Hallituksen pitää keskittyä myös lihavuuden vähentämiseen

kirjoittanut | 23.09.2023 | Blogi

Hallitusohjelmassa halutaan lisätä liikuntaa mutta jätetään vähälle huomiolle liikkumattomuutta aiheuttavat ylipaino ja lihavuus.

Kansallisen liikuntaraportin (2022) mukaan huolestuttavan suuri osa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta aivan liian vähän. Liikunta on vuoteen 2017 verrattuna vähentynyt. Asian korjaamiseksi hallitusohjelmassa on erityisenä kohtana ”Suomi liikkeelle” -ohjelman perustaminen.

On erinomaista, että tähän kansallisesti tärkeään terveysasiaan kiinnitetään huomiota. Monien kokemusten perusteella kriittinen kysymys kuuluu kuitenkin, ratkeavatko asiat hankkeilla. Hallitusohjelmassa on joukko ehdotuksia, joissa ”tuetaan, kannustetaan, vahvistetaan, edistetään, lisätään ja kokeillaan”. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunnanedistämiskampanjoiden vaikutukset ovat varsin niukkoja. Kun tässäkin tapauksessa varsinainen konkretia on vähäistä, herää kysymys, saadaanko todella vaikutuksia.

Hämmästyttävää on, että hallitusohjelmassa ei juurikaan puhuta liikkumattomuuden tärkeistä ja yhä yleistyvistä taustatekijöistä: ylipainosta ja lihavuudesta. Kuitenkin lihavuus ja siihen liittyvät vaivat ehkäisevät usein olennaisesti liikuntaa.

Suomalaisista suurin osa on ylipainoisia. 1,2 miljoonalla on liikapainoa yli 15 kiloa. Lapin jääkäripataljoonassa tehdyssä tutkimuksessa Cooperin testin juoksumatka jäi yli 15 kiloa liikapainoisilla keskimäärin 530 metriä lyhyemmäksi kuin muilla.

Vaikka liikuntaa lisäämällä voidaan toki vaikuttaa painoon, olennaiset panonhallinnan keinot liittyvät ravintoon. Suomalaisten nopean lihomisen taustalla onkin ruokaympäristömme suuri muutos. Sen vuoksi suomalaisten liikunnan edistämiseksi tarvitaan myös päätöksiä epäterveellisten ja lihottavien elintarvikkeiden kulutuksen rajoittamiseksi.

Keväällä säädetty, aiempaa tiukempi virvoitusjuomaverolaki on tällainen toimi. Veron tulisi kuitenkin koskea kaikkia runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita, jotka ovat vahvasti mukana lasten lihomisessa. Lisäksi tarvitaan muitakin toimenpiteitä, kuten lapsiin ja nuoriin suuntautuvan, yleensä epäterveellisten tuotteiden mainonnan rajoituksia. Elintarvikkeiden epäterveellisyys voidaan määritellä tuotteiden ravintosisällön perusteella.

Lihavuuden torjunnan ja liikunnan lisäämisen toimet tulee suunnata erityisesti lapsiin, mikä huomioidaan hallitusohjelmassa. Suomessa 55 000 esikouluikäisen lapsen paino ylittää suositukset. Heistä monilla on huomattavasti ylipainoa.

Liikunnalliset perustaidot hankitaan jo esikouluiässä ja ne kehittyvät edelleen alakoulun aikana. Jos lihavan lapsen motoriset taidot jäävät vajaiksi, aikuisiällä ei ole helppo omaksua aktiivista liikunnallista elämää. Vuosien kuluessa kuvaan tulevat monet lihavuuden aiheuttamat vaivat, jotka edelleen ehkäisevät liikuntaa.

Supermarketeissa nähdään, kuinka usein lähes puolet hyllytilasta on erilaisia epäterveellisiä ja lapsia houkuttelevia tuotteita, kuten makeisia, virvoitusjuomia, sokeroituja mehuja, sipsejä, keksejä ynnä muita. Näitä myydään myös esimerkiksi kioskeissa, halpamyyntiliikkeissä ja rautakaupoissa. Kaloripitoiset hampurilaisannokset ja pizzat ovat syrjäyttäneet perinteisiä suomalaisia ruokia, ja pakkauskoot ovat kasvaneet.

