kirjoittanut Pekka Puska | elo 26, 2026 | Uutiset
Useassa Euroopan maassa on viime vuosina hyväksytty lainsäädäntöä epäterveellisten ja lihottavien elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamiseksi. Britannian hallitus on ollut erityisen aktiivinen, ja siellä hyväksytty lainsäädäntö onkin erityisen kiinnostava ja edistyksellinen.
Lainsäädännössä on määritelty epäterveelliset elintarvikkeet 13 kategoriassa. Lainsäädäntö koskee yleisiä elintarvikemyymälöitä, joissa on kaikkiaan yli 50 työntekijää.
Lain mukaan vuodesta 2022 epäterveellisiä tuotteita ei saa sijoittaa lähelle kassoja, sisäänkäyntiä ja hyllyjen päihin.
Vuodesta 2025 alkaen kaupat eivät saa myydä näitä tuotteita paljousalennuksilla (esim. “kaksi yhden hinnalla” tai “osta kaksi, kolmas ilmaiseksi”).
Vuodesta 2026 alkaen näitä tuotteita ei saa mainostaa TV:ssä klo 5.30-21.00 välisenä aikana.
Vuodesta 2027 alkaen on energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille kielletty.
Lainsäädännön tarkoituksena on hillitä lasten ja nuorten lihomista. Kun ongelma koskee mitä suurimmassa määrin myös Suomea, tulisi Britannian lainsäädännöstä ottaa meilläkin oppia.
Pekka Puska
professori, Terve Paino ry:n puh.joht.
kirjoittanut Pertti Mustajoki | maalis 27, 2023 | Blogi
Elokuvateattereiden aulat ovat Suomen epäterveellisimpiä paikkoja.
Finnkinon Helsingin Tennispalatsin ja Kinopalatsin teattereiden aulassa on noin viiden metrin leveydeltä popcorn-kaappeja, jokaisessa neljä kerrosta hyllyjä.
Kevyitä popcorneja syödessä saattaa tuntua, että niissä on vähän kaloreita. Se on harhaa, sillä popcornit ovat erittäin energiatiheitä. Sadassa grammassa on 480 kilokaloria, mikä on 3 – 4 kertaa enemmän kuin suomalaisissa perusaterioissa.
Kun teini-ikäinen on rouskuttanut keskikoon laatikollisen (M-koko) sisäänsä, popcorn on muuttunut lietteeksi, jota mahalaukussa on vain 138 grammaa. Pienestä määrästä huolimatta kaloreita on 685 kcal, mikä on selvästi enemmän kuin kokonaisissa lihapulla-perunamuusi-, makaronilaatikko- jne. aterioissa.
Pieni määrä mahassa ei riitä tuottamaan saman tason kylläisyyttä kuin oikeat ateriat. Popcornin jälkeen nälkä palaa nopeammin, minkä vuoksi tulee syötyä pian uudestaan.
Epäterveelliset popcornit ja nachot ovat iso suolaisten ryhmä, mutta elokuvateatterien aulaa hallitsee sokeri.
Kummassakin elokuvateatterissa myydään erilaisia karkkipusseja 12 – 13 hyllymetrillä.
Karkkipussien lisäksi ovat makeislokerikot, joista voi kerätä itselleen sopivan kimaran. Kinopalatsissa myydään makeisia kilotavarana 9 – 10 metrin pituisesta hyllyköistä, jossa on useita kerroksia. Tennispalatsissa irtokarkkihyllyjä on 21 metrin pituudelta, niissä on yhteensä 304 erillistä lokeroa.
Molemmissa teattereissa liput ostetaan tiskiltä, jossa asiakkaan ja myyjän väliin on sijoitettu suklaapatukoita, useita eri merkkejä.
