Lihavuus on yhteiskunnan sairaus

kirjoittanut | 20.06.2022 | Artikkelit

Nopeaa lihomista kaikissa ihmisryhmissä ei voida selittää millään yksittäisten ihmisten ominaisuuksilla. Sen saattoi aiheuttaa ainoastaan elinympäristön nopea muutos, joka vaikutti koko väestön energiatasapainoon samaan aikaan kaikkialla maassa (Mäki ym. 2021).

Ylipainoa ajatellaan usein yksilöiden motivaatiokysymyksenä. Ylipainoiset eivät vain viitsi riittävästi huolehtia painostaan. Normaalipainoiset ihmettelevät, mikseivät lihavat ”ota itseään niskasta kiinni” ja tee painolleen jotain.

Motivaation puutteesta ei voi olla kyse. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa osallistujille esitettiin kysymys ”Oletteko vakavissanne laihduttanut viimeisen vuoden aikana?” Vastanneista 15–64-vuotiaista naisista joka kolmas ja miehistä joka neljäs vastasi kyllä. Tuloksen perusteella voidaan laskea, että joka vuosi 950 000 suomalaista yrittää vakavissaan laihduttaa. Motivaatiota painonhallintaan löytyy, mutta ongelmana on laihdutusyritysten heikko teho.

Vanhemmiltaan saadun geeniperimän ja lapsuudessa opittujen tottumusten vuoksi yksilöillä on erilaiset mahdollisuudet säilyttää terve paino. Kuten kaikissa geeneissä, myös syömistä ja ruokahalua säätelevissä geeneissä on yksilöiden välistä muuntelua, polymorfiaa (Albuquerque ym. 2015).

Kukaan ei halua olla lihava, mutta tämän päivän ruokamaailmassa suurin osa suomalaisista saa ravinnosta liikaa kaloreita. Terveessä painossa pysyvät enää ne onnekkaat, jotka ovat vanhemmiltaan saaneet edulliset geenit ja lapsuuden.

Lihavuutta pitää ehkäistä, koska sen aiheuttamat aineenvaihdunnan muutokset lisäävät sairastumista 30 sairauteen (Pietilänen ym. 2015). Monet niistä ovat yleisiä kansantauteja.

Suomessa on puoli miljoonaa tyypin 2 diabetesta sairastavaa (THL 2020), joilla melkein kaikilla tauti johtuu vyötärölihavuudesta (Perola ym. 2019). Se on yleisin syy rasvamaksaan ja ohittanut alkoholin maksakirroosin aiheuttajana (Sarwar ym. 2018). Muita seuraamuksia vyötärölihavuudesta ovat verenpaineen nousu ja veren rasva-arvojen häiriöt. Painoindeksi yli 30 kaksinkertaistaa sairastumisriskin sydämen eteisvärinään ja sydäninfarktiin, ja riski aivohalvaukseen ja sydämen vajaatoimintaan on 1,5–2kertainen (Mustajoki 2019).

Väestön lihomisen pääasiallinen aiheuttaja on epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntynyt markkinointi ja kulutus. Tämän päivän ruokaympäristössä valtaosa suomalaisista ei enää kykene pysymään terveessä painossa. Heidän kohdallaan terveellisen syömisen ohjeet toimivat huonosti, koska taipumus lihomiseen on kirjoitettu geeneihin. Tarvitaan yhteiskunnan säätämiä lakeja ja muita säädöksiä, joilla ruokaympäristö voidaan muuttaa terveellisemmäksi.

Suomalaisen yhteiskunnan tehokkaasta toiminnasta hyvä esimerkki on tupakoinnin vähentäminen (THL 2021). Valistus ja ohjeet terveemmän elämän puolesta eivät johtaneet tuloksiin. Sen sijaan maamme päättäjät ovat onnistuneet eduskunnan päätöksillä vähentämään tupakointia. Tulos on saavutettu vaikuttamalla useisiin tupakointiin liittyviin kohtiin: tupakanpoltto kiellettiin julkisissa tiloissa, hintaa nostettiin verottamalla, mainostaminen kiellettiin, myyntiä rajoitettiin ja pakkausmerkinnöistä annettiin tiukkoja määräyksiä.

Lihavuuden vähentämisessäkin tarvitaan useita samaan suuntaan vaikuttavia toimia. Ei ole odotettavissa, että sokeripitoisiin juomiin kohdistuva vero yksinään saisi ylipainoluvut riittävään laskuun. Suomessa pitää ryhtyä toteuttamaan kaikkia mainittuja keinoja, jotta epäterveellisten elintarvikkeiden tarjonta ja kulutus saadaan riittävästi vähenemään.