Neljän viime vuosikymmenen aikana ylipainoisten lasten määrä on kolminkertaistunut ja ylipainoisten aikuisten määrä kaksinkertaistunut. Väestön geneettinen tausta ei ole muuttunut, vaan kehitys on seurausta muuttuneesta ympäristöstä.

Tupakoinnin vastainen työ on osoittanut, kuinka merkittäviä muutoksia voidaan saada aikaan lainsäädännöllä ja siihen liittyvällä terveystyöllä. Tästä voitaisiin ottaa oppia nyt, kun lihavuus on noussut keskeiseksi kansanterveysongelmaksi. Hyvä tavoite olisi palauttaa ylipainoluvut samalle tasolle kuin neljäkymmentä vuotta sitten. Tämä antaisi suurelle joukolle mahdollisuuden nykyistä liikkuvampaan ja terveempään elämään.

 

Pertti Mustajoki ja Pekka Puska

Pertti Mustajoki on sisätautilääkäri ja Terve paino ry:n puheenjohtaja. Pekka Puska on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen entinen pääjohtaja ja Terve paino ry:n varapuheenjohtaja.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 23.9.2023

BLOGIKIRJOITUKSET

Julmasta optimismista toimivaan lihavuuden torjuntaan

Otsikossa mainittu julma optimismi tarkoittaa, että kulttuurista johtuvien ongelmien ratkaisemisen yhteiskunta sysää yksittäisten kansalaisten vastuulle (1). Esimerkiksi lihavuusepidemian ratkaisemiseksi ihmisiä patistetaan muuttamaan syömistottumuksia...

Kaloreiden alennusmyynti

Helsingin sanomien Visio-lehdessä haastateltiin jokin aika sitten menestyvää turkulaisen ruokamarketin kauppiasta. (Huolestunut kauppias, HS Visio 3.9.2022) Ruokakaupoilla on yksinkertainen ansaintalogiikka. Jos tuote ei riittävästi myy, se poistetaan hyllystä, tai...

Elinturhake, elinhaitake

Elintarvikeasetus: ”Tässä asetuksessa ’elintarvikkeella’ tarkoitetaan mitä tahansa ainetta tai tuotetta, myös jalostettua, osittain jalostettua tai jalostamatonta tuotetta, joka on tarkoitettu tai jonka voidaan kohtuudella olettaa tulevan ihmisten nautittavaksi.”...

Suomalaisten ote lipsuu terveyden rinteessä

Nykyisen ihmislajin kaikilla yksilöillä paino oli terveellä alueella ensimmäiset 300 000 vuotta. Valtavaa ajanjaksoa on vaikea hahmottaa. Sen vuoksi havainnollistan ihmislajin historiaa vaelluksena, jossa jokainen vuosi on yksi metri. Ensimmäiset esi-isämme ja...

Lobbaus ja ruokaympäristömme

Kaupallisuus vaikuttaa paljon terveyteemme. Tähän liittyy runsas mainonta, jota useimmat ihmiset pitävät sinänsä myönteisenä ja informaatiota antavana. Onkin paljon terveyden kannalta myönteisiä tuotteita. Esimerkiksi suomalaisten sydänkuolleisuuden suureen...

Sokeriverot tehokkaita

Tiivistelmä: Amerikkalaisessa JAMA-lääkärilehdessä julkaistiin äskettäin tutkimus, jossa selvitettiin sokeripitoisten juomien haittaveron vaikutuksia. Viidessä kaupungissa eri puolilla USAta on säädetty mäille juomille ylimääräinen vero, joka on nostanut niiden hintaa...

lue lisää

Pelastakaa edes lapset lihavuudelta

Joulukuun alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi suomalaisten terveyden kannalta synkkiä lukuja. Ylipainoisten aikuisten määrä oli edelleen noussut. Maassamme on satatuhatta lihavaa henkilöä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Se merkitsee aina vaan enemmän...

lue lisää