Makeisten painosta puolet on sokeria, mukana on myös muita hiilihydraatteja sidosaineina pitämässä massaa kasassa. Ei mitään hyödyllistä – ei proteiinia, ei kuitua, ei vitamiineja, ei hivenaineita. Pelkkiä tyhjiä kaloreita noin 400 kilokaloria sataa grammaa kohden.
Juomia saa hanoista neljää laatua, sokerin kanssa tai ilman.
Siinä kaikki. Elokuvateatterin aulassa myytävissä tuotteissa – sokerittomia juomia lukuun ottamatta – ei ole mitään, jota voisi kutsua edes kohtalaisen terveelliseksi.
Kun lapsi popcornin tai karkkipussin tai molempien kanssa on istuutunut elokuvateatterin istuimelle, hän altistuu vielä muille epäterveellisyyksille. Alkumainoksissa voi esiintyä jaksoja, joissa piirroshahmot tai muut influensserit houkuttelevat lapsia pikaruokien tai muun epäterveellisen ystäviksi.
Lapsi ei ole turvassa vielä silloinkaan, kun vihdoin päästään itse elokuvaan. Hän todennäköisesti altistuu epäterveellisten ruokien ja juomien piilomainonnalle.
Itävaltalaiset tutkijat selvittivät yhteensä 250 lasten elokuvasta (1), kuinka usein näytettiin kuvia tai puhuttiin ruuista tai juomista.
Yhteensä löytyi yli kuusi tuhatta tilannetta, joissa ruoka tai juoma olivat esillä. Näistä kerroista melkein puolet (41 %) koski selvästi epäterveellisiä ruokia. Tähän ryhmään kuuluivat pitkälle prosessoidut elintarvikkeet, joissa on paljon sokeria, rasvaa ja suolaa mutta vähän vitamiineja ja muuta hyödyllistä: pikaruuat, makeiset, suolaiset naposteltavat, sokerilimonadit, energiajuomat.
Epäterveellisten ryhmä oli selvästi suurin. Selvästi terveellisiä oli vain 26 % ja välimaastossa olevia 33 %.
Elokuvissa epäterveelliset elintarvikkeet olivat muutenkin näkyvämmin esillä, koska niitä näytettiin muita ruokia useammin lähellä kuvaruudun keskustaa. Terveellisempiä näkyi tavallisesti vain laitaosissa.
Tämä ei ole aivan viatonta. Lasten filmeissä näkyvien epäterveellisten syömisten ja juomisten on todettu vaikuttavan pienten katsojien ruokavalintoihin (1).
Tämän päivän Suomessa on ylipainoisia lapsia kolme kertaa enemmän kuin neljäkymmentä vuotta sitten. Ylimääräisiä kaloreita on tullut ruokamarkettien sokerijuomista, makeishyllyistä, sipseistä, sokerimuroista ja hampurilaisravintoloista.
Tässä epäterveellisten syömisten markkinointibuumissa myös elokuvateatterit ovat vahvoja vaikuttajia
PS: Tampereella käydessä kävin tarkastamassa kaksi Finnkinon elokuvateatteria. Pienemmissä paikossa on hyllymetrejä vähemmän, mutta niillä myydään täsmälleen samoja tuotteita kuin Helsingissä. Ilmeisesti sama epäterveellisyys vallitsee kaikissa Suomen elokuvateattereissa.
Pertti Mustajoki
professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja
- Matthes J, Naderer B. Sugary, fatty, and prominent: food and beverages appearances in children´s movies from 1991 to 2015. Pediatric Obesity 2019; 14:e12488
kirjoittanut Päivi Strömsholm | touko 17, 2021 | Blogi
Lasten ylipaino lisääntyy hälyttävässä määrin Suomessakin. Me diabeteshoitajat havaitsemme sen vastaanotoillamme. Lasten diabetestyyppi on perinteisesti tyyppi 1, insuliinipuutosdiabetes. Tyypin 2 diabetekseen sairastuvat yleensä aikuiset ja se linkittyy vahvasti yksilön elintapoihin. Nykyään diabetesvastaanotoilla nähdään myös lapsia, joilla on 2-tyypin diabetes. Ilmiö on uusi ja huolestuttava. Tyypin 2 diabetes on vakava sairaus. Sitä sairastaa jo nyt puoli miljoonaa suomalaista aikuista, osa tietämättään. Suurin yksittäinen riskitekijä sairauden puhkeamiseen on ylipaino sekä lapsilla että aikuisilla.
