Blogi

Miksi valtio tukee haitallisia elintarvikkeita?

Suomessa valtio tukee elintarvikkeiden myyntiä alhaisella arvonlisäverolla. Tavallisten kulutustarvikkeiden arvonlisävero on 25,5 prosenttia, mutta elintarvikkeiden melkein puolta pienempi, 13,5 prosenttia. Hyvä niin, tarpeelliset ruuat ja juomat ovat tämän ansiosta halvempia.

Systeemi kuitenkin vuotaa pahasti, koska myös haitallisia elintarvikkeita tuetaan. Hyvin epäterveelliset makeiset, suklaa, sipsit ja keksit ynnä muut nauttivat 13,5 prosentin alv-edusta, vaikka ne ovat päätekijöitä tämän hetken tuhoisassa lihavuusepidemiassa.

Suomessa on 1,2 miljoonaa lihavaa aikuista, joilla ylimääräistä painoa on keskimäärin 24 kiloa. Melkein kaikilla on lihavuuden aiheuttamia sairauksia, monilla useita – rasvamaksa, vaikea unihäiriö, tyypin 2 diabetes, astma, polvien nivelrikko, useita syöpätyyppejä, munuaisten vajaatoiminta, kihti ja niin edelleen.

Terveydenhuollon rekisteritietojen perusteella tiedetään, että lihavuudesta johtuvat sairaudet aiheuttavat joka vuosi terveydenhuollolle 3,5 miljardin euron ylimääräiset kulut. Terveydenhuollon kulujen lisäksi liikapaino heikentää huomattavasti myös työn tuottavuutta lisääntyneiden sairauspoissaolojen ja varhaisemman eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Tutkijoiden mukaan tämä kustannus on vähintään yhtä suuri kuin lihavuussairauksien hoitokulut. Tämä merkitsee, että lihavuus aiheuttaa Suomelle ainakin seitsemän miljardin kuluerän vuosittain.

Ollaan absurdissa tilanteessa. Valtio tukee lihottavien elintarvikkeiden myyntiä alhaisella arvonlisäverolla ja samalla yhteiskunta joutuu maksamaan valtaosan niiden aiheuttamien sairauksien miljardiluokan kustannuksista.

Epäterveellisten elintarvikkeiden arvonlisävero pitäisi nostaa vähintään 25,5 prosenttiin. Lisäksi tulisi säätää haittavero kaikille runsaasti sokeria sisältäville tuotteille.

Pertti Mustajoki
lääkäri, professori
Terve paino ry

Kirjoitus on julkaistu myös Helsingin Sanomissa 12.3.2026: Miksi valtio tukee haitallisia elintarvikkeita? | HS.fi

BLOGIKIRJOITUKSET

Kaloreiden alennusmyynti

Helsingin sanomien Visio-lehdessä haastateltiin jokin aika sitten menestyvää turkulaisen ruokamarketin kauppiasta. (Huolestunut kauppias, HS Visio 3.9.2022) Ruokakaupoilla on yksinkertainen ansaintalogiikka. Jos tuote ei riittävästi myy, se poistetaan hyllystä, tai...

Elinturhake, elinhaitake

Elintarvikeasetus: ”Tässä asetuksessa ’elintarvikkeella’ tarkoitetaan mitä tahansa ainetta tai tuotetta, myös jalostettua, osittain jalostettua tai jalostamatonta tuotetta, joka on tarkoitettu tai jonka voidaan kohtuudella olettaa tulevan ihmisten nautittavaksi.”...

Suomalaisten ote lipsuu terveyden rinteessä

Nykyisen ihmislajin kaikilla yksilöillä paino oli terveellä alueella ensimmäiset 300 000 vuotta. Valtavaa ajanjaksoa on vaikea hahmottaa. Sen vuoksi havainnollistan ihmislajin historiaa vaelluksena, jossa jokainen vuosi on yksi metri. Ensimmäiset esi-isämme ja...

Lobbaus ja ruokaympäristömme

Kaupallisuus vaikuttaa paljon terveyteemme. Tähän liittyy runsas mainonta, jota useimmat ihmiset pitävät sinänsä myönteisenä ja informaatiota antavana. Onkin paljon terveyden kannalta myönteisiä tuotteita. Esimerkiksi suomalaisten sydänkuolleisuuden suureen...

Tasa-arvoa myös ylipainon ehkäisyyn

Liikennekuolemien ehkäiseminen on kunniakas luku Suomen historiassa. Vuoden 1970-luvun alussa liikenteessä kuoli joka vuosi 1200 suomalaista, viime vuonna 211. Viisikymmentä vuotta sitten ymmärrettiin, ettei liikenneturvallisuutta voida merkittävästi parantaa...

Musta syksy Suomelle ja suomalaisille

Syksyn tapahtumat ovat olleet huonoja uutisia Suomen demokratialle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Makeiset luokitellaan elintarvikkeiksi, joiden arvonlisävero on 14 %, selvästi alhaisempi kuin muiden kulutustavaroiden 25,5 %. Nykyinen hallitus päätti 2024 kevään...

lue lisää