Epäterveellisten elintarvikkeiden määrittäminen
Terve Paino ry:n asiantuntijat ovat laatineet ehdotuksen elintarvikkeiden epäterveellisyyden kriteereistä, joiden avulla voidaan säännellä haitallisten tuotteiden kulutusta ja markkinointia. Luokittelussa painottuu energiatiheys (lisätyn sokerin ja rasvan määrä), joka eniten vaikuttaa liialliseen kaloreiden saantiin.
Suomalaisista 30+ vuotiaista suurin osa on ylipainoisia, miehistä 72 prosenttia ja naisista 64 prosenttia on ylipainoisia. Lapsilla vastaavat luvut ovat 2-16-vuotiailla pojilla 29 prosenttia ja tytöillä 19 prosenttia.
Lihominen häiritsee laajasti aineenvaihdunnan tapahtumia, mikä aiheuttaa kymmeniä sairauksia. Niistä monet ovat yleisiä kansantauteja. OECD ennustaa, että lihavuussairauksiin liittyvän kuolleisuuden vuoksi elinajan odote kääntyy laskuun.
Suomalaisten lihominen johtuu pääasiassa epäterveellisten elintarvikkeiden kulutuksen kasvusta. Haitalliset elintarvikkeet ovat saaneet entistä enemmän hyllytilaa ruokamarketeissa, ja niitä voi ostaa myös muiden kauppojen kassoilla. Valtaosa lapsille markkinoiduista tuotteista on makeisia ja muuta epäterveellistä. Niitä myydään yleisesti alennetuilla ”kaksi yhden hinnalla” tarjouksina.
Suomessa on ilmestynyt useita valtakunnallisia ravitsemussuosituksia ja kansalaisille on eri kanavien kautta jaettu tietoa terveellisestä ravinnosta. Näistä huolimatta lihavuus on yleistynyt ja sen aiheuttamat sairaudet jyrkästi lisääntyneet.
Kehityksen kääntämiseksi terveempään suuntaan tarvitaan yhteiskunnan säädöksiä, jotka vähentävät epäterveellisten elintarvikkeiden tarjontaa ja kulutusta.
Säädösten pohjaksi tarvitaan yksiselitteiset kriteerit, joiden perusteella epäterveellisyys määritellään.
Miksi epäterveellisten elintarvikkeiden määrittelyä tarvitaan
Epäterveellisten elintarvikkeiden määrittelyä tarvitaan, jotta lihottavien elintarvikkeiden vähentämiseen tähtäävät toimet voidaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa suunnata mahdollisimman vaikuttavalla tavalla.
Haitallisten tuotteiden kulutusta voidaan vähentää nostamalla hintaa verottamalla sekä rajoittamalla niiden markkinointia ja myyntiä.
Perusfaktoja epäterveellisyyden määrittämiseksi
Energiatiheys ratkaisee
Ylipaino syntyy, kun pitkän ajan kuluessa – kroonisesti – ravinnosta saadaan kaloreita enemmän kuin niitä tarvitaan. Ylimääräistä energiaa tulee pääasiassa ravinnon sokereista ja rasvoista. Elimistö siirtää ylimääräisen rasvan rasvakudokseen. Maksa muuttaa ylimääräisen sokerin rasvaksi, joka myös varastoidaan rasvakudokseen.
Ylipainon kannalta tärkein ruokien ominaisuus on energiatiheys: kuinka paljon elintarvikkeessa on energiaa (kaloreita) 100 grammaa kohden.
Energiatiheyden vaikutus liittyy mahalaukun toimintaan. Ateriaa syödessä maha vähitellen täyttyy. Mahalaukun seinämässä sijaitsevat hermot aistivat täyttymisen ja ilmoittavat aivoille ”nyt riittää”. Tunnemme sen kylläisyytenä ja lopetamme syömisen.
Ruuan määrä mahalaukussa siis aiheuttaa kylläisyyden tunteen. Mahan ja suolen kyky tunnistaa kalorimääriä on hyvin vajavainen, minkä vuoksi syödessä voi saada paljon kaloreita ilman että sitä huomaa.