Vanhat keinot eivät riitä lihavuusepidemian torjuntaan
Keinoja ylipainon estämiseen tai siitä eroon pääsemiseen tiedetään. Valitettavasti kuitenkaan ns. valistuksella tai terveellisten elintavoista tiedottamalla ei lihavuuden torjunnassa ole onnistuttu. Terveydenhuollon lisäksi tarvitaan vahvempaa ja vaikuttavampaa yhteiskunnan panostusta tähän terveyshaasteeseen. Kaikkein tehokkain on ennaltaehkäisy, joka kannattaa aloittaa jo neuvolasta alkaen. Kouluterveydenhuolto tarvitsee reilusti enemmän hoitajaresursseja. Lisäksi mukaan talkoisiin on saatava perheet, opettajat ja kaikki lapsen elämään vaikuttavat tahot.
Ei pelkästään moniammatillinen vaan koko yhteiskunnan yhteinen haaste
Vanhemmat tarvitsevat tukea vanhemmuuteensa ja terveellisten elämäntapojen tarjoamiseen lapsilleen ja samalla itselleen. Tarvitaan neuvolan terveydenhoitajia, fysioterapeutteja, ravitsemusterapeutteja, lääkäreitä ja sairaanhoitajia, jotka osaavat auttaa. Olisiko aika aktivoida malli, jossa hoitajat tulisivat kotiin auttamaan vanhempia vanhemmuuden haasteissa kokonaisvaltaisesti? Onko lapsen lihavuus jopa lastensuojelullinen asia?
Missä päättäjät piileskelevät?
Yhteiskunnallisilla toimenpiteillä, kuten epäterveellisten ruokien ja juomien markkinointikiellolla lapsille, kouluissa myytävien sokeripitoisten tuotteiden myynnin kiellolla ja karkkien, limujen yms. tuotteiden paljousalennusten poistolla olisi mahdollista tervehdyttää ruokaympäristöä. Päätöksiin tarvitaan poliittista tahtoa – onko lapsiemme terveys riittävä peruste mm. sokeriverolle?
Meillä kasvaa sukupolvi, joka ei jaksa ja joka sairastaa. Yhteiskunnan terveydenhuolto kuormittuu entistä enemmän ja työurat lyhenevät. Onko meillä varaa tähän?
Päivi Strömsholm
Puheenjohtaja
Diabeteshoitajat ry
kirjoittanut Pekka Puska | helmi 21, 2021 | Blogi
Lihavuuden huomattavista terveyshaitoista monien tautien suhteen on vahva tutkimusnäyttö. Väestöseurannat osoittavat myös, kuinka suomalaisten paino on viime vuosikymmeninä noussut, ja nousu näyttää jatkuvan. Viimeisten tietojen mukaan joka neljäs aikuinen suomalainen on lihava, ja ylipainoisia on yli 70 % miehistä ja yli 60 % naisista.
Lihavuus on siis suomalaisilla merkittävä terveyshaitta ja sairastavuuden aiheuttaja, joka vielä jakautuu väestössä epätasaisesti ollen osasyynä sosioekonomisiin terveyseroihin. Lihavuus aiheuttaa myös huomattavan määrän sote-palvelujen tarvetta ja kustannuksia. Tässä tilanteessa avainkysymys on, millä toimenpiteillä väestön lihavuus saataisiin laskuun.