Hyvä tavoite on pyrkiä siihen, että vuoteen 2030 mennessä Suomen lihavuusluvut palautuvat 1970-luvun tasolle. Ylipainoisten aikuisten määrä vähenee puoleen ja lasten kolmasosaan tämän päivän luvuista.

Lue koko Pertti Mustajoen artikkeli Yhteiskuntapolitiikka-lehdestä 3/2022

ARTIKKELIT

Epäterveellisten elintarvikkeiden määrittäminen

Terve Paino ry:n asiantuntijat ovat laatineet ehdotuksen elintarvikkeiden epäterveellisyyden kriteereistä, joiden avulla voidaan säännellä haitallisten tuotteiden kulutusta ja markkinointia. Luokittelussa painottuu energiatiheys (lisätyn sokerin ja rasvan määrä), joka...

Lihavuus aiheuttaa sairauksien suman

Viime vuonna ilmestyi laaja tutkimus, jossa selvitettiin painon vaikutusta terveyteen 114 667:lla suomalaisella (1). Heidän terveydenhuollon rekisteritietojaan seurattiin keskimäärin 12 vuoden ajan. Rekistereistä nähtiin painotiedot ja mitä sairauksia heille ilmaantui...

Mitä lihavuus maksaa Suomelle?

Suomessa yli 30-vuotiaista miehistä 72 % ja naisista 64 % on ylipainoisia, ja yli miljoonalla suomalaisella on liikapainoa enemmän kuin 15 kiloa. Lihavuuden aiheuttamat sairaudet lisäävät terveydenhuollon kuluja, vievät ikääntyneet aikaisemmin hoivan piiriin ja...

Lihavuus, kansanterveyden etiikka ja ”nanny state”

Vuonna 1965 Britannian entinen terveysministeri ja ketjupolttaja Ian McLeod julkaisi The Spectator -lehdessä kolumnin, jossa hän vastusti tupakoinnin rajoittamista. Kirjoituksessa hän lanseerasi käsitteen nanny state. Muutama vuosi myöhemmin McLeod kuoli 57-vuotiaana...

Pohjois-Karjala-projektista Terveempi Suomi -projektiin

Tänään vietetään Joensuun konservatorion konserttisalissa Pohjois-Karjala-projektin 50-vuotispippaloita. Vuosikymmeniä kestänyttä projektia voidaan harvoin juhlia näin ansaitusti. Runsas viisikymmentä vuotta sitten suomalaisten miesten sepelvaltimokuolleisuus oli...

Lihavuus on yhteiskunnan sairaus

Suo­men perustuslain 19. pykälä velvoittaa valtiovaltaa väestön terveyden edistämiseen, myös toimiin terveellisemmän ruo­kaympäristön puolesta. Suomessa tulee vähentää epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta verottamalla, rajoittaa niiden markkinointia lapsille ja...

Terveysverot vähentävät elintarvikkeiden epäterveellistä kulutusta

Vähemmän koulutetut ja vähävaraiset käyttävät enemmän epäterveellisiä elintarvikkeita, koska ravitsemussuositukset ja ohjeet tavoittavat heidät huonommin kuin koulutetumman väestön. Sen sijaan terveysverot kohdistuvat tasapuolisesti kaikkiin väestöryhmiin. Tämän vuoksi heikommin koulutettujen ruokatottumukset muuttuvat enemmän terveempään suuntaan kuin paljon koulutetuilla.

COVID-19 on uusi lihavuussairaus

Lihavuus näkyy selvästi COVID-19 tilastoissa. Ylipainoiset tartunnan saaneet joutuvat sairaalahoitoon useammin kuin terveessä painossa olevat. Potilaan paino vaikuttaa ratkaisevasti siihen, milloin tarvitaan tehohoitoa. Covid-potilailla 15 kilon liikapaino vie teholle...

Hodarista ei ole ateriaksi

R-kioski on mainostanut eri medioissa hodaria ateriaksi kysyen ”miksi ei?” Mainoskuvassa sämpylän sisään on sijoitettu pekoniin kääritty nakki. Lisukkeeksi on tarjolla juustoisia nachoja. Kokonaisuus on tarkoitus huuhdella alas makealla virvoitusjuomalla. Kasvikset on...

lue lisää