Syömiskokeiden perusteella tiedetään, että jos päivän ruokien energiatiheys on keskimäärin noin 130 – 140 kcal sataa grammaa kohden, nälkä poistuu ilman ylimääräisiä kaloreita.
Kuvassa on esimerkkejä joidenkin elintarvikkeiden energiatiheyksistä.
Useimmat ruokakaupassa myytävät valmisruuat ovat painoneutraalilla alueella tai sen alapuolella. Lautasmallin avulla – puolet lautasesta kasviksia – voidaan ateriat tehdä vielä terveellisemmiksi.
Mitä kauempana elintarvikkeet ovat painoneutraalista 130-140 kcal/100 g alueesta, sitä epäterveellisempiä ja lihottavampia ne ovat.
Pizzojen energiatiheys on selvästi turvallisia rajoja suurempi. Vielä energiatiheämpiä ovat hampurilaisateriat, joista kaloreita tulee yli kaksi kertaa enemmän kuin esimerkiksi lihapulla-perunamuusi ateriasta. Pikaruokien ongelmana on lisäksi, ettei niiden kohdalla ole helppo toteuttaa lautasmallia.
Pizzoja ja hampurilaisaterioita vielä paljon epäterveellisempiä ovat monet naposteltavat. Kuvassa esimerkkeinä ovat makeiset, keksit, suklaa ja perunalastut. Niissä sataa grammaa kohden kaloreita voi olla yhtä paljon kuin tavallisessa ateriassa. Näin pieni määrä mahalaukussa ei tuo riittävästi kylläisyyttä, joten pian se rupeaa vaatimaan lisää.
Nesteiden kalorit ovat painonhallinnassa aina haitallisia
Nesteet poistuvat mahalaukusta nopeasti suoleen, minkä vuoksi ne eivät ehdi aiheuttaa kylläisyyttä. Nesteistä saatu energia on aina ylimääräistä, koska niistä huolimatta muuta ruokaa syödään sama määrä kuin ilman juomista.
Kaloripitoisten nesteiden haitallisuutta lisää, että niitä usein nautitaan nopeasti suuria määriä. Puoli litraa sokerijuomaa ja sen mukana 50 grammaa sokeria voi helposti juoda parissa minuutissa.
Edellä mainituista syistä sokeripitoisille nesteille pitää asettaa paljon tiukemmat epäterveellisyysrajat kuin kiinteille ruuille.
Epäterveellisten elintarvikkeiden luokittelumalleja
Suomessa ilmestyi vuonna 2021 valtion rahoittama EPELI-tutkimus Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille. Tilanne Suomessa ja pelisääntöjä markkinoinnin sääntelyyn. Se arvioi perusteellisesti elintarvikkeiden luokittelua epäterveellisyyden perusteella.
EPELI-tutkimuksessa todetaan WHO Euro -mallin soveltuvan useilta osin Suomeen epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajaamisen ja kieltämisen työkaluksi.
WHO:n mallissa tiettyjen epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi olisi täysin kielletty lapsille. Esimerkkejä kielletyistä tuotteista ovat makeiset, energiapatukat, kakut, makeat keksit, makeat levonnaiset, täysmehut, energiajuomat, jäätelöt. Monille muille elintarvikkeille on asetettu ravintoainerajat, esim. sokeri 10 g, kova rasva 10-20 g ja suola 1,2-1,6 g , joiden ylittyessä markkinointikielto astuu voimaan.
EPELI-tutkimuksen laatijat kehittivät WHO:n malliin mukaisesti suomalaisiin ravitsemussuosituksiin perustuvan Findex-mallin, joka paremmin soveltuu maamme oloihin.
