kirjoittanut Terve paino | huhti 20, 2026 | Uutiset
Enemmistö suomalaisista, 55 prosenttia, kannattaa sokeriveroa, joka kohdistuisi kaikkiin runsaasti sokeria sisältäviin tuotteisiin, kuten makeisiin ja kekseihin. Terve Paino ry:n tuoreen kyselyn toteutti tutkimuslaitos Verian ja siihen vastasi 1045 henkilöä.
Nykyinen virvoitusjuomavero koskee sokeripitoisia juomia, jotka kattavat vain noin viidenneksen suomalaisten sokerin saannista. Vero tulisikin laajentaa myös muihin runsaasti sokeria sisältäviin tuotteisiin, kuten makeisiin. Kun nykyinen virvoitusjuomavero tuottaa noin 250 miljoonaa euroa vuodessa, samoilla kriteereillä sokerivero toisi valtiolle 500-1000 miljoonan euron vuotuiset lisätulot.
– Tutkimuksen mukaan hallituksella olisi väestön tuki tällaiselle haittaverolle. Se toisi valtiolle todella merkittävän summan nykyisessä taloustilanteessa ja samalla auttaisi kansanterveyttä. Veron voi välttää, jos ei käytä runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita, ja sen porrastus sokeripitoisuuden mukaan edistäisi tuotteiden sokeripitoisuuden vähentämistä, toteaa Terve Paino ry:n puheenjohtaja professori Pekka Puska.
– Sokerivero auttaisi erityisesti lasten ylipainon torjunnassa. Suomessa ylipainoa lapsilla ja nuorilla on kolme kertaa enemmän kuin 40 vuotta sitten. Se näkyy jo nyt lasten rasvamaksan, diabeteksen ja muiden sairauksien yleistymisenä, puhumattakaan vaikutuksista aikuisiässä, sanoo professori Pertti Mustajoki, Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja.
Suomessa on 1,2 miljoonaa aikuista, joilla painoindeksi 30 ylittyy. Lihavuus sotkee aineenvaihduntaa ja aiheuttaa kymmeniä sairauksia. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi väestön lihavuus aiheuttaa monen miljardin kustannukset terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle.
– Suomalaisen väestön ja erityisesti lasten ja nuorten nopea lihominen on seurausta ruokaympäristön muutoksesta ja sen mukana liian runsaasta kalorien saannista. Sokeriveron avulla voidaan vähentää haitallista sokerin kulutusta ja siten edistää ylipainon torjuntaa, toteaa Puska.
kirjoittanut Pekka Puska | huhti 1, 2026 | Blogi
Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm kirjoitti Lääkärilehdessä otsikolla ”Ruoan terveysperusteinen verottaminen on vaikeampaa kuin luulisi”. Tästä on helppo olla samaa mieltä, mutta veron esteenä vaikeus ei saisi olla. Lihavuudesta on tullut yksi suurimmista kansanterveyden ja soten ongelmista.
Hinta vaikuttaa kiistattomasti kulutukseen, ja sillä voi vähentää haitallista kulutusta. Fogelholmin yksi huoli on, että korotus siirtää kulutukseen toiseen haitalliseen tuotteeseen. Virvoitusjuomaveron kohdalla tätä ei ole kansainvälisissä tutkimuksissa merkittävästi osoitettu. Myönteisiä vaikutuksia on havaittu.
Laaja-alainen eli kaikkia runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita koskeva vero lisäksi ehkäisisi siirtymistä.
Fogelholm huomauttaa oikein, että virvoitusjuomien osuus sokerin saannista on Suomessa pieni. Finravinto-tutkimuksen mukaan sokerista noin viidennes tulee juomista. Virvoitusjuomavero tuottaa vuodessa noin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Laaja sokerivero toisi samoilla kriteereillä yli miljardi euroa, mikä ei olisi vähäpätöistä valtion taloudelle.
Fogelholmin mukaan vero rankaisisi pienituloisia. Näin sanottiin aikoinaan myös tupakkaverosta. On myös huomautettu, että koskemalla erityisesti vähävaraisempia vero auttaisi tasoittamaan terveyseroja ja vaikuttaisi erityisesti lapsiin.
Fogelholm on huomauttanut myös, ettei sokerin kulutus ole Suomessa ole erityisen suurta. Lasten ja nuorten ylipainoon on sokerilla kuitenkin osuutta. Vero ei sitä yksi ratkaisisi. Tarvitaan muitakin väestötason toimia, kuten markkinointiin puuttumista, joka ei sekään ole helppoa. Mutta kun tiedämme ongelman laajuuden ja seuraukset, tarvitaan toimenpiteitä vaikuttamaan konkreettisesti lihomisen taustalla olevaan ruokaympäristöön.
