Makeiset valtaavat kauppoja

kirjoittanut | 09.04.2024 | Blogi

Muutama vuosi sitten Kauppalehti uutisoi, että karkinsyönti on Suomessa kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomalaiset käyttivät vuonna 1990 makeisiin keskimäärin 58 euroa, kun se 2016 oli 134 euroa.

Koska makeisten ”kaksi yhden hinnalla” alennustarjoukset yleistyivät vasta 2000-luvulla, karkinsyönnin lisäys lienee vielä suurempi. Makeisia saadaan samalla rahamäärällä enemmän kuin 1990.

Makeisten myynnin lisäys on näkynyt ruokakauppojen tarjonnassa. Karkit ja suklaa ovat saaneet yhä enemmän hyllytilaa. Kolme vuotta sitten mittailin kuinka paljon lähellä sijaitsevassa supermarketissa hyllytilaa oli käytössä eri elintarvikkeille. Makeisia myytiin 114:llä  hyllymetrillä.

Makeisten kulutusta on edelleen lisännyt niiden myynnin leviäminen ruokakauppojen ulkopuolelle.

R-kioskeissa myytiin ennen melkein yksinomaan lehtiä ja kirjoja. Jo vuosikausien ajan niissä on ollut tarjolla pääasiassa makeisia. Viime aikojen voimakas trendi on ollut makeisten myynnin leviäminen hyvin erilaisten kauppojen valikoimiin. Esimerkkejä ovat monet halpamyyntiliikkeet, rautakaupat, tavaratalon lastenvaateosasto.

On vaikea kuvitella epäterveellisempää elintarviketta kuin makeiset. Elintarvikkeiden tietokanta Fineli ilmoittaa tylyt lukemat. Yli puolet painosta sokeria. Sidosaineena muita tyhjiä hiilihydraatteja. Sadassa grammassa hulppeat 280 kilokaloria. Ei proteiinia, ei kuituja, ei vitamiineja eikä muutakaan hyödyllistä.

Vielä karkkejakin epäterveellisempi on suklaa, koska siinä on melkein kaksi kertaa enemmän kaloreita kuin makeisissa – 500 kilokaloria sadassa grammassa. Suklaan painosta kolmasosa on rasvaa, mikä selittää kalorit.

Haitallisin lihavuuden muoto on vyötärölihavuus, jossa ylimääräistä rasvakudosta kertyy vatsaontelon sisään. Tämä sotkee monin tavoin aineenvaihduntaamme, mikä lisää sairastumista yli 20 sairauteen.

Viime joulukuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemien tulosten mukaan viimeisten kuuden vuoden aikana lihavuus on edelleen lisääntynyt. Suomessa on nyt kaksi miljoonaa vyötärölihavaa aikuista. Myös lasten lihavuus on yleistynyt. Tieto ei suuremmin yllätä, kun tietää makeisten lisääntyneen markkinoinnin.

Lihomista pitää torjua, koska se aiheuttaa sairauksia, joista monet ovat yleisiä kansantauteja.. Niiden vuoksi valtava määrä suomalaisia joutuu elämään vajaata elämää. Liikkuminen rajoittuu, harrastusmahdollisuudet kaventuvat, työkyky heikkenee, uni häiriintyy, vireys kärsii.

Makeisbuumi on vaikuttanut myös suun terveyteen. Varsinkin lapsilla ja nuorilla hampaiden ja suun kunto on huonontunut.

Suomalaisten lihominen vaikuttaa myös maan talouteen. Lihavuuden aiheuttamien sairauksien hoito maksaa vuodessa 3,5 miljardia. Vähintään saman suuruinen kustannus syntyy elinkeinoelämälle siitä, että lihavuussairauksien vuoksi työntekijöille tulee enemmän sairauspäiviä ja joudutaan aikaisemmin työkyyttömyyseläkkeelle.

Makeisten ohella suomalaisia ovat lihottaneet sokerijuomat, sipsituotteet, pikaruuat yms. Näistä makeiset ovat haitallisimmat, koska niiden markkinointi ja myynti leviää jatkuvasti, ja ihmisellä on luontainen mieltymys makeaan.

Vuosi sitten Suomessa muutettiin virvoitusjuomien verotusta siten, että veroaste kasvaa sokerimäärän mukaan. Vero on tällä hetkellä Brysselissä EU:n hyväksyttävänä. Sen lisäksi tarvitaan kiireesti makeisiin ja muihin kiinteisiin sokerituotteisiin kohdistuva vero. Sen tulee olla niin tuntuva, että haitallisten tuotteiden kulutus saadaan selvästi laskemaan.

 

Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori
Terve Paino ry

BLOGIKIRJOITUKSET

Julmasta optimismista toimivaan lihavuuden torjuntaan

Otsikossa mainittu julma optimismi tarkoittaa, että kulttuurista johtuvien ongelmien ratkaisemisen yhteiskunta sysää yksittäisten kansalaisten vastuulle (1). Esimerkiksi lihavuusepidemian ratkaisemiseksi ihmisiä patistetaan muuttamaan syömistottumuksia...

Kaloreiden alennusmyynti

Helsingin sanomien Visio-lehdessä haastateltiin jokin aika sitten menestyvää turkulaisen ruokamarketin kauppiasta. (Huolestunut kauppias, HS Visio 3.9.2022) Ruokakaupoilla on yksinkertainen ansaintalogiikka. Jos tuote ei riittävästi myy, se poistetaan hyllystä, tai...

Elinturhake, elinhaitake

Elintarvikeasetus: ”Tässä asetuksessa ’elintarvikkeella’ tarkoitetaan mitä tahansa ainetta tai tuotetta, myös jalostettua, osittain jalostettua tai jalostamatonta tuotetta, joka on tarkoitettu tai jonka voidaan kohtuudella olettaa tulevan ihmisten nautittavaksi.”...

Suomalaisten ote lipsuu terveyden rinteessä

Nykyisen ihmislajin kaikilla yksilöillä paino oli terveellä alueella ensimmäiset 300 000 vuotta. Valtavaa ajanjaksoa on vaikea hahmottaa. Sen vuoksi havainnollistan ihmislajin historiaa vaelluksena, jossa jokainen vuosi on yksi metri. Ensimmäiset esi-isämme ja...

Lobbaus ja ruokaympäristömme

Kaupallisuus vaikuttaa paljon terveyteemme. Tähän liittyy runsas mainonta, jota useimmat ihmiset pitävät sinänsä myönteisenä ja informaatiota antavana. Onkin paljon terveyden kannalta myönteisiä tuotteita. Esimerkiksi suomalaisten sydänkuolleisuuden suureen...

Terveysverot polttopisteessä: Win-Win

Monet länsimaat kamppailevat nykyään valtion budjetin kanssa. Inflaatio, koronapandemia, Ukrainan sota, kasvavat terveydenhuollon kustannukset jne. asettavat hallitukset vaikeaan tilanteeseen. Ratkaisut vaihtelevat budjettileikkauksista veronkorotuksiin. Päätökset...

lue lisää