroa. Kysymyshän on vain runsaasti sokeria sisältävistä makeisista, virvoitusjuomista, makeista kekseistä ym. Yleensäkin vastaajien enemmistö kannatti veroinstrumentin käyttöä terveellisen ruokavalion edistämisessä.

”Terveysperustaisen veron kohdistamista kotona käytettäviin raaka-aineisiin, kuten rasvoihin ja öljyihin, lihaan ja lihajalosteisiin, maito- ja kauravalmisteisiin, suolaan ym. vastustetaan”. Tässähän on kysymys siitä, että vero kohdistuisi vain runsaasti sokeria sisältäviin tuotteisiin, eikä se nostaisi yleisesti ruuan hintaa.

”Veron vaikuttavuudesta ihmisten valintoihin ei ole tietoa”. Talouselämän rautainen laki on, että hinta vaikuttaa kulutukseen. Toki sitä enemmän, mitä korkeampi se on. Hyvin vähäisen veron vaikutus jää pieneksi. Sokeriveron vaikutuksista on näyttöä monista maista.

Tiedotteessa sanotaan myös, että tällaisen haittaveron sijasta pitäisi alentaa terveellisten tuotteiden arvonlisäveroa. Tätähän me kaikki kannattaisimme. Asia on kuitenkin tiedotteen harhautusta, koska ETLkin tietää hyvin, että tämä on käytännössä mahdotonta. Se vaatisi tosi vaikeaa EU:n ALV-kantojen määrää koskevan säädöksen muuttamista. Sitä paitsi nykyisessä valtiontalouden tilassa se olisi huomattavan kallista.

Tiedotteessa kannatetaan terveellisyydestä kertovaa Sydänmerkkiä ja kasvisten korostamista ruokalistoilla sekä ammattilaisten ja ravitsemusterapeuttien ohjausta. Näitä asioita me kaikki kannatamme, mutta se ei näytä riittävän. Ravintovalistusta on paljon, mutta väestön lihominen jatkuu muodostaen huomattavan kansanterveyden, soten ja kansantalouden haasteen. Tarvitaan siis enemmän.

Vaikka yksilölliset ja geneettiset tekijät vaikuttavat ihmisen painoon, väestötasolla nopea muutos ihan viime vuosikymmeninä voi johtua vain ympäristötekijöiden muutoksesta. Tarvitaan painavampia toimia juuri elintarvikeympäristön muuttamiseksi terveellisempään suuntaan.

Epäterveellisten tuotteiden verotus ei suinkaan ole ainoa toimi, jolla valtio voi ohjata lihavuuden torjuntaa, mutta sen toteutettavuus on hyvä. Muita kansainvälisesti suositeltuja toimia ovat mm.

  • epäterveellisten tuotteiden markkinoinnin rajoittaminen, erityisesti lapsiin ja nuoriin vetoavan markkinoinnin osalta,
  • selkeät varoittavat päällysmerkinnät,
  • epäterveellisten tuotteiden (makeiset, virvoitusjuomat ym.) paljousalennusten kielto,
  • energiajuomien myyntikielto lapsille ja
  • säännöllisen makean myynnin (automaatit, kioskit) kieltäminen peruskouluissa.

Usein jää huomaamatta, että oikein porrastetun terveysveron vaikutus voi johtua enemmän siitä syystä, että teollisuus muuttaa tuotteita vähäsokerisemmiksi, jotta ne tulevat alempaan veroluokkaan. Näinhän tapahtui mm. Englannissa, jossa porrastettu virvoitusjuomavero vähensi sokerin saantia mutta ei juomien kokonaiskulutusta.

Tällaiset porrastetut haittaverot eivät siis ole elintarviketeollisuudelle haitallisia. Se on hyvin ketterä muuttamaan tuotteittensa koostumusta, niin että liiketoiminta jatkuu – mutta kansanterveys hyötyy.

