Vastine Elintarviketeollisuusliitolle – terveysverot eivät murskaa kilpailukykyä

Vastine Elintarviketeollisuusliitolle – terveysverot eivät murskaa kilpailukykyä

Kesäkuun lopulla Helsingin Sanomien mielipide-osastolla Elintarviketeollisuusliitto puolusti epäterveellisten tuotteiden pidäkkeetöntä tarjontaa (HS 23.6.21). Kirjoitus poiki useita mielipiteitä, joissa kannatettiin terveysveroja ja muuta yhteiskunnan säätelyä niiden tarjonnan ja kulutuksen vähentämiseksi.

Terve Paino lähetti Hesariin vastineen, jossa kumoamme Elintarviketeollisuuden esittämiä virheellisiä väittämiä. Ja peräänkuulutamme vastuullisuutta suomalaisten terveydestä. Koska vastinetta ei julkaistu, julkaisemme sen omilla sivuillamme.

Elintarviketeollisuus sivuutti kokonaan epäterveellisten elintarvikkeiden aiheuttamat haitat.

Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että koko maailmaa koettelevan ylipainoepidemian pääasiallinen syy on tavattomasti runsastunut ruokaympäristö ja epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntynyt tarjonta.

Suurin osa suomalaisista on ylipainoisia. Lihavuuden aiheuttamat sairaudet, kuten kakkostyypin diabetes, ovat jyrkästi lisääntyneet. Voittoa tavoittelevien yritysten epäterveelliset tuotteet lisäävät sairauksia, joiden hoito jää yhteiskunnan maksettavaksi. Ylipaino heikentää myös työllisyyttä, koska lihavuussairaudet lisäävät työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Tässä tilanteessa on oikeutettua ja välttämätöntä, että yhteiskunta ryhtyy ehkäisemään sairauksia vaikuttamalla epäterveellisten elintarvikkeiden kulutukseen.

Kirjoituksessaan ETL korostaa terveysverojen mallinnusten heikkouksia. Väittääkö se, ettei hinta vaikuta kuluttajien ostopäätöksiin? Miksi elintarvikeketjut kilpailevat asiakkaista halpuuttamalla hintoja? Miksi elintarvikkeiden mainossivut ovat täynnä tarjoushintoja, ja ruokakaupan asiakkaita houkutellaan ”kaksi yhden hinnalla” -tarjouksilla?

Kirjoituksessa mainitaan, että terveysperusteinen verotus vaikuttaisi laajasti, myös julkisen ruokapalvelun tarjoamaan ruokaan. Väite osoittaa ettei ETL ole sisäistänyt terveysverojen todellista luonnetta. Verot kohdistuisivat ainoastaan epäterveellisimpiin tuotteisiin. Ei julkisissa ruokapalveluissa ole tarjolla sokeripitoisia virvoitusjuomia, makeisia ja perunalastuja.

ETL:lla ei ole kovin mairittelevaa käsitystä edustamansa teollisuusalan kyvyistä turvata liiketoimintansa. Se pelkää terveysverojen murskaavan elintarvikealan kilpailukyvyn.

Niissä maissa, joissa terveysveroja on toteutettu, elintarviketeollisuus on ketterästi reagoinut tilanteeseen ja verotusta välttääkseen kehittänyt tuotteitaan terveellisemmiksi. Epäterveellisten tuotteiden kulutus vähenee ja elintarviketeollisuuden liiketoiminta menestyy.

Elintarviketeollisuuden kannattaisi kuunnella kaupan asiakkaitten ajatuksia tämän päivän supermarkettien tarjonnasta. Suomalaisten enemmistö on huolissaan houkuttelevien ja epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntyneestä markkinoinnista. Vuoden alussa julkaistussa väestökyselyssä 59 % vastaajista kannattaa sokeriveroa, vain 29 % vastustaa.

Pertti Mustajoki
Pekka Puska
Leena Nieminen

Kirjoittajat ovat Terve Paino ry:n puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja tiedottaja.

Käytettyjä lähteitä

Tieteelliset lähteet: Elintarviketeollisuusliitto ei tiedä mitä ruokakaupoissa myydään

Kasvaneiden pakkaus- ja annoskokojen vaikutukset

Zlatevska N, Dubelaar C, Holden SS. Sizing up the effects of portion size on consumption: a meta-analysis. J Marketing 2014 

Livingstone MBE, Pourshahidi LK. Portion size and obesity. Adv. Nutr. 2014;5:829-34. 

Pomeranz JL, Brownell KD. Portion sizes and beyond – governements legal authority to regulate food industry practices. New Engl J Med 2012;367:1383-5. 

Hollands GJ, Shemilt I, Jebb S ym. Portion, package or tableware size for changing selection and consumption of food, alcohol and tobacco. The Cochrane collaboration 2015, issue 9.

Terveysverojen vaikutuksia 

WHO: Public health product tax in Hungary: An example of succesful intersectorial action using a fiscal tool to promote healthier food choices and raise revenues for public health.

Linkki yhteenvetoon.

Lobstein T, Neveux M, Landon J. Costs, equity and acceptability of three policies to prevent obesity: A narrative review to support policy development. Obes Sci Practice 2020;6:562-83.

Linkki artikkeliin.

Harding M, Lovenheim M. The effect of prices on nutrition: comparing the impact of product- and-nutrient-specific taxes. NBER Working Paper Series January 2014.

Moore J, Fielding BA. Taxing confectionery, biscuits, and cakes to control obesity. BMJ 2019;366:I5298.

Sánchez-Romero, Canto-Osorio R, Colchero MA ym. Association between tax on sugar sweetend beverages and soft drink consumption in adults in Mexico: open cohort longitudinal abalysis of Heasth Workers Cohort Study. BMJ 2020; 369:m1311.

Nakhimovsky SS, Feigi AB, Avila C ym. Taxes on Sugar-Sweetened Beverages to Reduce Overweight and Obesity in Middle-Income Countries: A Systematic Review. PLoS One 2016;11:e0163358.

Britannian sokeriveron vaikutuksia

Jones A, Wu JHY, Buse K. UK´s sugar tax hits the sweet pot. BMJ 2021;372:n463.