Kalorihanat ovat yhä enemmän auki – silti tyydytään vaan moppaamaan

kirjoittanut | 11.01.2024 | Blogi

Kun keittiön lattialle valuu vettä, emme ryhdy pelkästään moppaamaan lattiaa, vaan samalla suljemme hanan. Kaikissa kansanterveyden suurissa kysymyksissä tarvitaan samanlaista kahdensuuntaista toimintaa.

Emme tyytyneet pelkästään paikkailemaan liikenneonnettomuuksien uhreja, vaan jo vuosikymmeniä sitten ryhdyimme sulkemaan ”onnettomuushanaa” laeilla ja säädöksillä – nopeusrajoitukset, turvavyöpakko jne. Niiden ansiosta vuosittaiset liikennekuolemat ovat vähentyneet 1200:sta alle kahden sadan .

Tupakoinnin kohdalla hoidettiin pitkään pelkästään seurauksia, kunnes tupakkalaeilla ryhdyttiin sulkemaan nikotiinihanoja.

Tämän päivän kansanterveyden suurin ongelma on väestön lihominen ja sen aiheuttamat yli kaksikymmentä sairautta, joista monet ovat yleisiä kansantauteja. Niiden vuoksi joka vuosi kuolee enemmän suomalaisia kuin korona-epidemiaan sen synkimpänä vuotena.

Tilanne muuttuu jatkuvasti huonommaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen joulukuussa julkaisemien tutkimustulosten mukaan lihavien aikuisten määrä on lisääntynyt sadallatuhannella viimeisten kuuden vuoden aikana. Suomessa on 1,2 miljoonaa aikuista, joilla ylimääräistä painoa on enemmän kuin 15 kiloa. Lihomistrendi on jatkunut myös lapsilla. Tällä hetkellä useampi kuin joka neljäs poika ja joka viides tyttö on ylipainoinen.

Nousevat luvut kertovat siitä, että lihavuuden kohdalla ollaan jääty vain moppaamaan. Terveydenhuolto tekee parhaansa, mutta lähimainkaan kaikkia syntyneitä vahinkoja ei pystytä hoitamaan.

Ihminen lihoo, kun ruuista ja juomista tulee energiaa – kaloreita – enemmän kuin tarvitaan aineenvaihdunnan pyörittämiseen ja liikkumiseen.

Kaikki sokeria ja alkoholia sisältävät juomapullot ja -tölkit ovat avoimia kalorihanoja. Nesteet siirtyvät nopeasti mahalaukusta suoleen eivätkä sen vuoksi ehdi aiheuttaa kylläisyyttä. Juomien kalorit ovat ylimääräisiä, koska ne eivät vähennä muuta syömistä.

Kiinteiden syötävien puolella pahimpia vuotavia kalorihanoja ovat perunalastut ja muut sipsi-tuotteet, suklaa, makeiset, keksit. Suomalaisia on lihottanut myös pitsojen ja hampurilaistuotteiden yleistyminen, koska niissä on paljon enemmän kaloreita kuin perinteisissä suomalaisissa aterioissa.

Kalorihanat lorottavat vuolaasti myös siksi, että epäterveellisiä tuotteita markkinoidaan aktiivisesti. Niitä on viime vuosina ryhdytty myymään rautakaupoissa, Motoneteissä, Löytötexeissä ja muissa ei-ruokakaupoissa. Makeisia myydään ”kaksi yhden hinnalla” tarjouksina. Lapsia houkutellaan leluilla lihottavien hampurilaistuotteiden elinikäisiksi ystäviksi.

Meidän Suomemme on monessa asiassa hienolla tavalla huolehtinut kansalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, mutta ihmisten lihomisen ehkäisemisessä se on ollut täysin passiivinen. Maamme päättäjät ovat tyytyneet vuosikausien ajan vain seuraamaan kuinka yhä suurempi osa kansalaisista sairastuu lihavuuden aiheuttamiin tauteihin. Edes lasten jyrkemmin nouseviin ylipainolukuihin ei ole reagoitu.

Vasta viime huhtikuussa edellisen hallituksen aikana Suomi otti ensi askeleen terveempään suuntaan, kun eduskunta hyväksyi lain virvoitusjuomaveron uudistamiseksi. Juomia ryhdytään verottamaan enemmän, jos niissä on runsaasti sokeria. Laki on tällä hetkellä EU:n hyväksyttävänä.

Virvoitusjuomavero tarvitsee parikseen kiinteiden elintarvikkeiden sokeriveron, jolla vähennetään makeisten, keksien, sokerimurojen ym. kulutusta.

Verotuksen lisäksi on puututtava jatkuvasti laajenevaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointiin. Haitallisten tuotteiden myynti alennetuilla tarjoushinnoilla ja markkinointi lapsille tulee kieltää.

Tavoitteena tulee olla, että kun THL kuuden vuoden kuluttua tutkii seuraavan kerran suomalaisten terveyttä, Suomen lihavuusluvut ovat kääntyneet selvään laskuun.

Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori, Terve Paino ry:n puheenjohtaja

BLOGIKIRJOITUKSET

Elokuvateatterit uhkaavat lastemme terveyttä

Elokuvateattereiden aulat ovat Suomen epäterveellisimpiä paikkoja. Finnkinon Helsingin Tennispalatsin ja Kinopalatsin teattereiden aulassa on noin viiden metrin leveydeltä popcorn-kaappeja, jokaisessa neljä kerrosta hyllyjä. Kevyitä popcorneja syödessä saattaa tuntua,...

Nyt on ruokaturvallisuuden vuoro

Ensi vuona tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta siitä, kun ensimmäinen Kekkosen uuden vuoden puheen jälkeen laadittu liikenneturvallisuutta parantava laki astui voimaan. Säädettiin yleinen nopeusrajoitus 80 km/t. Pian seurasi nippu muita lakeja: turvavyöpakko,...

Kaloreiden alennusmyynti

Helsingin sanomien Visio-lehdessä haastateltiin jokin aika sitten menestyvää turkulaisen ruokamarketin kauppiasta. (Huolestunut kauppias, HS Visio 3.9.2022) Ruokakaupoilla on yksinkertainen ansaintalogiikka. Jos tuote ei riittävästi myy, se poistetaan hyllystä, tai...

Elinturhake, elinhaitake

Elintarvikeasetus: ”Tässä asetuksessa ’elintarvikkeella’ tarkoitetaan mitä tahansa ainetta tai tuotetta, myös jalostettua, osittain jalostettua tai jalostamatonta tuotetta, joka on tarkoitettu tai jonka voidaan kohtuudella olettaa tulevan ihmisten nautittavaksi.”...

Makeiset valtaavat kauppoja

Muutama vuosi sitten Kauppalehti uutisoi, että karkinsyönti on Suomessa kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomalaiset käyttivät vuonna 1990 makeisiin keskimäärin 58 euroa, kun se 2016 oli 134 euroa. Koska makeisten ”kaksi yhden hinnalla”...

lue lisää

Karkkeja kaupataan kaikkialla

Viime aikoina makeisten myynti on levinnyt voimakkaasti kaikenlaisten kauppojen valikoimiin. Esimerkkejä ovat halpamyyntiliikkeet, rautakaupat, lastenvaateosasto ja nuorten suosimat kaupat. Tässä havaintoja keväältä 2024. R-kioskilla on yli 30 hyllymetriä karkkeja:...

lue lisää