Viimein on syytä muistaa, kuten mm. Maailmapankki sanoo, että tällaiset haittaverot auttavat paitsi kansanterveyttä ja terveydenhuoltoa myös valtiontaloutta. Nykyisen virvoitusjuomaveron arvioidaan tuova valtiolle vuosittain reilut 200 miljoonaa euroa. Kun juomista tulee kuitenkin vain noin viidesosa suomalaisten sokerista, veron laajentaminen kaikkiin runsaasti sokeria sisältäviin tuoteryhmiin, kuten juuri makeisiin, toisi helposti vuosittain jopa miljardin euron verotuotot – ei lainkaan merkityksetön summa nykyisessä valtiontalouden velkaantumisessa.

Pekka Puska, professori
Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja
Pääjohtaja emeritus, THL

Mihin hallitukselta unohtui terveysvero?

Marinin hallituksen ohjelmassa sanotaan: ”Hallitus selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön kansanterveyttä edistävän veron, joka kohdistuisi esimerkiksi sokeriin”. Nyt hallituksen kausi on loppumassa, eikä tällaista selvitystyötä ole edes aloitettu. Sen sijaan valtiovarainministeriö lähetti lausunnolle laatimansa esityksen virvotusjuomaveron uudistamiseksi.

Tällä hetkellä kaikista virvoitusjuomista vero on 32 senttiä litralta. Esityksessä ehdotetaan veron porrastusta siten, että paljon sokeria sisältäviä juomia verotetaan enemmän, mutta mineraalivesillekin jäisi edelleen 19 sentin vero. Mehujuomilta vero poistettaisiin kokonaan.

Oikeaan suuntaan ollaan menossa, kun runsaasti sokeria sisältävien juomien verotusta kiristetään, mutta muilta osin esitys kaipaa viilausta. Lausunnomme ehdotamme, että sokerittomilta juomilta vero pitää poistaa kokonaan. Toteamme myös, että mehujuomien sokeri on aivan yhtä haitallista kuin virvoitusjuomien sokeri. Mutta nämä ovat vain vähäisiä yksityiskohtia.

Terve Painolle ry:lle esitys ei riitä alkuunkaan.

Suomalaiset saavat suurimman osan sokeristaan muista tuotteista kuin virvoitusjuomista: makeisista, kekseistä, makeista leivonnaisista, sokerimuroista. Etenkin lapsia pitää suojella näiden haitoilta. Vaadimme, että hallitusohjelman mukaisesti pitää ryhtyä ripeästi verotuksen keinoilla vähentämään kaikkien runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden kulutusta. Tämä vähentäisi selvästi haitallista sokerin kulutusta, ja porrastettu verotus ohjaisi samalla tuotantoa ja tarjontaa vähemmän sokeria sisältäviin tuotteisiin.

Laajapohjaisella runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden verotuksella valtio voisi helposti saada 500 miljoonan euron vuotuisen verotuoton.

Terve Paino vaatii, että pikaisesti hallitusohjelman mukaisesti asetetaan asiantuntijatyöryhmä selvittämään terveysperustaisen veron toteuttamista ja laatimaan konkreettinen ehdotus laajapohjaisesta sokeriverosta.

Pertti Mustajoki, Terve Paino ry:n puheenjohtaja

Lue Terve Paino ry:n lausunto valtiovarainministeriön luonnoksesta hallituksen esitykseksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta

Lue myös blogikirjoitus Sokeri sokeri sokeri

Lihavuus on yhteiskunnan sairaus

Lihavuus on yhteiskunnan sairaus

Suo­men perustuslain 19. pykälä velvoittaa valtiovaltaa väestön terveyden edistämiseen, myös toimiin terveellisemmän ruo­kaympäristön puolesta.

Suomessa tulee vähentää epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta verottamalla, rajoittaa niiden markkinointia lapsille ja selkeyttää ruokapakkausten ravintotietoja

Lääkärilehdessä 17.12.2021 ilmestyneessä artikkelissa Yhteiskunnalliset toimet välttämättömiä lihomiskehityksen kääntämiseksi Terve Paino ry:n asiantuntijat esittävät tieteellisen näytön siitä, miten yhteiskunta voi vähentää ylipainoa, joka on suurimpia kansanterveyden uhkiamme.

 

Paljon haittoja kansalaisille ja yhteiskunnalle

Lihavuus aiheuttaa yli 30 sairautta, joiden joukossa on yleisiä kansantauteja.  Nykyisen kehityksen jatkuessa väestön eliniänodote kääntyy laskun.

Lihavuussairaudet ovat suuri yhteiskunnallinen ongelma. Sote-kulut johtuvat paljolti lihavuussairauksista. Lihavilla on muita useammin sairauspoissaoloja, ja he kokevat työkykynsä heikommaksi. Lihavuuden vuoksi joudutaan työkyvyttömyyseläkkeelle yli kaksi kertaa useammin.

 

Lihomisen syihin voidaan vaikuttaa

Väestön lihominen on jatkunut vuosikausien ravintoinformaatiosta ja laihdutusohjelmista huolimatta. Pääasiallinen syy on muuttunut ruokaympäristö: epäterveellisten elintarvikkeiden tarjonnan, markkinoinnin ja kulutuksen lisääntyminen. Monissa maissa on jo ryhdytty vaikuttamaan asiaan elintarvikepolitiikalla.

Lääkärilehden artikkeli siteeraa eri maissa tehtyjä tutkimuksia, joissa on selvitetty tällaisten toimien vaikutuksia. Tulokset osoittavat, että erityisesti epäterveellisten elintarvikkeiden verotus on tehokas toimenpide vähentämään niiden kulutusta.

Taloustutkimuksen vuosi sitten tekemän väestötutkimuksen mukaan tällaisilla toimilla on kansalaisten enemmistön tuki. Valtaosa suomalaisista kannattaa terveysperusteisia veroja ja muita toimia, jotka edistävät terveellisempiä elintarvikevaihtoehtoja.

 

Lapset etusijalle

Lapsilla ja nuorilla ylipaino on lisääntynyt nopeammin kuin aikuisilla, ja sen vaikutukset ulottuvat kauas tulevaisuuteen. Erityisesti heitä pitää suojella lihottavilta elintarvikkeilta ja niiden markkinoinnilta, joka on siirtynyt pääosin internetiin ja sosiaaliseen mediaan. Lapsille mainostettavat ruuat ja juomat ovat lähes yksinomaan epäterveellisiä.

Äskettäisen EPELI-tutkimushankkeen  perusteella tarvitaan nykyistä tiukempaa ja rajoittavampaa sääntelyä suojelemaan lapsia ja etenkin 13–17-vuotiaita nuoria. Lääkärilehden kirjoitus kertoo esimerkkejä siitä, miten lasten altistumista on muissa maissa voitu vähentää epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointikielloilla.

 

Lihavuussairauksien 10 vuoden ennusteet

Lihavuuden yleisyyden ja siihen liittyvien sairauksien ennusteita voi tarkastella Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) juuri julkaisemassa karttapalvelussa. Palvelu esittää ennusteet seuraavien sairauksien yleisyyden muutoksista: tyypin 2 diabetes, sepelvaltimotauti, polvi- tai lonkkanivelrikko, astma, kihti ja sappikivitauti.

Ohjelma arvioi kuinka monta uutta sairaustapausta maakunnassa tai kunnassa todetaan kymmenen seuraavan vuoden aikana, jos lihomiskehitys jatkuu samalla tavalla kuin tähän asti. Ohjelma laskee, kuinka monta sairastapauksista voitaisiin välttää, jos lihavuuden esiintyvyys pienenisi kymmenen vuoden aikana noin 10 %. Karttapalvelu myös arvioi, paljonko lihavuuden aiheuttamat sairaudet lisäisivät terveydenhuollon kuormitusta ja kustannuksia.

Päivi Mäki
Pekka Puska
Aila Rissanen
Pertti Mustajoki