Pelastakaa edes lapset lihavuudelta

kirjoittanut | 25.01.2024 | Blogi

Joulukuun alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi suomalaisten terveyden kannalta synkkiä lukuja. Ylipainoisten aikuisten määrä oli edelleen noussut.

Maassamme on satatuhatta lihavaa henkilöä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Se merkitsee aina vaan enemmän tyypin 2 diabetesta, unen häiriöitä ja kahtakymmentä muuta lihavuuden aiheuttamaa sairautta.

Vähemmälle huomiolle jäivät THL:n syksyllä julkaisemat tuoreet tiedot lasten lihavuudesta. Viime vuosikymmeninä lasten paino on noussut jyrkemmin kuin aikuisten. THL:n luvut osoittavat, että viimeisten seitsemän vuoden aikana lasten lihavuuskäyrä on edelleen ollut nousussa.

Suomessa useampi kuin joka viides 2–16-vuotiaista lapsista on ylipainoinen. Heidän joukossaan on runsas 50 000 selvästi lihavaa lasta.

Lihavuus vaikuttaa lapsen elämään paljon syvemmin kuin aikuisena tullut liikapaino. Leikki-iässä motoriset taidot eivät pääse kehittymään normaalisti. Heikommat valmiudet liikkua ja kehon liikkeiden kömpelyys heikentävät mahdollisuuksia liikuntaharrastuksiin koko elämän aikana. Lihava lapsi voi joutua kouluiässä kokemaan enemmän kiusaamista.

Monilla todetaan jo teini-iässä lihavuuden aiheuttamia sairauksia. Eihän se näin saisi mennä, että lapsemme jo ennen aikuisikää joutuvat käyttämään säännöllistä lääkehoitoa diabetekseen, verenpaineeseen ja muihin lihavuuden aiheuttamiin sairauksiin. Sen vuoksi, että heille yhä enemmän markkinoidaan epäterveellisiä elintarvikkeita.

Muutaman vuosikymmenen aikana ruokakauppojen makeisia, sipsituotteita, keksejä ja muuta epäterveellistä myyvät osastot ovat laajentuneet. Internetin lasten sivuilla influensserit markkinoivat pääasiassa makeisia, sokerijuomia, sipsejä ja pikaruokia. Ruokakaupat ja kioskit houkuttelevat ostamaan makeisia ”kaksi yhden hinnalla” -tarjouksilla.

Meillä huolestuneilla kansalaisilla ei ole keinoja muuttaa tilannetta. Siihen eivät ole kyenneet myöskään terveydenhuollon ammattilaiset.

Lasten pelastamiseksi lihavuudelta tarvitaan poliittisia päätöksiä, lakeja, jotka vähentävät haitallisten elintarvikkeiden markkinointia ja myyntiä.

Askel oikeaan suuntaan otettiin, kun eduskunnassa huhtikuussa hyväksyttiin virvoitusjuomalain muutos, jonka mukaan veroaste nousee sokeripitoisuuden mukaan. Seuraavaksi tarvitaan sokeriveron laajentaminen makeistuotteisiin, kekseihin, sokerimuroihin ja muihin sokerituotteisiin.

Sokeriveron lisäksi haitallisten tuotteiden markkinointia pitää rajoittaa. Kieltää ”kaksi yhden hinnalla” -tyyppiset paljousalennukset ja lapsille suunnattu mainostaminen.

Pertti Mustajoki
Lääkäri, Terve paino ry

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomien mielipideosastolla 25.1.2024

BLOGIKIRJOITUKSET

Elokuvateatterit uhkaavat lastemme terveyttä

Elokuvateattereiden aulat ovat Suomen epäterveellisimpiä paikkoja. Finnkinon Helsingin Tennispalatsin ja Kinopalatsin teattereiden aulassa on noin viiden metrin leveydeltä popcorn-kaappeja, jokaisessa neljä kerrosta hyllyjä. Kevyitä popcorneja syödessä saattaa tuntua,...

Nyt on ruokaturvallisuuden vuoro

Ensi vuona tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta siitä, kun ensimmäinen Kekkosen uuden vuoden puheen jälkeen laadittu liikenneturvallisuutta parantava laki astui voimaan. Säädettiin yleinen nopeusrajoitus 80 km/t. Pian seurasi nippu muita lakeja: turvavyöpakko,...

Kaloreiden alennusmyynti

Helsingin sanomien Visio-lehdessä haastateltiin jokin aika sitten menestyvää turkulaisen ruokamarketin kauppiasta. (Huolestunut kauppias, HS Visio 3.9.2022) Ruokakaupoilla on yksinkertainen ansaintalogiikka. Jos tuote ei riittävästi myy, se poistetaan hyllystä, tai...

Elinturhake, elinhaitake

Elintarvikeasetus: ”Tässä asetuksessa ’elintarvikkeella’ tarkoitetaan mitä tahansa ainetta tai tuotetta, myös jalostettua, osittain jalostettua tai jalostamatonta tuotetta, joka on tarkoitettu tai jonka voidaan kohtuudella olettaa tulevan ihmisten nautittavaksi.”...

Makeiset valtaavat kauppoja

Muutama vuosi sitten Kauppalehti uutisoi, että karkinsyönti on Suomessa kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomalaiset käyttivät vuonna 1990 makeisiin keskimäärin 58 euroa, kun se 2016 oli 134 euroa. Koska makeisten ”kaksi yhden hinnalla”...

lue lisää

Karkkeja kaupataan kaikkialla

Viime aikoina makeisten myynti on levinnyt voimakkaasti kaikenlaisten kauppojen valikoimiin. Esimerkkejä ovat halpamyyntiliikkeet, rautakaupat, lastenvaateosasto ja nuorten suosimat kaupat. Tässä havaintoja keväältä 2024. R-kioskilla on yli 30 hyllymetriä karkkeja:...

lue lisää