Ihmiset voivat itse paljon vaikuttaa ruokavalintoihinsa ja liikkumiseensa. Tiedotusvälineet ovat pullollaan erilaisia laihdutusohjeita sekä kaupallisia laihdutusohjelmia, ja myös terveydenhuolto opastaa laihduttamisessa. Vaikka monet saavat näin tuloksia hyödyttäen heidän terveyttään, pysyväistulokset ovat monasti niukkoja. Monet laihdutuskuurit ovat tehottomia tai suorastaan haitallisia. Ja väestön lihominen vain jatkuu. Yksilöitä tulee tietysti auttaa heidän painonhallinnassaan, mutta tämä ei ole ratkaisu väestön lihomiskehityksen kääntämisessä.
Ruokaympäristö avainasemassa lihavuuden torjunnassa
Yksilötasolla painoon vaikuttavat ruoka- ja liikuntatottumukset sekä geneettiset tekijät, mutta väestötasolla ne eivät selitä huomattavaa lihomistrendiä. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että kysymys on elinympäristössä tapahtuneista suurista muutoksista, jotka koskevat sekä ruuan tarjontaa että fyysistä aktiviteettia. Elintarvikeympäristömme on muuttunut. Ruokaa ja juomia on yhä monipuolisemmin tarjolla, se on suhteellisesti halvempaa, sitä mainostetaan houkuttelevasti ja annoskoot ovat kasvaneet.
Elintarvikeympäristö kustannusvaikuttavin tapa
Lihomiskehityksen pysäyttämisessä on siis kysymys sekä väestön fyysisen aktiviteetin lisäämisestä että ruokaympäristön muuttamisesta. Väestön fyysisen aktiviteetin lisäämisessä on paljon toimintaa niin kaupunkisuunnittelun, liikennepolitiikan, liikuntapaikkojen kuin liikuntaohjelmien puolella. Elintarvikeympäristöön vaikuttaminen väestön painonhallinnan ja terveyden puolesta on jäänyt vähemmälle. Uusi Terve Paino -yhdistys pyrkii edistämään vaikuttavia poliittisia toimia elintarvikeympäristön muuttamisessa, mikä on kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan kustannusvaikuttavin tapa.
Tällaisen politiikan suunnittelussa tulee esiin ikuinen peruskysymys: keppiä vai porkkanaa – myönteistä tukea vai rajoituksia? Myönteinen tuki on aina miellyttävämpi ja tavoittelemisen arvoista ja sitä ravitsemusohjauksella yritetään. Terveellisten elintarvikkeiden hinnan alentaminen ei ole mahdollista ilman valtion tukea, mihin taas ei ole valtiontaloudellisia mahdollisuuksia. Realistista ei myöskään näytä olevan halvempi verokohtelu, mitä on yritetty.
Terveysperusteinen verotus ohjaa kulutusta terveellisempiin valintoihin
Näin ollen tehokkaaksi ja realistiseksi keinoksi jää poliittinen sääntely, jolla pyritään rajoittamaan epäterveellisten ja lihottavien elintarvikkeiden kulutusta. Pakkoon ei voida eikä tarvitse mennä, koska verotuksella voidaan säädellä hintoja ja näin rajoittaa kulutusta. Hiljattain tehty järjestöjen teettämä väestötutkimus osoitti, että tähän on enemmistön tuki: yli puolet suomalaisista kannatti siirtymistä elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen.
Eniten tukea sai sokeriverotus (58%), mutta myös suolaan ja kovaan rasvaan kohdistuva verotus sai paljon kannatusta. Sokeriverotus, joka kohdistuu erityisesti lasten ja nuorten ylipainon torjuntaan, on saanut myös julkisuudessa paljon myönteistä huomiota. Sen selvittäminen on jo hallitusohjelmassa. On hyvä muistaa, että sokeriverolla korvattaisiin tehokkaammin nykyinen virvoitusjuomavero ja aiempi makeisvero.
Terveysperusteinen ravintovero, kuten sokerivero, vähentäisi haitallista kulutusta ja parantaisi kansanterveyttä. Terveyspalvelujen tarve vähenisi ja toisi valtiolle kaivattuja verotuloja. Ruokakustannuksiin se ei vaikuttaisi kulutuksen siirtyessä terveellisempiin vaihtoehtoihin.
Elintarvikkeiden tuotekehityksessä terveys keskiöön
Merkittävää on myös, että sokerivero kannustaisi elintarviketeollisuutta muuttamaan tuotteittensa koostumusta. Terveellisemmät elintarvikkeet ovatkin kestävä tie parempaan kansanterveyteen pitkällä tähtäimellä. Vaikutukset ovat jo nähtävissä elintarvikkeiden suolapitoisuuden vähenemisessä ja rasvakoostumuksen muutoksissa. Kun elintarvikkeiden koostumus muuttuu, niin kuluttajat eivät joudu kamppailemaan muutoksen kanssa, vaan se tapahtuu kuin itsestään.
Lihavuuden torjuntaan tarvitaan monia terveyspäätöksiä
Terveellisempään ruokaympäristöön tähtäävässä politiikassa on paljon muutakin tehtävissä kuin vaikuttava veropolitiikka. Kysymys on mm. lapsia houkuttavasta epäterveellisten tuotteiden mainonnasta, niiden paljousalennuksista, kouluruokailusta ja makean myynnistä kouluissa. Eräs konkreettinen uudistus olisi lihottavan ja monella tavalla haitallisten energiajuomien myyntikielto alle 15-vuotiaille lapsille, mitä tutkimuksessa kannatti peräti 83 % suomalaisista.
kirjoittanut Pertti Mustajoki | tammi 26, 2021 | Artikkelit
26.1.2021 ilmestyivät tulokset Taloustutkimus Oy:n toteuttamasta 1 100 suomalaiselle lähetetystä kyselystä, jossa selvitettiin ihmisten mielipiteitä epäterveellisten elintarvikkeiden myynnin rajoittamisesta. Kyselyn olivat tilanneet kolme kansanterveys-järjestöä: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, seitsemän suuren potilasjärjestön Yksi Elämä -verkosto ja Terve Paino ry.
Tiedote kyselyn tuloksista löytyy täältä. Täydellinen raportti yli kahdenkymmenen kysymyksen tuloksista ja analyyseistä on myös kaikkien luettavissa. Tässä artikkelissa keskitymme niihin kuuteen kysymykseen, jotka liittyivät epäterveellisten ruokien ja juomien aiheuttamiin ylimääräisiin kaloreihin. Näiden kysymysten täydelliset tulokset löytyvät täältä.
- Sokerivero: Tulisi säätää sokerivero, joka nostaa runsaasti sokeria sisältävien juomien, makeisten, keksien, jugurttien ym. hintaa.
- Mainoskielto: Lapsia houkuttavien epäterveellisten juomien ja elintarvikkeiden mainonta tulisi kieltää.
- Kilo/litrahinta: Epäterveellisten elintarvikkeiden (makeiset, perunalastut, sokerijuomat yms.) kilo- ja litrahinta tulisi säätää samaksi, jotta suuret annokset olisivat vähemmän houkuttelevia.
- Tarjoustuotteiden kielto: Makeisten ja muiden epäterveellisten elintarvikkeiden myynti kassoilla ja tarjoustuotteina (kuten kaksi yhden hinnalla, tai osta 3, maksa 2) tulisi kieltää.
- Lelukielto: Epäterveellisten tuotteiden yhteydessä lapsille jaettavat mainoslelut tulisi kieltää.
- Energiajuomat: Energiajuomien myynti alle 15-vuotiaille tulisi kieltää.
Kyselyssä vastaajille annettiin viisi vastausvaihtoehtoa: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, jokseenkin eri mieltä ja täysin eri mieltä. Kuvassa samaa mieltä ja eri mieltä tarkoittaa ”täysin” ja ”jokseenkin” vastausten summaa.
Useimpien kysymysten kohdalla yli 60 % suomalaisista kannattaa ehdotettuja veroja ja rajoituksia. Vastustajia eli eri mieltä olevia on selvästi vähemmän. Kolmen kysymyksen kohdalla heitä on vähemmän kuin 20 % ja kahdessa kysymyksessä alle 30 %.
Naiset kannattavat esitettyjä toimenpiteitä useammin kuin miehet. Sukupuoliero on yli 10 %-yksikköä mainoskiellossa, kilo/litrahinnassa ja energiajuomissa. Korkeammin koulutetut kannattavat esitettyjä toimia useammin kuin vähemmän koulutetut, mutta erot ovat pieniä.
Haittaveron ja epäterveellisten elintarvikkeiden rajoittamisen laaja kannatus ei loppujen lopuksi yllätä. Vuonna 2014 Lääkäriliiton, Apteekkariliiton ja Lääketietokeskuksen teettämässä väestökyselyssä vastaajat pitivät lihavuutta suomalaisten suurimpana terveysuhkana. Suomalaiset ovat fiksuja ja tietävät, että lihavuus aiheuttaa paljon sairauksia. He tietävät myös, miten vaikeaa tämän päivän ruokamaailmassa on pysyä terveessä painossa. Kysymyksiin vastanneet suomalaiset haluavat, että yhteiskunta ryhtyy suojeleman heitä, heidän lapsiaan ja muita omaisiaan ylimääräisten kaloreiden aiheuttamilta sairauksilta.
Epäterveellisten elintarvikkeiden kulutuksen vähentäminen veroilla ja säädöksillä tukisi terveyttä. Lihavuus aiheuttaa yli 30 sairautta, joista monet ovat yleisiä kansantauteja. Samalla lihavuussairauksien aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat – 6 000 joka vuosi – alkaisivat vähentyä. Myös terveyteen liittyvä eriarvoisuus kaventuisi. Samalla yhteiskunta hyötyisi: valtio saisi kaivattuja verotuloja, ja terveydenhuollon kustannuspaineet vähitellen keventyisivät.
Suomalaisten selvä enemmistö haluaa terveysperusteisia veroja ja muita säädöksiä, jotka hyödyttäisivät sekä kansalaisia että valtionhallintoa. Kuitenkaan tähän mennessä maan päättäjät eivät ole panneet tikkua ristiin asian viemiseksi eteenpäin.
Sanna Marinin hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön kansanterveyttä edistävän veron, joka kohdistuisi esimerkiksi sokeriin. Runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden haittaveron toteuttamiseen pitää ryhtyä välittömästi.
Sokeriveron lisäksi tarvitaan myös muita säädöksiä suojelemaan etenkin lapsia lihomiselta. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille on jo kielletty joissakin maissa, ja se tulee toteuttaa Suomessa mahdollisimman pian.
Syömistutkimusten avulla on paljastunut, että kaikilla ihmisillä on voimakas taipumus syödä isoista annoksista enemmän. Suomalaiset ovat tajunneet tämän ja haluavat suojaa isojen annosten houkutuksilta.
Suomessa on jo toimiva esimerkki paljousalennuksen kiellosta. Ruokakaupassa kulkija voi todeta, miten oluen litrahinta 12 tölkin mäyräkoirassa on vähintään sama kuin1/3 litran tölkissä. Tämän rajoitusten tarkoitus on vähentää alkoholijuomien haitallista kulutusta. Vastaavasti sokeripitoisten juomien, sipsien, makeisten, keksien ja muiden lihottavien elintarvikkeiden kilohinnan säätäminen samaksi annos- tai pakkauskoosta riippumatta suojelisi ylimääräisiltä kaloreilta.
Terve Paino ry
Pertti Mustajoki
Pekka Puska
Terhi Koivumäki
Leena Nieminen
