Terveysverot polttopisteessä: Win-Win

kirjoittanut | 12.03.2024 | Artikkelit

Monet länsimaat kamppailevat nykyään valtion budjetin kanssa. Inflaatio, koronapandemia, Ukrainan sota, kasvavat terveydenhuollon kustannukset jne. asettavat hallitukset vaikeaan tilanteeseen. Ratkaisut vaihtelevat budjettileikkauksista veronkorotuksiin. Päätökset eivät ole poliittisesti helppoja: leikkaukset rasittavat haavoittuvia väestönosia ja veronkorotukset haittaavat talouskasvua.

Tässä tilanteessa terveysalan asiantuntijat ovat tuoneet esiin terveyteen liittyvät haittaverot, kuten enenevästi tehdään ympäristö- ja ilmastotoimien edistämiseksi.

Tupakkaveroa on laajasti käytetty, ja hintaa pidetään yleisesti tehokkaimpana keinona vähentää tupakointia. Näin onkin Euroopassa yleisesti toimittu, mutta veron osuus tupakan hinnassa vaihtelee EU:n alueella Suomen 91 prosentista Saksan 70 prosenttiin, puhumattakaan Itä-Euroopan paljon matalammasta tasosta. Viime aikoina näitä veroja on kohdistettu myös markkinoille tulleisiin uusiin nikotiinituotteisiin.

Alkoholin verotus on hankalampaa johtuen alkoholiin liittyvistä kulttuurieroista, eroista maataloudessa ja hyvin erityyppistä alkoholijuomista. Pohjois-Euroopassa alkoholivero on melko korkea, mikä tuo valtioille merkittävästi verotuloja.

Euroopassa kulutetaan eniten alkoholia, minkä myötä siellä on todennäköisesti eniten alkoholiin liittyviä terveysongelmia. WHO:n Euroopan aluetoimisto onkin toistuvasti vaatinut tiukempia toimia alkoholihaittojen vähentämiseksi, myös korkeampaa alkoholiveroa.

Uudempi ja merkittävästi mahdollisia lisätuloja tuova mahdollisuus on epäterveellisten ruokien verotus. Vaikka ravinto on todennäköisesti tärkein kansantautien taustatekijä, ongelmana ovat monenlaiset epäterveelliset ruuat, ja siten terveysperusteisten verojen kriteerit.

Keskustelua on kiihdyttänyt lihavuusepidemian kasvu ja siitä aiheutuvat suuret kansanterveydelliset ja yhteiskunnalliset kustannukset, mikä on nostanut sokeriverotuksen keskiöön. Sokeriverotus on yleensä kohdistettu sokeroitujen juomien verotukseen, koska sokeroidut juomat ovat keskeisenä tekijänä lasten ylipainossa.

Maailmanpankki ja WHO suosittelevat tätä veroa, joka on eri tavoin toteutettu yli viidessäkymmenessä maassa. Maailmanpankki listaa tällaiselle verolle neljä etua: 1) korkeampi hinta vähentää kulutusta, 2) porrastettu vero edistää tuotteiden sokeripitoisuuden vähentämistä, 3) vero tuo valtiolle tuloja ja 4) se on julkisen vallan signaali tarpeesta vähentää sokerin kulutusta.

Kun tutkimukset ovat lisääntyvästi osoittaneet sokeriveron myönteisen vaikutuksen, monet asiantuntijat ja jopa maat ovat alkaneet pohtia laajemminkin epäterveellisten ruokien terveysperusteista verotusta, erityisesti veroa muille tärkeille sokerin lähteille sekä mahdollisesti myös runsaasti suolaa tai tyydyttynyttä rasvaa sisältäville tuotteille.

Näissä keskusteluissa on usein ehdotettu, että sen sijaan että verotuksella nostetaan epäterveellisten ruokien hintaa, laskettaisiin terveellisten ruokien hintaa. Tietenkin se olisi tervetullutta, mutta vaatisi huomattavasti varoja. Voidaan myös kysyä, johtaisiko esimerkiksi vihannesten hinnan halpeneminen todella nuorten virvoitusjuomien kulutuksen vähenemiseen.

On selvää, etteivät tällaiset terveysverot voi dramaattisesti ratkaista valtioiden budjettien tasapainottamista. Kuitenkin tupakka-, alkoholi- ja ravintoterveysverot voivat yhdessä tuoda merkittävästi lisätuloa valtioille. Lisäksi ne ovat ”pienemmän pahan” ratkaisuja, koska kuluttajat voivat välttää niitä omalla käytöksellään ja terveemmillä valinnoilla. Ja ennen kaikkea, ne ovat ”win-win”-ratkaisuja valtioiden budjettien ja kansanterveyden parantumisen kannalta. Ne myös vähentävät terveydenhuollon ja yhteiskunnallisia kustannuksia.

Pekka Puska, professori, Terve Paino ry:n vt. puheenjohtaja

Kirjoitus on suomennos European Journal of Public Health -lehden pääkirjoituksesta: Health related taxes in focus: a win–win | European Journal of Public Health | Oxford Academic (oup.com), March, 2024

ARTIKKELIT

Epäterveellisten elintarvikkeiden määrittäminen

Terve Paino ry:n asiantuntijat ovat laatineet ehdotuksen elintarvikkeiden epäterveellisyyden kriteereistä, joiden avulla voidaan säännellä haitallisten tuotteiden kulutusta ja markkinointia. Luokittelussa painottuu energiatiheys (lisätyn sokerin ja rasvan määrä), joka...

Lihavuus aiheuttaa sairauksien suman

Viime vuonna ilmestyi laaja tutkimus, jossa selvitettiin painon vaikutusta terveyteen 114 667:lla suomalaisella (1). Heidän terveydenhuollon rekisteritietojaan seurattiin keskimäärin 12 vuoden ajan. Rekistereistä nähtiin painotiedot ja mitä sairauksia heille ilmaantui...

Mitä lihavuus maksaa Suomelle?

Suomessa yli 30-vuotiaista miehistä 72 % ja naisista 64 % on ylipainoisia, ja yli miljoonalla suomalaisella on liikapainoa enemmän kuin 15 kiloa. Lihavuuden aiheuttamat sairaudet lisäävät terveydenhuollon kuluja, vievät ikääntyneet aikaisemmin hoivan piiriin ja...

Lihavuus on yhteiskunnan sairaus

Nopeaa lihomista kaikissa ihmisryhmissä ei voida selittää millään yksittäisten ihmisten ominaisuuksilla. Sen saattoi aiheuttaa ainoastaan elinympäristön nopea muutos, joka vaikutti koko väestön energiatasapainoon samaan aikaan kaikkialla maassa (Mäki ym. 2021)....

Lihavuus, kansanterveyden etiikka ja ”nanny state”

Vuonna 1965 Britannian entinen terveysministeri ja ketjupolttaja Ian McLeod julkaisi The Spectator -lehdessä kolumnin, jossa hän vastusti tupakoinnin rajoittamista. Kirjoituksessa hän lanseerasi käsitteen nanny state. Muutama vuosi myöhemmin McLeod kuoli 57-vuotiaana...

Pohjois-Karjala-projektista Terveempi Suomi -projektiin

Tänään vietetään Joensuun konservatorion konserttisalissa Pohjois-Karjala-projektin 50-vuotispippaloita. Vuosikymmeniä kestänyttä projektia voidaan harvoin juhlia näin ansaitusti. Runsas viisikymmentä vuotta sitten suomalaisten miesten sepelvaltimokuolleisuus oli...

Lihavuus on yhteiskunnan sairaus

Suo­men perustuslain 19. pykälä velvoittaa valtiovaltaa väestön terveyden edistämiseen, myös toimiin terveellisemmän ruo­kaympäristön puolesta. Suomessa tulee vähentää epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta verottamalla, rajoittaa niiden markkinointia lapsille ja...

Terveysverot vähentävät elintarvikkeiden epäterveellistä kulutusta

Vähemmän koulutetut ja vähävaraiset käyttävät enemmän epäterveellisiä elintarvikkeita, koska ravitsemussuositukset ja ohjeet tavoittavat heidät huonommin kuin koulutetumman väestön. Sen sijaan terveysverot kohdistuvat tasapuolisesti kaikkiin väestöryhmiin. Tämän vuoksi heikommin koulutettujen ruokatottumukset muuttuvat enemmän terveempään suuntaan kuin paljon koulutetuilla.

COVID-19 on uusi lihavuussairaus

Lihavuus näkyy selvästi COVID-19 tilastoissa. Ylipainoiset tartunnan saaneet joutuvat sairaalahoitoon useammin kuin terveessä painossa olevat. Potilaan paino vaikuttaa ratkaisevasti siihen, milloin tarvitaan tehohoitoa. Covid-potilailla 15 kilon liikapaino vie teholle...