Chilessä tuli vuonna 2016 voimaan luokittelu, jossa määritellään 100 grammaa kohden energiatiheyden, sokerin, suolan ja kovan rasvan raja-arvot, joiden ylittäminen johtaa markkinoinnin ja myynnin rajoituksiin:
| Chilen malli: | Energiaa | Sokeria | Suolaa | Kovaa rasvaa |
| Kiinteät ruuat | 275 kcal | 10 g | 400 mg | 4 g |
| Nesteet | 70 kcal | 5 g | 100 mg | 3 g |
Jos yksikin raja-arvo ylittyy, tuotteeseen kohdistuu Chilessä monia rajoitteita: Ei saa markkinoida lapsille, ruokapakkauksissa ei saa olla sarjakuvahahmoja houkuttelemassa lapsia, ei saa myydä kouluissa jne.
Luokittelun yleisiä periaatteita
Epäterveellisyyden tulee perustua nykyisten pakollisten pakkausmerkintöjen tietoihin.
- Ylipainon kannalta tärkeimmät kriteerit ovat energiatiheys ja sokerin määrä.
- Muita kriteerejä ovat suolan ja kovan rasvan määrä.
Määrittelyn tulee perustua tietoon ihmisen ravinnon saannin fysiologiasta. Vaikka täyshedelmä- ja täysmarjamehut sisältävätkin verrattain runsaasti joitakin vitamiineja, ovat ne suurina annoksina säännöllisesti käytettynä haitallisia painonhallinnalle.
Aina kun se on mahdollista, määrittelyn tulee perustua tutkimuksissa varmistettuun tietoon elintarvikkeiden vaikutuksista energiansaantiin.
Nesteille ja kiinteille elintarvikkeille tarvitaan eri kriteerit.
Joitakin elintarvikkeita voi olla järkevää vapauttaa veroista ja rajoitteista, jos kulutus on pientä tai muut ansiot huomattavat. Esimerkkejä ovat hunaja, pähkinät ja täysjyvänäkkileipä.
Keskioluen kohdalla pitää huomioida alkoholista tulevat ylimääräiset kalorit ja muut haitat. Keskiolut pitää luokitella epäterveelliseksi, vaikka yksittäisten ravintoaineiden pitoisuudet eivät ylitä laadittuja raja-arvoja. Sama koskee lonkero-, siideri- ja erilaisia alkoholipitoisia mikseri-juomia.
Luokittelun painotuksia
Tämän päivän merkittävin elintarvikkeisiin liittyvä haitta on lihavuuden voimakas yleistyminen, minkä vuoksi sen aiheuttamat sairaudet ovat jyrkästi lisääntyneet.
Runsas suola aiheuttaa pääasiassa verenpaineen nousua ja kova rasva veren kolesteroliarvon nousua, jotka molemmat aiheuttavat sydän- ja verisuonitauteja. Kovan rasvan käyttö on viime vuosikymmeninä selvästi vähentynyt, ja kohonneen verenpaineen ja kolesterolin hoitoon on saatavilla tehokkaita ja halpoja lääkkeitä. Näiden ansiosta sydän- ja verisuonitautien esiintyvyys on Suomessa aikavälillä 2010-2022 selvästi laskenut.
Sen sijaan ne kansansairaudet joita lihavuus lisää, kuten diabetes, syöpäsairaudet ja nivelsairaudet, ovat samalla aikavälillä huomattavasti lisääntyneet.
Näiden kansanterveyden kehityssuuntien vuoksi epäterveellisyyden luokittelussa tulee painottaa erityisesti liialliseen energiansaantiin liittyviä ruokien ominaisuuksia – sokerin määrää ja energiatiheyttä.
Terve Paino ry luonnollisesti haluaa vähentää tyydyttyneen rasvan ja suolan käyttöä. Niitä ei erikseen korosteta, koska keksien, perunalastujen ja pikaruokien käytön vähentäminen automaattisesti vähentää myös suolan ja ”kovan” rasvan saantia.
Terve Paino ry:n ehdotus
Terve Paino ry ehdottaa, että Suomessa ainakin seuraavat elintarvikkeet määritellään epäterveellisiksi:
- Sokeripitoiset juomat, yli 5 % sokeria sisältävät
- Runsaasti sokeria ja kovaa rasvaa sisältävät jogurtit ja muut maitotuotteet
- Makeiset ja suklaa
- Keksit, yli 10 % sokeria sisältävät
- Sokerimurot, yli 10 % sokeria sisältävät
- Perunalastut, maissilastut ja vastaavat muut suolaiset naposteltavat
- Nakki-, grilli- ja muut makkarat
- Hampurilaiset, uppopaistetut perunat ja pitsat, jos energiatiheys yli 200 kcal/100 g
Eduskunta hyväksyi 13.4.2023 lain virvoitusjuomaveron muuttamiseksi siten, että veroaste porrastetaan sokeripitoisuuden mukaan. Päätökseen liittyy valtiovarainministeriön lausuma, että hallitus jatkaa laajemman terveysperusteisen veron valmistelua, joka ottaisi laajemmin huomioon tuotteiden terveysvaikutukset.
Virvoitusjuomaveroa tulee laajentaa koskemaan runsaasti sokeria sisältäviä kiinteitä elintarvikkeita. Tärkeimmät verotuksen kohteet ovat makeiset, suklaa, keksit, sokerimurot, runsaasti sokeria sisältävät jogurtit ja muut maitotuotteet.
Sokeriveron lisäksi pitää rajoittaa epäterveellisten elintarvikkeiden promotointia – tarjousalennuksia ja muita myynnin edistämisen keinoja.
Terve Paino esittää, että epäterveellisiksi luokitettujen elintarvikkeiden kohdalla:
- Kielletään lapsille suunnattu markkinointi
- Kielletään energiajuomien myynti lapsille
- Kielletään lelujen jakaminen
- Kielletään paljousalennukset (esim. kaksi yhden hinnalla)
- Määrätään suurten pakkausten kilo/litrahinta samaksi kuin pienimmässä pakkauksessa
Viimeisenä mainittu kohta johtuu siitä, että kaikilla ihmisillä on taipumus syödä isoista annoksista enemmän. Epäterveellisten ruokien ja juomien annos- ja pakkauskokojen suureneminen on vaikuttanut ylipainon yleistymiseen.
Paljousalennuskielto ja ”suurten pakkausten säädös” ovat Suomessa voimassa alkoholijuomien myynnissä. Niiden tarkoitus on suojata asiakkaita alkoholin haitoilta. Vastaavasti epäterveellisten elintarvikkeiden kohdalla ne suojelisivat asiakkaita liiallisten kaloreiden haitoilta.
Terve Paino seuraa kansainvälisten luokittelujen muovaamista ja julkaisua ja on valmis tekemään tarvittaessa tarkennuksia.
Terve Paino ry
Pertti Mustajoki, aineenvaihduntasairauksien erikoislääkäri, professori, yhdessä Terve Paino ry:n ravitsemuksen ja lihavuuden asiantuntijoiden kanssa
P.S. Lasten suojaaminen epäterveellisiltä elintarvikkeilta on välttämätöntä. Terve Painon epäterveellisten juomien ja ruokien määrittely on tarkoitettu täydentämään aiempaa keskustelua ja vauhdittamaan toimenpiteitä. Aihetta on perusteellisesti käsitelty kaksi vuotta sitten ilmestyneen Epeli-tutkimushankkeen raportissa sekä useissa kansainvälisissä yhteyksissä.
HUOM! Artikkelia on päivitetty 24.11.2023 lisäämällä maininta kovasta rasvasta.
Käytettyjä lähteitä:
Lihavuuden yleistyminen ja sairaudet
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2021: Lasten ja nuorten ylipainon yleisyydessä ei muutosta vuosien 2020 ja 2021 välillä – yleisyys edelleen korkealla tasolla. Tilastoraportti 36/2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022092259888
Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A ym. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. THL 4/2018
Mäki P, Männistö S, Levälahti E ym. Avohilmo tietolähteenä kutsuntaikäisten miesten ylipainon seurannassa. Suom Lääkl 2019;74;2874-7.
Mäki Päivi, Lehtinen-Jacks S, Vuorela Nina ym. (2018). Tilastotietoja lasten ylipainoisuuden yleisyydestä saatavilla yhä useammasta kunnasta. Suom Lääklehti 73: 2336-41
Kivimäki M, Strandberg T, Pentti J ym. Body-mass index and risk of obesity-related complex multimorbidity: an observational multicohort study. Lancet Diab Endocrin 2022; March 3: 1-11.
Guh DP, Zhang W, Bansback N ym. The incidence of co-morbidities related to obesity and overweight: A systematic review and meta-analysis. BMC Public Health. 2009;9:88
Energiatiheys ja nesteiden kalorit
Stubbs RJ, Patrick Ritz, Coward WA, Prentice A. Covert manipulation of the ratio of dietary fat to carbohydrate and energy density: effect on food intake and energy balance in free-living men eating ad libitum. Am J Clin Nutr 1995;62:330-7
Rolls BJ. Dietary energy density: Applying science to weight management. Nutr Bull 2017; 42: 246-53.
Drewnowski B. Nutrient density:addressing the challence of obesity. Br J Nutr 2018;120:S8-S14.
Stelmach-Mardas M, Rodacki T, Dobrowolska-Iwanek J ym. Link between food energy density and body weight. Nutrients 2016;8:229.
DiMeglio DP, Mattes RD. Liquid versus solid carbohydrate: effects on food intake and body weight. Int J Obesity 2000;24:794-800.
de Graaf C. Why liquid energy results in overconsumption. Proc Nut Rev 2011;70:162-70.
Ruokaympäristön epäterveellistyminen
Mustajoki P. Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta. Duodecim 2015; 131:1345-52.
Zobel EH, Hansen TW, Rossing P ym. Global changes in food supply and the obesity epidemic. Curr Obes Rep 2016;5:449-55.
Mattes RD, Yen TS. Obesity – The influence of the food environment on ingestive behaviors. Kirjassa Bray G, Bouchard C (toim.) Handbook of obesity, Volume 1, CRS press 2014, s. 317-325.
Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi
WHO and Unicef 2022. Protecting children from the harmful impact of food marketing.
Fogelholm M, Närvänen E,, Erkkola M ym. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille. Tilanne Suomessa ja pelisääntöjä markkinoinnin sääntelyyn. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:57
WHO: Set of recommendations on the marketing of foods and non-alcoholic beverages to children. WHO 2010
Jenkin G, Madhvani N, Signal L, Bowers S. A systematic review of persuasive marketing techniques to promote food to children on television. Obesity Rev. 2014;15:281-93.
Cairns G, Angus K, Hastings G ym. Systematic reviews of the evidence on the nature, extent and effects of food marketing to children. A restrospective summary. Appetite 2013;62:209-15.
Määttä A. Lapsiin kohdistuva elintarvikemainonta Suomessa. Opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2007
Epäterveellisten elintarvikkeiden luokittelumalleja
Fogelholm M, Närvänen E,, Erkkola M ym. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille. Tilanne Suomessa ja pelisääntöjä markkinoinnin sääntelyyn. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:57
World Health Organization, Regional Office for Europe (2015) Nutrient profile model..
Corvalan C, Reyes M, Garmendia ML, Uauy R. Structural responses to the obesity and non-communucable diseases epidemic: update on the Chilean law of food labelling and advertising. Obesity Rev 2019;20:367-74.
Muutoksia kansansairauksien esiintyvyydessä 2010-2022
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2023: tavoitteena sosiaalisesti kestävä Suomi. Laaja diakooste. (Internetissä)
Suurista annoksista/pakkauksista syödään enemmän
Hollands GJ, Shemilt I, Jebb S ym. Portion, package or tableware size for changing selection and consumption of food, alcohol and tobacco. The Cochrane collaboration 2015, issue 9.
Livingstone MBE, Pourshahidi LK. Portion size and obesity. Adv. Nutr. 2014;5:829-34.
Zlatevska N, Dubelaar C, Holden SS. Sizing up the effects of portion size on consumption: a meta-analysis. J Marketing 2014