Maailmanpankin raportin mukaan sokerivero vähentää haitallista kulutusta, edistää porrastettuna tuotekehitystä terveellisempään suuntaan ja on signaali yhteiskunnan toivomista muutoksista. Lisäksi se tuo valtiolle varoja.
kirjoittanut Pertti Mustajoki | marras 10, 2025 | Blogi
Syksyn tapahtumat ovat olleet huonoja uutisia Suomen demokratialle ja kansalaisten hyvinvoinnille.
Makeiset luokitellaan elintarvikkeiksi, joiden arvonlisävero on 14 %, selvästi alhaisempi kuin muiden kulutustavaroiden 25,5 %. Nykyinen hallitus päätti 2024 kevään riihessä nostaa makeisten arvonlisäveron muiden kulutustavaroiden tasolle. Täysin perusteltu päätös, sillä eiväthän makeiset ole oikeita elintarvikkeita. Ne ovat tarpeettomia ja kaiken lisäksi haitallisia. Lihottavat ja sairastuttavat hampaita. Makeisten arvonlisäveron nosto olisi vähentänyt haitallisten tuotteiden kulutusta ja tuonut valtion kassaan kipeästi kaivattuja lisätuloja.
Arvonlisäveron korotusta seuranneet tapahtumat jäävät häpeällisenä episodina Suomen poliittiseen historiaan.
Helsingin Sanomien kirjoitus 18.9.25 paljasti, miten laajalla rintamalla Fazer lobbasi hallitusta kaataakseen jo kertaalleen päätetyn makeisten arvonlisäveron nostamisen. Hallituksen edustajiin kohdistui yli sata lobbausyhteydenottoa. Lobbauksen seurauksena hallitus perui päätöksensä. Sen sinettinä pääministeri muurasi henkilökohtaisesti Fazerin uuden tehtaan peruskiven.
Fazer-tapahtumat kertoo erittäin huolestuttavasta kehitysestä. Jopa Suomessa – kun käytettävissä on runsaasti rahaa – voidaan palkata suuri lobbarijoukko, joka saa maan hallituksen peruuttamaan jo tehtyjä päätöksiä.
Lobbauksen seuraamukset tahraavat maamme mainetta. Kansalaisjärjestö Transparency Internationalin helmikuussa julkaistussa raportissa Suomi oli saanut maailman maista toiseksi parhaat pisteet vuosittaisessa korruptioindeksissä. Mitenkä Suomi pärjää seuraavassa raportissa?
Makeiset ovat vain yksi haitallisten elintarvikkeiden ryhmä. Ylimääräisiä kaloreita tulee sipseistä, perunalastuista, hampurilaistuotteista, pizzoista jne. Sokerivero ei tietenkään vähennä näiden kulutusta, siihen tarvitaan muita toimia. Niissäkin Suomi on aivan jälkijunassa.
Useat Euroopan maat ovat jo kieltäneet epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin lapsille TV:ssä ja internetissä. Muita keinoja vähentää haitallista kulutusta on kieltää epäterveellisten tuotteiden ”kaksi yhden hinnalla” tarjoukset ja myynti kauppojen kassojen tuntumassa. Mitään näistä ei olla suunnittelemassa Suomessa.
Istuva hallitus on jatkanut linjaa, jonka se niittasi hallitusohjelmassa. Siinä ei todellakaan ole sanaakaan lihavuudesta, vaikka se on kansanterveytemme suurin ja kallein ongelma. Lihavuuden aiheuttamat sairaudet lisäävät joka vuosi terveydenhuoltomme kuluja 3,5 miljardilla eurolla.
Fazerin tapauksen jälkeen ei ole odotettavissa, että nykyisen hallituskauden aikana tehtäisiin mitään epäterveellisten elintarvikkeiden vähentämiseksi. Se merkitsee yhä nousevia terveydenhuollon miljardiluokan kuluja. Ja melkein puolet suomalaisista joutuvat kärsimään lihavuuden aiheuttamista jokapäiväisistä haitoista.
Suomen kaksi miljoonaa aikuista ja 170 000 lasta joutuvat edelleen pärjäämään liikapainoon liittyvien lukuisten ongelmien kanssa. Ajatelkaa millaista puolielämää joutuvat elämään ne 1,2 miljoonaa lihavaa kansalaista, joilla ylimääräisiä kiloja on keskimäärin 25 kiloa. Heikot mahdollisuudet liikkumiseen. Huono yöuni. Melkein kaikilla useita lihavuuden aiheuttamia sairauksia.
Tämä kaikki jatkuu, koska hallituksen ajatusmaailmassa on tärkeämpää huolehtia liikeyritysten voitoista kuin kansalaisten terveydestä. Viimeistään seuraavan hallituksen ohjelmaan tulisi ottaa vaikuttavia ja asiantuntijoiden esittämiä toimia tuhoisan lihavuusepidemian torjumiseksi.
Pertti Mustajoki, lääkäri, professori
Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja
kirjoittanut Pertti Mustajoki | loka 4, 2025 | Blogi
Epäterveellisten elintarvikkeiden yhä lisääntyvä markkinointi ja myynti ovat lisänneet lasten lihomista vielä jyrkemmin kuin aikuisten. Helsingin Sanomat uutisoi (1.10.), että jo teini-ikäisille joudutaan tekemään laihdutusleikkauksia.
Lihavuuden aiheuttamat haitat terveydelle on tiedetty jo vuosisadan vaihteesta lähtien, mutta tähän mennessä lihottavien elintarvikkeiden – sokerijuomien, makeisten, sipsituotteiden, keksien, sokerimurojen ja hampurilaistuotteiden – vähentämiseksi ei ole tehty mitään vaikuttavaa.
Viime syksyn makeisten arvonlisäveron korottaminen oli yritys oikeaan suuntaan, mutta Fazerin valtavan lobbaamisen seurauksena hallitus perui sen (HS 18.9.). Päätökseen lienee vaikuttanut se, että lobbarit kiistivät makeisveron vaikutukset, vaikka muissa maissa hinnan nostaminen verottamalla on säännönmukaisesti vähentänyt haitallista kulutusta.
Kaatuneen makeis- ja suklaaveron sijaan tarvitaan laajennettu sokerivero, joka kohdistuu tasapuolisesti kaikkiin runsaasti sokeria sisältäviin ja lihottaviin elintarvikkeisiin, kuten sokerimuroihin ja kekseihin.
Verotulojen lisäksi lihavuuden torjuminen auttaisi maan taloutta, koska se vähentäisi terveydenhuollon kustannuksia. Lihavuudesta johtuvat sairaudet aiheuttavat hyvinvointialueille joka vuosi 3,5 miljardin euron ylimääräiset kulut.
Pertti Mustajoki
lääkäri, Terve paino ry
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 4.10.2025:
Suomeen tarvitaan laajennettu sokerivero | HS.fi
kirjoittanut Pertti Mustajoki | syys 17, 2025 | Blogi
Tuli ostettua keksejä, koska pakkauksen kannessa ilmoitettiin ”100 % kauraa” ja ”runsaskuituinen”, minkä perusteella sitä voisi luulla terveelliseksi.
Kotona tuoteselostetta lukiessa totuus paljastui. Kauraa oli vain 33 % tuotteen painosta. Kauran lisäksi siitä löytyi 25 grammaa sokeria ja runsaasti rasvaa. Siksi tuote on erittäin lihottava, energiaa peräti 440 kilokaloria sataa grammaa kohden.
Fineli-elintarviketietokanta luettelee 50 keksilaatua, joiden kaikkien energiatiheys on selvästi yli 400 ja monien yli 500 kilokaloria sadassa grammassa. Tarkastelin kesäpaikassani Juupajoella pienen lähikauppa Salen keksihyllyjä. Keksejä on myynnissä 30 hyllymetrillä. Yli 20 erilaista keksiä joiden energiatiheys vaihteli 410 – 540 kcal/100 g.
Suomessa lihavuus on suurin ravitsemukseemme liittyvä ongelma. Ruuasta tulee liikaa energiaa – kaloreita – jotka elimistömme siirtää rasvasoluihin. Syötyjen ruokien energiatiheys vaikuttaa ratkaisevasti siihen, paljonko kaloreita tulee elimistöön. Jos syödyn ruoan energiatiheys on keskimäärin alle 150 kilokaria sadassa grammassa, se ei johda lihomiseen. Kekseissä on kolme kertaa enemmän.
Keksit ovat lihottavampia kuin makeiset, joissa energiaa on Fineli-tietokannan mukaan ”vain” 355 kilokaria sadassa grammassa.
Suomeen on puuhattu makeisveroa, jolla nostetaan tuotteen hintaa ja vähennetään kulutusta. Makeisveron sijasta tarvitaan laajapohjainen sokerivero, joka kohdistuu kekseihin, makeisiin ja muihin runsaasti sokeria sisältäviin elintarvikkeisiin.
Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori, Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja
