kirjoittanut Pertti Mustajoki | maalis 18, 2025 | Artikkelit
Professori Pertti Mustajoen ohjeet laihtumiseen ja painonhallintaan. Tavoitteena on painon alentaminen vähentämällä kalorien saantia maltillisilla muutoksilla syömistottumuksissa.
Avain laihtumiseen ja pysyvään painonhallintaan
Lihavuus johtuu siitä, että ravinnosta pitkän ajan kuluessa tulee liikaa energiaa eli kaloreita.
Painon ja pituuden avulla laskettu painoindeksi kertoo, onko painoa liikaa. Painoindeksin laskuri löytyy täältä. Syötä painosi kiloissa ja pituutesi metreissä.
2–18-vuotiailla painoindeksin laskemiseen tarvitaan myös tieto iästä (syntymäaika ja mittauksen ajankohta) ja pituudesta. Lasten painoindeksin laskuri löytyy täältä.
Oman painoindeksin arviointi
Painoindeksin avulla voi arvioida ylipainon astetta. Omaa painoindeksiä arvioidessa on hyvä huomioida, etteivät painoindeksiluokkien rajat todellisuudessa ole kovin jyrkkiä. Painoindeksin 29,7 ja 30,3 ero on vain muutamia kiloja.
- Painoindeksi 25 tai vähemmän = normaali paino, ei pidä pudottaa painoa.
- Painoindeksi välillä 25-30 = ylipaino. Rauhallinen laihtuminen järkevää, varsinkin jos paino on pääasiassa kertynyt vyötärölle, mikä usein aiheuttaa sairauksia.
- Painoindeksi yli 30 = selvä lihavuus: Laihduttaminen aina aiheellista, koska liiallisen rasvakudoksen kertyminen kehoon ja maksaan aiheuttaa monia sairauksia. Näitä ovat tyypin 2 diabetes, unihäiriöt, rasvamaksa, astma, tietyt sydäntaudit ja useat syöpäsairaudet.
Tavoitteena sopivan hidas painon vähentäminen
Usein ylipainoinen ryhtyy dieetille – tiukalle ruokavaliolle – koska haluaa nopeita tuloksia. Se ei ole lainkaan viisasta, koska nopean laihtumisen jälkeen paino tavallisesti nousee takaisin. Tämä johtuu siitä, että laihtuneena ravinnosta saadun energian (kaloreiden) tarve on aikaisempaa pienempi.
Jotta tulos säilyisi, pitää osata muuttaa pysyvästi ruokailutottumuksiaan siten, että ne vastaavat uutta tilannetta. Tämä on osoittautunut kovasti vaikeaksi, sillä useimmilla laihduttajilla paino lähtee nousemaan ja liikakilot palaavat (kuvan punainen katkoviiva).
Järkevämpi tapa on tehdä syömis- ja juomistottumuksiinsa maltillisia muutoksia ja seurata painon muutosta, sininen viiva. Viikon aikana pieni 300-400 gramman painonlasku ei useinkaan ole nähtävissä, koska elimistön nestevaihtelu voi peittää sen. Mutta kuukauden kohdalla näkee tuloksen.
Jos paino on pudonnut 1 – 1,5 kiloa, jatka samaan malliin. Jos painonlasku ei ole toteutunut, tee lisää maltillisia muutoksia syömistottumuksissa.
Millaisia juomamuutoksia?
Muutokset kannattaa aloittaa juomista, koska niiden kohdalla kaloreiden vähentäminen on varsin suoraviivaista. Juodut nesteet siirtyvät mahalaukusta niin nopeasti suoleen, etteivät ne ehdi aiheuttaa lainkaan kylläisyyttä. Nesteiden kalorit ovat aina ylimääräisiä, koska ne eivät vähennä muuta syömistä.
Jos pitää makeasta, virvoitusjuomissa voi siirtyä keinotekoisesti makeutettuihin kalorittomiin tuotteisiin.
Hedelmistä puristetussa mehuissa on sama määrä sokeria kuin sokerilimonadeissa. Vaikka tölkkimehujen sokeri on peräisin terveellisistä hedelmistä ja marjoista, mehuissa niiden terveellisyys katoaa kokonaan. Lasillinen hedelmämehua ei paljoa haittaa, mutta puoli tölkillistä – 50 grammaa sokeria ja 200 ylimääräistä kilokaloria – on usein nautittuna lihottava ja muutenkin epäterveellinen.
Sokeria sisältävistä energiajuomista ja keskioluesta tulee yhtä paljon kaloreita kuin sokerijuomista. Jos olet ylipainoinen ja käytät näitä tölkkejä tai pulloja useimpina päivinä viikossa, on syytä pysähtyä miettimään, miten voisit vähentää niiden käyttöä.
Hedelmät, marjat, kasvikset, juurekset
Kaikki tämän osaston tuotteet ovat painonhallinnan kannalta hyödyllisiä ja muutenkin terveellisiä. Niissä on vähän kaloreita, koska valtaosa painosta on vettä eikä niissä ole rasvaa. Hedelmät, marjat ja porkkanat sopivat hyvin välipaloihin ja naposteluun. Niiden käyttöä kannattaa muutenkin lisätä, esimerkiksi aterioiden yhteydessä.
Kasviperäisissä syötävissä on yksi poikkeus, pähkinät, joissa on erittäin paljon kaloreita. Jos pähkinöitä syö harvoin, ne eivät paljoa vaikuta. Mutta jos niitä syö useita kertoja viikossa, kannattaa vähentää.
Peruna
Peruna on kasvisten joukossa poikkeus, koska siitä on saatavilla hyvin erilaisia tuotteita, ks. kuva.
Keitetty peruna sisältää vähän kaloreita, koska siinä on paljon vettä. Se on laihduttajalle turvallinen tuote. Paistetuissa perunoissa on vähemmän vettä ja mukana on rasvaa, minkä vuoksi kaloreita on enemmän. Energiatiheys ei kuitenkaan ole kovin suuri, joten laihduttajakin voi nauttia niitä varsin vapaasti.
Uppopaistetuissa ranskalaisissa perunoissa kaloreita on jo niin paljon, että laihduttajan kannattaa niitä enimmäkseen karttaa. Mutta jos satunnaisesti niitä tulee syötyä, se ei suinkaan estä painonhallintaa.
Perunalastut on varsinaisia kaloripommeja, koska niissä vettä on hyvin vähän ja rasvaa kolmasosa painosta. Niitä laihduttajan kannattaa ehdottomasti karttaa. Sama koskee muita lastutuotteita, esimerkiksi maissilastuja.
Muiden kiinteiden ruokien kaloreiden vähentäminen
Syödessä mahalaukku täyttyy vähitellen. Kun se on sopivasti täynnä, mahan seinämän hermot aistivat venyttymisen ja ilmoittavat siitä aivoillemme. Tunnemme tämän kylläisenä olona ja lopetamme syömisen.
Kylläisyyden aiheuttaa ruuan määrä mahalaukussa. Mahamme ei kykene lainkaan aistimaan syötyjen kaloreiden määrää. Jos olemme syöneet hyvin kaloripitoista ruokaa, kylläisessä mahassamme voi olla 1000 kilokaloria. Jos olemme syöneet vähäkalorisempaa ruokaa, kylläisessä mahassamme on vain noin 500 kilokaloria. Molemmissa vaihtoehdoissa kylläisyyden tunne on sama, mutta kalorimäärässä suuri ero.
Kiinteissä ruuissa on tärkeää tutustua ainakin yleisimmin syötyjen ruokien energiatiheyksiin, paljonko kaloreita on 100 grammassa. Tieto löytyy ruokapakkauksista ja internetistä ruokien tietokannasta osoitteessa www.fineli.fi.
Alla oleva tuoteseloste kertoo, että ”Nakkikastike muusilla” ruokapakkauksen tuotteessa on 100 grammaa kohden 501 kilojoulea eli 120 kilokaloria.
Luvut kertovat, että Nakkikastike muusilla on painon kannalta ihan OK syötävää. Kun sillä tyydyttää nälkänsä, kaloreita ei tule liikaa.
Alla olevassa kuvassa sininen palkki kuvaa elintarvikkeen energiatiheyttä ja merkityt luvut ilmoittavat, paljonko energiaa on 100 grammassa tuotetta. Vasemmassa reunassa ovat pienen energiatiheyden hedelmät, juurekset ja erilaiset vihreät kuten salaatit, joiden energiatiheys on hyvin pieni. Liikapainosta eroon pyrkivän kannattaa lisätä niiden syöntiä. Kun mahaan menee paljon kasviksia, sinne mahtuu vähemmän kaloripitoisempia ruokia.
Kuvassa vaaleampi vihreä alue ”useimmat valmisruuat” kertoo, että perinteiset suomalaiset ateriat ovat painon kannalta OK. Näitä aterioita tehdään paljon kotikeittiöissä ja niitä löytyy runsaasti myös on ruokakauppojen kylmäkaapeissa – lihapullat-perunamuusi, makaronilaatikko, kala-annokset, keitot jne. Niillä voi sammuttaa nälän ilman liiallisten kaloreiden vaaraa.
Pizzoissa ja hampurilaistuotteissa sen sijaan on selvästi enemmän kaloreita kuin perinteisissä suomalaisissa aterioissa. Jos niitä käyttää usein, on vaikea välttyä lihomiselta. Lihapulla-perunamuusi aterian ja samankokoisen hampurilaisaterian jälkeen on yhtä kylläinen olo, mutta hampurilaisaterian jälkeen mahalaukussa on yli kaksi kertaa enemmän kaloreita.
Painostaan huolehtivan ei tarvitse lopettaa pizzojen ja hampurilaistuotteiden syömistä kokonaan. Niitä voi syödä silloin tällöin. Mutta jos tapana on syödä niitä useita kertoja viikossa, se merkitsee niin paljon ylimääräisiä kaloreita, että kannattaa pyrkiä vähentämään näiden tuotteiden syömistä.
Oikeassa laidassa tummanpunaisissa laatikoissa ovat kaikkein haitallisimmat ja lihottavimmat tuotteet. Jos makeisia, suklaata, keksejä, sokerimuroja ja perunalastuja käyttää useina päivinä viikon aikana, kannattaa ehdottomasti pyrkiä vähentämään niiden syöntiä.
Energiatiheyskuvassa näkyy, että myös lenkkimakkaroissa ja kovissa juustoissa on runsaasti kaloreita. Jos näitä tulee syötyä monena päivän viikossa, kannattaa vähentää käyttöä.
Lautasmalli
Jokaisen laihduttajan kannattaa hyödyntää lautasmallia. Se on näppärä tapa vähentää huomattavasti kaloreita ja samalla syödä itsensä tavalliseen tapaan kylläiseksi.
Kuvan esimerkissä ruokakaupasta ostetusta pyttipannuateriasta on otettu puolet ja sijoitettu lautasen vasempaan puoliskoon. Oikeaan puoliskoon on ladottu kasviksia. Kuvan kasvikset ovat tämän kirjoittajan mieluisimmat valinnat. Kukin voi luonnollisesti noudattaa omia mieltymyksiään kasvisten valinnassa, ottaa mukaan salaattia, punajuurta, lantturaastetta tai muuta vastaavaa.
Pyttipannu on tässä valittu esimerkiksi, koska ruokakaupassa myytävien aterioiden joukossa siinä on tavallista enemmän kaloreita. Lautasmallilla voidaan melko epäterveellinen tuote muuttaa terveelliseksi syömiseksi. Kasviksien runsas vesimäärä ”laimentaa” reilusti koko lautasellisen kaloreita.
Leivät
Leipä on suomalaisten peruselintarvike ja sitä voi syödä päivittäin. Leivän valinnassa kannattaa suosia kokojyvätuotteita, jotka ovat terveellisempiä ja painonhallinnan kannalta järkeviä.
Leivän terveellisyyteen vaikuttaa suuresti, mitä on sen päällä. Hyvin energiatiheät ja rasvaiset leikkeleet, juusto ja meetvursti lisäävät huomattavasti voileivän kaloreita. Vähärasvainen lihatuote leivän päällä on turvallinen. Vielä hyödyllisempää sijoittaa leivän päälle kasviksia, esimerkiksi tomaattia ja kurkkua. Kevytlevite leivällä on ihan OK, koska sen vaikutus kaloreihin on vähäinen.
Ruoka-annosten ja pakkausten koko
Ruoka-annosten koon vaikutusta syötyyn ruokamäärän on tutkittu paljon. Tutkimusten tulokset kertovat vakuuttavalla tavalla, että kaikki syövät isoista annoksista ja määristä huomaamattaan enemmän. Tässä pari esimerkkiä.
Eräässä suositussa ravintolassa kävi paljon vakioasiakkaita lounaalla. Tutkijat sopivat lounasravintolan kanssa, että se suurentaa suositun pasta-annoksen kokoa 50 %, mutta siitä ei kerrota asiakkaille. Normaaliannoksen ja suuremman annoksen päivinä tarjoilijat punnitsivat syömättä jääneet ruuanrippeet, minkä avulla saatiin selville asiakkaan syömä määrä.
Suuremmasta annoksesta asiakkaat söivät yli 200 kilokaloria eli melkein viisikymmentä prosenttia enemmän kuin pienemmästä normaaliannoksesta. Useimmat ruokailijat eivät huomanneet lainkaan, että annosta oli suurennettu.
Edellä kuvattu tutkimus on yksi esimerkki siitä, miten huonosti ihminen kykenee arvioimaan syömänsä ruokamääriä. Kaikki syövät isommista annoksista tavallista enemmän, mutta juuri kukaan ei itse huomaa sitä.
Tämä ”suuruuden laki” vaikuttaa myös elintarvikkeiden pakkauksissa. Eräässä kokeessa selvitettiin, mitä sipsipussien koko vaikuttaa syötyyn määrään.
Lapset saivat vapaasti syödä perunalastuja erikokoisista pusseista niin paljon kuin halusivat. Mitä isompi pussi, sitä enemmän syötiin. Tämä suuren koon aiheuttama liikasyönti vaikuttaa kaikissa tuotteissa, joita voi syödä pusseista tai rasioista. Painonhallintaa haittaa, että makeisten ja muiden ruokapakkausten koot ovat selvästi kasvaneet parin viime vuosikymmenen aikana.
Koska meillä ihmisillä on voimakas taipumus syödä isommista annoksista ja sipsi/makeispusseista tavallista enemmän, jokaisen, joka ylipainon vuoksi ryhtyy muuttamaan syömistottumuksiaan, kannattaa välttää epäterveellisten elintarvikkeiden isoja pakkaus- ja annoskokoja. Mutta hedelmien, marjojen ja kasvisten kohdalla kannattaa suosia isoja määriä, koska ne houkuttelevat syömään enemmän näitä terveellisiä tuotteita.
Jos kotona syödään usein lautasilta, on syytä pysähtyä selvittämään minkä kokoisia ne ovat. Syömistutkimuksissa on säännönmukaisesti todettu, että kun ruokailija ottaa lautaselleen ruokaa, isoille lautasille tulee ladottua enemmän.
Viime vuosikymmenten aikana lautasten koot ovat suurentuneet. Kotonani oli pitkään käytössä häälahjaksi saatuja lautasia, joiden läpimitta oli 23 cm. Runsas kymmenen vuotta sitten uusimme astiaston, jonka lautasten läpimitta on 27 cm. Uusien lautasten pinta-ala on melkein neljäkymmentä prosenttia suurempi kuin vanhojen.
Suurten lautasten karttaminen kotona ei panonhallinnassa ole niitä tärkeimpiä asioita, mutta joka tapauksessa yksi mahdollinen keino vähentää ylimääräisiä kaloreita.
Vähennä ympäristösi houkutuksia
Syömisen tutkijat ovat havainneet, että ruokavalintojamme ohjaavat monet ympäristömme tekijät ilman että tajuamme sitä. On hyödyllistä tietää, mitkä asiat kotona vaikuttavat syömiseemme.
Ruuan näkeminen houkuttelee syömään. Makeisia, perunalastuja, keksejä ja muita lihottavia elintarvikkeita kannattaa säilyttää kaapissa, jonka ovea ei päivittäin avata.
Sen sijaan hedelmät, joiden runsas käyttö auttaa painonhallinnassa, tulee sijoittaa näkyvälle paikalle pöydälle. Hedelmien menekkiä lisää, jos ne lohkotaan valmiiksi sopiviksi napostelupaloiksi.
Jääkaapissa on alimpana vihanneslokero tai -laatikko. Tämä terveellisten elintarvikkeiden säilytyspaikka on siis mahdollisimman hankalassa paikassa eikä ensimmäisenä osu silmiin.
Jos perheessä on ylipainoisia, alimpaan lokeroon kannattaa sijoittaa makkarat, pizzat ja kovat juustot. Vastaavasti kasvikset ja hedelmät sijoitetaan ylimmille hyllyille, jossa ne helposti osuvat jääkaapin avaajan silmiin.
Onnistuneiden laihduttajien opetukset
Viime vuosikymmenellä Suomessa koottiin onnistuneiden laihduttajien tiedosto. Turun seudun lehdissä oli ilmoitus, jossa lukijoita pyydettiin ottamaan yhteyttä tutkijoihin, jos lihavuuden vuoksi oli laihduttanut yli 10 prosenttia painosta ja tulos oli säilynyt vähintään kaksi vuotta.
Mukaan ilmoittautui 180 suomalaista. Heiltä tiedusteltiin, minkälaisia muutoksia he olivat syömistottumuksissaan tehneet.
- Melkein kaikki olivat lisänneet kasvisten syömistä.
- Selvä enemmistö oli vähentänyt makeita leivonnaisia, makeisia ja pikaruokia.
- Selvästi yli puolet oli siirtynyt säännöllisempään ateriarytmiin, pienentänyt ateriakokoja ja vähentänyt virvoitusjuomien käyttöä.
- Kolmasosa oli vähentänyt alkoholijuomien, rasvaisten lihaleikkeleiden, makkaroiden ja rasvaisten juustojen käyttöä.
Merkittävää on, että onnistuneet laihduttajat eivät kertoneet olevansa millään dieetillä. He olivat tehneet syömistottumuksissaan järkeviä muutoksia, joiden avulla kaloreiden saanti väheni pysyvästi.
(Tutkimustulokset on julkaistu tieteellisessä lehdessä: Sirpa Soini, Pertti Mustajoki, Johan Eriksson: Weight loss methods and changes in eating habits among successful weight losers. Annals of Internal Medicine 2016; vol 48, nro 1-2, s. 76-82)
Liity Terve Paino ry:n jäseneksi
Terve Paino ry pyrkii vähentämään lihavuutta Suomessa. Etenkin lasten lihavuutta pitää ehkäistä. Se edellyttää, että lihottavimpien elintarvikkeiden markkinointia ja myyntiä rajoitetaan.
Jos kannatat näitä toimenpiteitä, liittymällä Terve Paino ry:n jäseneksi voit edistää niiden toteutumista.
kirjoittanut Pekka Puska | helmi 21, 2021 | Blogi
Lihavuuden huomattavista terveyshaitoista monien tautien suhteen on vahva tutkimusnäyttö. Väestöseurannat osoittavat myös, kuinka suomalaisten paino on viime vuosikymmeninä noussut, ja nousu näyttää jatkuvan. Viimeisten tietojen mukaan joka neljäs aikuinen suomalainen on lihava, ja ylipainoisia on yli 70 % miehistä ja yli 60 % naisista.
Lihavuus on siis suomalaisilla merkittävä terveyshaitta ja sairastavuuden aiheuttaja, joka vielä jakautuu väestössä epätasaisesti ollen osasyynä sosioekonomisiin terveyseroihin. Lihavuus aiheuttaa myös huomattavan määrän sote-palvelujen tarvetta ja kustannuksia. Tässä tilanteessa avainkysymys on, millä toimenpiteillä väestön lihavuus saataisiin laskuun.
Ihmiset voivat itse paljon vaikuttaa ruokavalintoihinsa ja liikkumiseensa. Tiedotusvälineet ovat pullollaan erilaisia laihdutusohjeita sekä kaupallisia laihdutusohjelmia, ja myös terveydenhuolto opastaa laihduttamisessa. Vaikka monet saavat näin tuloksia hyödyttäen heidän terveyttään, pysyväistulokset ovat monasti niukkoja. Monet laihdutuskuurit ovat tehottomia tai suorastaan haitallisia. Ja väestön lihominen vain jatkuu. Yksilöitä tulee tietysti auttaa heidän painonhallinnassaan, mutta tämä ei ole ratkaisu väestön lihomiskehityksen kääntämisessä.
Ruokaympäristö avainasemassa lihavuuden torjunnassa
Yksilötasolla painoon vaikuttavat ruoka- ja liikuntatottumukset sekä geneettiset tekijät, mutta väestötasolla ne eivät selitä huomattavaa lihomistrendiä. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että kysymys on elinympäristössä tapahtuneista suurista muutoksista, jotka koskevat sekä ruuan tarjontaa että fyysistä aktiviteettia. Elintarvikeympäristömme on muuttunut. Ruokaa ja juomia on yhä monipuolisemmin tarjolla, se on suhteellisesti halvempaa, sitä mainostetaan houkuttelevasti ja annoskoot ovat kasvaneet.
Elintarvikeympäristö kustannusvaikuttavin tapa
Lihomiskehityksen pysäyttämisessä on siis kysymys sekä väestön fyysisen aktiviteetin lisäämisestä että ruokaympäristön muuttamisesta. Väestön fyysisen aktiviteetin lisäämisessä on paljon toimintaa niin kaupunkisuunnittelun, liikennepolitiikan, liikuntapaikkojen kuin liikuntaohjelmien puolella. Elintarvikeympäristöön vaikuttaminen väestön painonhallinnan ja terveyden puolesta on jäänyt vähemmälle. Uusi Terve Paino -yhdistys pyrkii edistämään vaikuttavia poliittisia toimia elintarvikeympäristön muuttamisessa, mikä on kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan kustannusvaikuttavin tapa.
Tällaisen politiikan suunnittelussa tulee esiin ikuinen peruskysymys: keppiä vai porkkanaa – myönteistä tukea vai rajoituksia? Myönteinen tuki on aina miellyttävämpi ja tavoittelemisen arvoista ja sitä ravitsemusohjauksella yritetään. Terveellisten elintarvikkeiden hinnan alentaminen ei ole mahdollista ilman valtion tukea, mihin taas ei ole valtiontaloudellisia mahdollisuuksia. Realistista ei myöskään näytä olevan halvempi verokohtelu, mitä on yritetty.
Terveysperusteinen verotus ohjaa kulutusta terveellisempiin valintoihin
Näin ollen tehokkaaksi ja realistiseksi keinoksi jää poliittinen sääntely, jolla pyritään rajoittamaan epäterveellisten ja lihottavien elintarvikkeiden kulutusta. Pakkoon ei voida eikä tarvitse mennä, koska verotuksella voidaan säädellä hintoja ja näin rajoittaa kulutusta. Hiljattain tehty järjestöjen teettämä väestötutkimus osoitti, että tähän on enemmistön tuki: yli puolet suomalaisista kannatti siirtymistä elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen.
Eniten tukea sai sokeriverotus (58%), mutta myös suolaan ja kovaan rasvaan kohdistuva verotus sai paljon kannatusta. Sokeriverotus, joka kohdistuu erityisesti lasten ja nuorten ylipainon torjuntaan, on saanut myös julkisuudessa paljon myönteistä huomiota. Sen selvittäminen on jo hallitusohjelmassa. On hyvä muistaa, että sokeriverolla korvattaisiin tehokkaammin nykyinen virvoitusjuomavero ja aiempi makeisvero.
Terveysperusteinen ravintovero, kuten sokerivero, vähentäisi haitallista kulutusta ja parantaisi kansanterveyttä. Terveyspalvelujen tarve vähenisi ja toisi valtiolle kaivattuja verotuloja. Ruokakustannuksiin se ei vaikuttaisi kulutuksen siirtyessä terveellisempiin vaihtoehtoihin.
Elintarvikkeiden tuotekehityksessä terveys keskiöön
Merkittävää on myös, että sokerivero kannustaisi elintarviketeollisuutta muuttamaan tuotteittensa koostumusta. Terveellisemmät elintarvikkeet ovatkin kestävä tie parempaan kansanterveyteen pitkällä tähtäimellä. Vaikutukset ovat jo nähtävissä elintarvikkeiden suolapitoisuuden vähenemisessä ja rasvakoostumuksen muutoksissa. Kun elintarvikkeiden koostumus muuttuu, niin kuluttajat eivät joudu kamppailemaan muutoksen kanssa, vaan se tapahtuu kuin itsestään.
Lihavuuden torjuntaan tarvitaan monia terveyspäätöksiä
Terveellisempään ruokaympäristöön tähtäävässä politiikassa on paljon muutakin tehtävissä kuin vaikuttava veropolitiikka. Kysymys on mm. lapsia houkuttavasta epäterveellisten tuotteiden mainonnasta, niiden paljousalennuksista, kouluruokailusta ja makean myynnistä kouluissa. Eräs konkreettinen uudistus olisi lihottavan ja monella tavalla haitallisten energiajuomien myyntikielto alle 15-vuotiaille lapsille, mitä tutkimuksessa kannatti peräti 83 % suomalaisista.
kirjoittanut Pertti Mustajoki | tammi 26, 2021 | Artikkelit
26.1.2021 ilmestyivät tulokset Taloustutkimus Oy:n toteuttamasta 1 100 suomalaiselle lähetetystä kyselystä, jossa selvitettiin ihmisten mielipiteitä epäterveellisten elintarvikkeiden myynnin rajoittamisesta. Kyselyn olivat tilanneet kolme kansanterveys-järjestöä: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, seitsemän suuren potilasjärjestön Yksi Elämä -verkosto ja Terve Paino ry.
Tiedote kyselyn tuloksista löytyy täältä. Täydellinen raportti yli kahdenkymmenen kysymyksen tuloksista ja analyyseistä on myös kaikkien luettavissa. Tässä artikkelissa keskitymme niihin kuuteen kysymykseen, jotka liittyivät epäterveellisten ruokien ja juomien aiheuttamiin ylimääräisiin kaloreihin. Näiden kysymysten täydelliset tulokset löytyvät täältä.
- Sokerivero: Tulisi säätää sokerivero, joka nostaa runsaasti sokeria sisältävien juomien, makeisten, keksien, jugurttien ym. hintaa.
- Mainoskielto: Lapsia houkuttavien epäterveellisten juomien ja elintarvikkeiden mainonta tulisi kieltää.
- Kilo/litrahinta: Epäterveellisten elintarvikkeiden (makeiset, perunalastut, sokerijuomat yms.) kilo- ja litrahinta tulisi säätää samaksi, jotta suuret annokset olisivat vähemmän houkuttelevia.
- Tarjoustuotteiden kielto: Makeisten ja muiden epäterveellisten elintarvikkeiden myynti kassoilla ja tarjoustuotteina (kuten kaksi yhden hinnalla, tai osta 3, maksa 2) tulisi kieltää.
- Lelukielto: Epäterveellisten tuotteiden yhteydessä lapsille jaettavat mainoslelut tulisi kieltää.
- Energiajuomat: Energiajuomien myynti alle 15-vuotiaille tulisi kieltää.
Kyselyssä vastaajille annettiin viisi vastausvaihtoehtoa: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, jokseenkin eri mieltä ja täysin eri mieltä. Kuvassa samaa mieltä ja eri mieltä tarkoittaa ”täysin” ja ”jokseenkin” vastausten summaa.
Useimpien kysymysten kohdalla yli 60 % suomalaisista kannattaa ehdotettuja veroja ja rajoituksia. Vastustajia eli eri mieltä olevia on selvästi vähemmän. Kolmen kysymyksen kohdalla heitä on vähemmän kuin 20 % ja kahdessa kysymyksessä alle 30 %.
Naiset kannattavat esitettyjä toimenpiteitä useammin kuin miehet. Sukupuoliero on yli 10 %-yksikköä mainoskiellossa, kilo/litrahinnassa ja energiajuomissa. Korkeammin koulutetut kannattavat esitettyjä toimia useammin kuin vähemmän koulutetut, mutta erot ovat pieniä.
Haittaveron ja epäterveellisten elintarvikkeiden rajoittamisen laaja kannatus ei loppujen lopuksi yllätä. Vuonna 2014 Lääkäriliiton, Apteekkariliiton ja Lääketietokeskuksen teettämässä väestökyselyssä vastaajat pitivät lihavuutta suomalaisten suurimpana terveysuhkana. Suomalaiset ovat fiksuja ja tietävät, että lihavuus aiheuttaa paljon sairauksia. He tietävät myös, miten vaikeaa tämän päivän ruokamaailmassa on pysyä terveessä painossa. Kysymyksiin vastanneet suomalaiset haluavat, että yhteiskunta ryhtyy suojeleman heitä, heidän lapsiaan ja muita omaisiaan ylimääräisten kaloreiden aiheuttamilta sairauksilta.
Epäterveellisten elintarvikkeiden kulutuksen vähentäminen veroilla ja säädöksillä tukisi terveyttä. Lihavuus aiheuttaa yli 30 sairautta, joista monet ovat yleisiä kansantauteja. Samalla lihavuussairauksien aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat – 6 000 joka vuosi – alkaisivat vähentyä. Myös terveyteen liittyvä eriarvoisuus kaventuisi. Samalla yhteiskunta hyötyisi: valtio saisi kaivattuja verotuloja, ja terveydenhuollon kustannuspaineet vähitellen keventyisivät.
Suomalaisten selvä enemmistö haluaa terveysperusteisia veroja ja muita säädöksiä, jotka hyödyttäisivät sekä kansalaisia että valtionhallintoa. Kuitenkaan tähän mennessä maan päättäjät eivät ole panneet tikkua ristiin asian viemiseksi eteenpäin.
Sanna Marinin hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön kansanterveyttä edistävän veron, joka kohdistuisi esimerkiksi sokeriin. Runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden haittaveron toteuttamiseen pitää ryhtyä välittömästi.
Sokeriveron lisäksi tarvitaan myös muita säädöksiä suojelemaan etenkin lapsia lihomiselta. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille on jo kielletty joissakin maissa, ja se tulee toteuttaa Suomessa mahdollisimman pian.
Syömistutkimusten avulla on paljastunut, että kaikilla ihmisillä on voimakas taipumus syödä isoista annoksista enemmän. Suomalaiset ovat tajunneet tämän ja haluavat suojaa isojen annosten houkutuksilta.
Suomessa on jo toimiva esimerkki paljousalennuksen kiellosta. Ruokakaupassa kulkija voi todeta, miten oluen litrahinta 12 tölkin mäyräkoirassa on vähintään sama kuin1/3 litran tölkissä. Tämän rajoitusten tarkoitus on vähentää alkoholijuomien haitallista kulutusta. Vastaavasti sokeripitoisten juomien, sipsien, makeisten, keksien ja muiden lihottavien elintarvikkeiden kilohinnan säätäminen samaksi annos- tai pakkauskoosta riippumatta suojelisi ylimääräisiltä kaloreilta.
Terve Paino ry
Pertti Mustajoki
Pekka Puska
Terhi Koivumäki
Leena Nieminen
kirjoittanut Pertti Mustajoki | marras 15, 2020 | Artikkelit
Suomessa terveyserojen kaventaminen on ollut terveyspoliittisena tavoitteena 1980-luvulta asti. Runsas kymmenen vuotta sitten Sosiaali- ja terveysministeriö laati terveyserojen kaventamiseen tähtäävän toimintaohjelman. Hallitusohjelmissa – myös nykyisessä – terveyden tasa-arvon lisääminen on ollut toistuvasti tavoitteena.
Ylipaino ja terveyden eriarvoisuus
Ylipaino aiheuttaa yli 30 sairautta, joihin joka vuosi kuolee ennen aikaisesti 6 000 suomalaista.
Suomessa yli 30-vuotiasta miehistä 72 % ja naisista 64 % on ylipainoisia. Lapsistamme 200 000 on painoa liikaa painoa.
Paino ei ole noussut tasaisesti, vaan ylipainoa on vähemmän koulutetuilla enemmän. Perusasteen suorittaneista yli 30-vuotiaista miehistä reilusti lihavia (painoindeksi yli 30) on selvästi useampi (35 %) kuin korkean asteen koulutetuilla (23 %). Myös naisissa on koulutukseen liittyviä painoeroja, joskaan ei yhtä suuria kuin miehillä.
Koulutustason vaikutus näkyy myös nuorilla. Ammattikouluissa tytöillä ja pojilla on selvästi enemmän ylipainoa kuin lukiota käyvillä.
Tanskassa on tutkittu, miten lihavuus viimeisten 20 vuoden aikana on lisääntynyt 11 – 15 -vuotiailla. Vanhempien tulotaso ja koulutus vaikutti selvästi. Sosioekonomisesti heikoimman kolmanneksen perheissä lihoneiden nuorten osuus oli yli kaksi kertaa suurempi kuin ylimmän kolmanneksen perheissä.
Pelkät terveellisen ravinnon ohjeet lisäävät terveyseroja
Suomessa on ilmestynyt useita ravitsemussuosituksia ja ihmisiä on toistuvasti kannustettu terveellisempään syömisen. Näistä huolimatta viime vuosikymmeninä sekä ylipaino että terveyserot ovat kasvaneet. Valitettavasti terveellisiin elintapoihin tähtäävät kampanjat tavoittavat pääasiassa hyvin koulutetun väestön.
Terveellisestä ravinnosta tiedottaminen ei ole kovin tehokasta, mutta aina joku muuttaa tottumuksiaan terveellisemmiksi. Tämä ”joku” on todennäköisesti tavallisesta enemmän koulutettu henkilö, koska vähemmän koulutettua väestönosaa kampanjat tavoittavat huonommin. Terveysvalistus on varmasti ollut hyödyllistä, mutta se vaikuttaa pääasiassa hyvin koulutettuun väestöön. Tämä voi näkyä keskimäärin tyydyttävänä tuloksena, mutta terveyserot ovat samalla suurentuneet.
Edellä kerrotulle ilmiölle on annettu nimi inverse prevention law, ”ehkäisevän työn käänteislaki”. Pyrkimyksenä on tehdä hyvää ja ehkäistä jotain ikävää, mutta saadaankin päinvastainen tulos. Ne jotka eniten tarvitsevat tietoa terveellisestä ravinnosta, saavat sitä vähiten.
Ravitsemustietoa ja -ohjausta terveelliseen ravintoon luonnollisesti tarvitaan edelleen. Sitä Suomessa toteutetaan aktiivisesti lasten, nuorten ja perheiden kohdalla jatkumona, joka alkaa äitiysneuvoloissa ja jatkuu kouluissa ja opiskelijoiden terveydenhuollossa. Mutta jos halutaan vähentää terveyseroja, sen rinnalla tarvitaan yhteiskunnan säätelyä, joka suojaa epäterveellisten elintarvikkeiden vaikutuksilta.
Lyhyt koulutus ja matala tulotaso – heikommat mahdollisuudet terveellisiin ruokavalintoihin
Vaikka terveellisen ravinnon ohjeet tavoittaisivat niitä eniten tarvitsevat, heidän mahdollisuutensa niiden toteuttamiseen ovat heikommat. Tähän löytyy useita syitä.
