Elintarviketeollisuuden vastuullisuus ja lihavuus

kirjoittanut | 17.12.2024 | Blogi

Lihavuus on yhä yleisempi terveysongelma, joka vaivaa Suomea ja monia muita maita. Lihavuus aiheuttaa suurta inhimillistä kärsimystä, ja lihavuuden taloudellisten kustannusten on arvioitu olevan samassa suuruusluokassa valtion puolustusmenojen kanssa. Tiede ja julkisuus ovat käsitelleet lihavuutta monista eri näkökulmista. Kuitenkin yksi näkökulma, joka ansaitsee enemmän huomiota, on elintarviketeollisuuden vastuullisuus ja ruokaympäristö.

Ruokaympäristö, eli millaista ruokaa on tarjolla ja miten, vaikuttaa merkittävästi ihmisten ruokavalioon ja siten ylipainon ja lihavuuden yleisyyteen. Nykyään myös elintarviketeollisuus viestii vastuullisuudesta, mutta silti ruokaympäristömme on, mitä se on – ja lihavuus ja sen aiheuttamat sairaudet yleistyvät. Voiko liiketoiminta olla vastuullista, jos sen tuotteet ovat haitallisia ihmisten terveydelle?

Suomessa ja kansainvälisesti monet kansalaiset kannattavat esimerkiksi sokeriveroja ja tiukempaa sääntelyä epäterveellisinä pidetyille elintarvikkeille. Elintarviketeollisuus on ainakin Suomessa pyrkinyt vastustamaan tällaisia politiikkatoimia. Samaan aikaan moni suomalaisista aikuisista pyrkii pudottamaan painoa. Arvelen, että tästä voisi päätellä jotain myös kuluttajien toiveista elintarviketeollisuudelle – ihmiset toivovat turvallisempaa ruokaympäristöä, jossa on helpompi syödä terveellisemmin.

Tutkimuksessani olen havainnut, että yhdysvaltalainen elintarviketeollisuus käsittelee vuosikertomuksissaan lihavuutta vastaavista näkökulmista. Osa yrityksistä näkee lihavuuden yleisyyden riskinä liiketoiminnalle uusien verojen, sääntelyn tai muuttuvien kuluttajatottumusten muodossa. Toisaalta osa yrityksistä näkee lihavuuden yleisyyden tuovan mahdollisuuksia terveellisempien tuotteiden myymiselle. Suomen vastaavassa tilanteessa elintarviketeollisuudellamme olisi mahdollisuus nähdä terveellisemmät tuotteet mahdollisuutena kannattavalle vastuullisuudelle.

Viime aikoina myös aktiiviset sijoittajat ovat aloittaneet työn elintarviketeollisuuden terveellisempien tuotteiden puolesta nähdessään kuvatun kaltaiset riskit ja mahdollisuudet. Tämä kuulostaa hyvin paljon saman kaltaiselta kuin mitä olemme jo nähneet ympäristövastuullisessa rahoituksessa. Lähivuosina on odotettavissa, että ruokaympäristövastuullisuudesta tulee osa elintarviketeollisuuden vastuullisuutta. Uskon, että suomalaisella elintarviketeollisuudella voisi olla hyvä mahdollisuus näyttää tietä siinä, miten asiakkaan terveys otetaan vahvemmin huomioon liiketoiminnan vastuullisuudessa.

Lasse Romppanen
Väitöskirjatutkija
Laskentatoimi
Vaasan yliopisto

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Vaasan yliopiston Väitöskuiskaaja-blogissa.

BLOGIKIRJOITUKSET

Homo sapiensin nimi on vaihdettava

Ruotsalainen Carl von Linné laati 1700-luvulla eliöiden latinankielisen luokittelujärjestelmän, joka on edelleen käytössä. Ihmiselle hän antoi nimen Homo sapiens, viisas ihminen. Viime vuosisadan puolella Suomessa tehtiin viisaita päätöksiä. Järkevillä liikennelaeilla...

Painonhallinnan esterata

Helsingin Keskuspuistosta löytyy leveitä polkuja, joilla on kiviä ja puiden paksut juuret risteilevät maan pinnalla. Monille liikunnan harrastajille polut tuovat hauskaa vaihtelua. Mutta ketteräjalkaisenkin kenkä osuu helposti juureen ja horjuttaa ikävästi kulkijaa....

Väestön lihominen lisää hiilidioksidipäästöjä

Luonnonvarakeskus (Luke) on kehittänyt elintarvikkeiden ympäristövaikutuksiin arviointimenetelmän, joka huomioi erot ravitsemuslaadussa. Luken laaja raportti sivuuttaa kuitenkin lihottavien elintarvikkeiden aiheuttamat ympäristöhaitat. Aikuisten lihavuus on Suomessa...

Makeiset valtaavat kauppoja

Muutama vuosi sitten Kauppalehti uutisoi, että karkinsyönti on Suomessa kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomalaiset käyttivät vuonna 1990 makeisiin keskimäärin 58 euroa, kun se 2016 oli 134 euroa. Koska makeisten ”kaksi yhden hinnalla”...

Karkkeja kaupataan kaikkialla

Viime aikoina makeisten myynti on levinnyt voimakkaasti kaikenlaisten kauppojen valikoimiin. Esimerkkejä ovat halpamyyntiliikkeet, rautakaupat, lastenvaateosasto ja nuorten suosimat kaupat. Tässä havaintoja keväältä 2024. R-kioskilla on yli 30 hyllymetriä karkkeja:...

Mahalaukkumme ei ymmärrä kaloreista mitään

Ihmisen kiinnostavimpia elimiä ovat sydän ja aivot. Mahalaukkumme ei ole erityisen suosittu. Kiinnostavuusasteikolla ehkä vain perna ja käpyrauhanen jäävät sen alapuolelle. Mahalaukkumme ansaitsee suuremman huomion, sillä nykyinen tuhoisa lihavuusepidemia johtuu...

Pelastakaa edes lapset lihavuudelta

Joulukuun alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi suomalaisten terveyden kannalta synkkiä lukuja. Ylipainoisten aikuisten määrä oli edelleen noussut. Maassamme on satatuhatta lihavaa henkilöä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Se merkitsee aina vaan enemmän...

Lihavuus on yhteiskunnan aiheuttama ongelma

Väestöjen lihomisen on aiheuttanut epäterveellisten elintarvikkeiden voimakas runsastuminen ja tehostettu markkinointi. Paavo Rautio kirjoitti kolumnissaan (HS 10.1.) siitä, miten ihmisten ongelmat ja vaivat usein koetaan yhteiskunnan ja ”rakenteiden” aiheuttamiksi....

Lihavuuden aikapommi tikittää

Maailmanpankin Washingtonin osaston kaksi asiantuntijaa halusi selvittää, miten sokeripitoisten juomien verottaminen vaikuttaa niiden kuluttamiseen. He kävivät läpi kaikki tutkimukset, joissa asiaa oli selvitetty. Tulokset he julkaisivat arvostetussa...

Uudet kansalliset ravitsemussuositukset

Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi uudet kansalliset ravitsemussuositukset: Kestävää terveyttä ruoasta - kansalliset ravitsemussuositukset 2024. Niiden tavoitteena on edistää väestön terveyttä, vastata ravitsemus- ja terveysongelmiin sekä vähentää...

lue lisää