- Alempi koulutustaso merkitsee niukempaa toimeentuloa. Tämä aiheuttaa huolta ja stressiä, joiden vallitessa voimia ei riitä terveellisestä syömisestä ja juomisesta huolehtimiseen.
- Suomessa on puoli miljoonaa lukihäiriöistä, joilla tekstin ymmärtäminen on tavallista vaativampaa.
- Ravitsemusohjeiden sisäistäminen voi muutenkin olla vaikeaa. Niitä laativat akateemisesti koulutetut henkilöt, mikä näkyy terveysohjeiden kielessä. Usein niissä käytetään ilmauksia ja lauserakenteita, jotka ovat eivät helposti avaudu tavalliselle kansalle.
- Myös nykyinen tapa ilmoittaa ruokapakkausten ravitsemustiedot antaa etumatkaa hyvin koulutetuille. Tiedot ovat pakkausten takaosassa ja yleensä pienellä fontilla. Tarkan näön lisäksi vaatii huomattavaa koulutustasoa ymmärtää, mitä terveydelle merkitsevät energian kJ/kcal tai suolan, kuidun ja kovan rasvan määrät sataa grammaa ja annosta kohden.
- Vähemmän koulutetut ovat alttiimpia ruokamainosten vaikutuksille.
Ei ole mitenkään yllättävää, että vähäinen koulutustaso ja siihen liittyvä niukempi toimeentulo näkyy syömistottumuksissa. Verrattuna keski- ja suurituloisiin, pienituloiset suomalaiset syövät epäterveellisempää ruokaa: käyttävät vähemmän kasviksia, ruisleipää ja vähärasvaista maitoa sekä vastaavasti enemmän sokeroituja virvoitusjuomia.
Terveyden eriarvoisuus vähenee yhteiskunnan ohjauksella
Vuonna 2011 Unkarissa otettiin käyttöön epäterveellisiin elintarvikkeisiin kohdistuvat verot.
Kolme vuotta myöhemmin niiden vaikutuksia selvitettiin WHO:n perusteellisessa tutkimuksessa. Sen mukaan verotettavien tuotteiden hinnat nousivat 29 %,ja niiden kulutus vastaavasti väheni 27 %.
Kuva kertoo eri koulutusryhmissä, kuinka suuri osa vastaajista vähensi epäterveellisiä elintarvikkeita.
Vähiten koulutetut (primary education, harmaat pylväät) muuttivat tottumuksiaan terveellisempään suuntaan huomattavasti useammin on kuin korkeimmin koulutetut (tumman siniset pylväät).
Vastaavia tuloksia todettiin Meksikossa, kun sokeripitoisten virvoitusjuomien hintaa nostettiin verotuksella. Eniten niiden käyttö väheni perheissä, joissa oli alhainen tulotaso.
Miksi epäterveellisten elintarvikkeiden hintojen nostaminen vaikuttaa enemmän vähän koulutusta saaneiden tottumuksiin? Taustalla vaikuttaa se, että heillä epäterveellinen syöminen on yleisempää kuin hyvin enemmän koulutetuilla.
Oletetaan että epäterveellisesti syöviä vähän koulutetuissa on 60 % ja korkeakoulutetuissa 30 %. Jos molemmissa ryhmissä puolet muuttaa tottumuksiaan terveellisemmiksi, se merkitsee, että sataa hyvin koulutettua kohden 15 henkeä muuttaa tottumuksiaan ja heikosti koulutusta saaneista kaksi kertaa enemmän eli 30. Jotain vastaavaa on nähtävissä kuvassa: vähän koulutettujen joukossa terveempään suuntaan muutoksia tehneitä on kaksi kertaa enemmän kuin korkeakoulutetuilla.
Unkarin kokemusten jälkeen lakien ja muiden säädösten vaikutuksia on selvitetty monissa maissa. Tänä vuonna ilmestyi perusteellinen tieteellinen selvitys siitä, miten vaikuttavat sokeria sisältävien juomien verottaminen, selkeät ravitsemustiedot ruokapakkausten etuosassa ja epäterveellisten ruokien markkinointirajoitukset lapsille. Jokaisen todettiin vaikuttavan myönteisellä tavalla terveyteen liittyvään tasa-arvoon. Kaikki olivat highly cost effective, yhteiskunnan kannalta ne voitiin toteuttaa pienin kustannuksin.
Tarvitaan konkreettisia päätöksiä
Suomessa terveyserojen kaventaminen nousi ensi kertaa tavoitteeksi 1980, samalla vuosikymmenellä kun lihavuuskäyrät kääntyivät jyrkempään nousuun. Seuraavina vuosikymmeninä molemmat muuttuivat huonompaan suuntaan – ylipainoisten määrä alkoi nopeasti kasvaa ja terveyserot levenivät. Tämän tuskin on sattumaa. Lihavuuden aiheuttamat sairaudet ovat kasvattaneet terveyden eriarvoisuutta.
Terveyteen liittyvän tasa-arvon lisäämistä on toistettu hallitusohjelmasta toiseen, mutta toistaiseksi ei ole tehty mitään toimivaa terveyserojen vähentämiseksi. Ylipainon torjuminen ja terveyserojen kaventaminen on jätetty kokonaan yksittäisten kansalaisten harteille. Se on nykyisen runsaan 24/7 ruokakulttuurin vallitessa useimmille suomalaisille ylivoimainen tehtävä.
Jos Suomen päättäjät eivät aio tehdä mitään toimivaa terveyserojen kaventamiseksi, ei ole kovin rehellistä toistaa terveyden tasa-arvon ylevää tavoitetta vuodesta toiseen.
Jos sen sijaan aidosti haluatte kaventaa sosiaaliryhmien välistä terveyskuilua, käyttäkää niitä keinoja, jotka ovat hallussanne. Laatikaa lakeja ja säädöksiä, jotka ohjaavat kaikkia suomalaisia terveellisempiin ruokavalintoihin.
PS
Ennen toimeen ryhtymistä ei tarvitse asettaa pitkään istuvia asiantuntijoiden työryhmiä, sillä Valtioneuvoston selvitys- tutkimustoiminnan julkaisusarjassa on äskettäin ilmestynyt kaksi nykyisen ruokaympäristön perusteellista selvitystä. Molemmat suosittelevat terveysperusteista verottamista.
Suomessa ei tarvitse ryhtyä keksimään pyörää uudestaan. Tänä syksynä ilmestyi WHO:n raportti Improving dietary intake and achieving food product improving. Se kertoo, millä keinoilla muissa maissa on jo onnistuttu toteuttamaan haitallisten tuotteiden verottamista, kehittämään ruokapakkausten terveysmerkintöjä ja rajoittamaan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia lapsille. Toimivia esimerkkejä, joita voidaan soveltaa Suomen oloihin.
Kirjoituksessa käytetyt tieteelliset lähteet
kirjoittanut Pertti Mustajoki | syys 19, 2020 | Blogi
Liikennekuolemien ehkäiseminen on kunniakas luku Suomen historiassa. Vuoden 1970-luvun alussa liikenteessä kuoli joka vuosi 1200 suomalaista, viime vuonna 211.
Viisikymmentä vuotta sitten ymmärrettiin, ettei liikenneturvallisuutta voida merkittävästi parantaa tehostamalla ajo-opetusta. Ryhdyttiin laatimaan lakeja ja asetuksia – nopeusrajoitukset, turvayöt, alkoholin promillerajan alentaminen jne – joiden avulla onnettomuudet lähtivät jyrkkään laskuun.
Ylipainoa on toistaiseksi yritetty ehkäistä opettamalla ”ajamaan paremmin” yhä lihottavammaksi muuttuneessa ruokamaailmassa. Viime vuosikymmeninä on julkaistu useita ravitsemussuosituksia, ja kansalaisille on tiuhaan jaettu terveellisen syömisen ohjeita. Nämä keinot eivät ole onnistuneet estämään suomalaisten lihomista. Tällä hetkellä suurin osa aikuisista on ylipainoisia ja keskuudessamme on 200 000 ylipainoista lasta.
Lihavuuden aiheuttamien sairauksien listassa on yli 30 diagnoosia. Joukossa on kansantauteja – diabetes, sepelvaltimotauti, aivohalvaukset – jotka aiheuttavat paljon ennenaikaisia kuolemia. Niiden lisäksi lihavuussairauksien joukossa on yli kymmenen syöpädiagnoosia.
Terveydenhuollon Palveluvalikoimaneuvoston tuore suositusluonnos elintapaohjauksen menetelmistä kertoo, että suomalaisten kuolemista 11 prosenttia johtuu lihavuudesta. Se merkitsee, että joka vuosi 6 000 suomalaista menehtyy ennenaikaisesti lihavuuden aiheuttamiin sairauksiin. He ovat aivan yhtä kuolleita kuin liikenteen uhrit.
Ylipainon torjunnalla terveyden tasa-arvoa
Terveyteen liittyvän eriarvoisuuden kaventaminen on vuosikausia ollut eri hallitusten listoilla. Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi.
Tasa-arvoon kuuluu, ettei mitään ihmisryhmää jätetä yhteiskunnan suojelutoimien ulkopuolelle. Liikenneturvallisuus on hieno esimerkki siitä, miten kaikkia maantiellä kulkijoita suojellaan yhteiskunnan säädöksillä ennenaikaiselta kuolemalta ja loukkaantumisilta. Tupakkalait ovat huomattavasti vähentäneet tupakoinnista ja tupakka-altistumisesta johtuvia sairauksia. Suomessa toteutetaan alkoholipolitiikkaa, jolla ehkäistään alkoholista aiheutuvia sairauksia ja sosiaalisia haittoja.
Meillä kaikilla pitäisi olla oikeus elää ympäristössä, jossa terveyttä edistävien valintojen tekeminen on tehty helpommaksi. Tämän päivän ylirunsas ruokamaailma, jossa on tarjolla lihottavia ja houkuttelevia tuotteita 24/7, ei ole sellainen. Koska emme ole tasa-arvoisia siinä, millaiset geenit tai taipumukset olemme perineet, niin ympärillämme oleva maailma pitäisi luoda sellaiseksi, että se tukisi jokaisen hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.
Testattuja keinoja terveemmän ruokaympäristön puolesta löytyy
Lihottavien elintarvikkeiden kulutusta voidaan vähentää laeilla ja säädöksillä, jotka vaikuttavat niiden hintaan ja tarjontaan. Suomen ei tässä tarvitse olla tienavaaja, sillä monessa maassa on jo ryhdytty yhteiskunnan toimenpiteillä vähentämään epäterveellisten elintarvikkeiden tarjontaa. Keinoina ovat olleet sokeripitoisiin virvoitusjuomiin ja muihin lihottaviin tuotteisiin kohdistuvat haittaverot, epäterveellisten elintarvikkeiden lapsiin kohdistuvan markkinoinnin kieltäminen ja epäterveellisyydestä kertovat ruokapakkausten varoitusmerkit.
Suomessa on ryhdyttävä toteuttamaan tasa-arvoa myös ylipainon torjunnassa, ja ryhdyttävä vähentämään epäterveellisten elintarvikkeiden tarjontaa ja kulutusta. Toiminta tulee aloittaa lapsista, jotka ovat kaikista suojattomampia lihottavien elintarvikkeiden markkinoinnin vaikutuksille.
Valtaosassa lapsille suunnatuista ruokamainoksissa houkutellaan lapsia ostamaan epäterveellisiä elintarvikkeita: sokeripitoisia juomia, makeisia, keksejä, hampurilaistuotteita sekä perunalastuja ja muita suolaisia naposteltavia. Terve Paino vaatii, että näiden markkinointi lapsille kielletään. Tämän lisäksi vaadimme, että säädetään haittavero runsaasti sokeria sisältäville tuotteille.
Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja
