Elintavoista johtuvaa tyypin 2 diabetestä on jo lapsilla

kirjoittanut | 17.05.2021 | Blogi

Lasten ylipaino lisääntyy hälyttävässä määrin Suomessakin. Me diabeteshoitajat havaitsemme sen vastaanotoillamme. Lasten diabetestyyppi on perinteisesti tyyppi 1, insuliinipuutosdiabetes. Tyypin 2 diabetekseen sairastuvat yleensä aikuiset ja se linkittyy vahvasti yksilön elintapoihin. Nykyään diabetesvastaanotoilla nähdään myös lapsia, joilla on 2-tyypin diabetes. Ilmiö on uusi ja huolestuttava. Tyypin 2 diabetes on vakava sairaus. Sitä sairastaa jo nyt puoli miljoonaa suomalaista aikuista, osa tietämättään. Suurin yksittäinen riskitekijä sairauden puhkeamiseen on ylipaino sekä lapsilla että aikuisilla.

Vanhat keinot eivät riitä lihavuusepidemian torjuntaan

Keinoja ylipainon estämiseen tai siitä eroon pääsemiseen tiedetään. Valitettavasti kuitenkaan ns. valistuksella tai terveellisten elintavoista tiedottamalla ei lihavuuden torjunnassa ole onnistuttu. Terveydenhuollon lisäksi tarvitaan vahvempaa ja vaikuttavampaa yhteiskunnan panostusta tähän terveyshaasteeseen. Kaikkein tehokkain on ennaltaehkäisy, joka kannattaa aloittaa jo neuvolasta alkaen. Kouluterveydenhuolto tarvitsee reilusti enemmän hoitajaresursseja. Lisäksi mukaan talkoisiin on saatava perheet, opettajat ja kaikki lapsen elämään vaikuttavat tahot.

Ei pelkästään moniammatillinen vaan koko yhteiskunnan yhteinen haaste

Vanhemmat tarvitsevat tukea vanhemmuuteensa ja terveellisten elämäntapojen tarjoamiseen lapsilleen ja samalla itselleen. Tarvitaan neuvolan terveydenhoitajia, fysioterapeutteja, ravitsemusterapeutteja, lääkäreitä ja sairaanhoitajia, jotka osaavat auttaa. Olisiko aika aktivoida malli, jossa hoitajat tulisivat kotiin auttamaan vanhempia vanhemmuuden haasteissa kokonaisvaltaisesti? Onko lapsen lihavuus jopa lastensuojelullinen asia?

Missä päättäjät piileskelevät?

Yhteiskunnallisilla toimenpiteillä, kuten epäterveellisten ruokien ja juomien markkinointikiellolla lapsille, kouluissa myytävien sokeripitoisten tuotteiden myynnin kiellolla ja karkkien, limujen yms. tuotteiden paljousalennusten poistolla olisi mahdollista tervehdyttää ruokaympäristöä. Päätöksiin tarvitaan poliittista tahtoa – onko lapsiemme terveys riittävä peruste mm. sokeriverolle?

Meillä kasvaa sukupolvi, joka ei jaksa ja joka sairastaa. Yhteiskunnan terveydenhuolto kuormittuu entistä enemmän ja työurat lyhenevät. Onko meillä varaa tähän?

Päivi Strömsholm
Puheenjohtaja
Diabeteshoitajat ry

BLOGIKIRJOITUKSET

Terveysverot eivät ole tehottomia eivätkä syrjiviä

Helsingin Sanomien (28.4.) kirjoituksessa Tutkijat tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä haastateltiin talouden tutkimusprofessoria ja vero-oikeuden professoria elintarvikkeiden terveysveroista. HS:n kirjoituksessa epäillään, ettei terveysveroilla saavuteta...

Elokuvateatterit uhkaavat lastemme terveyttä

Elokuvateattereiden aulat ovat Suomen epäterveellisimpiä paikkoja. Finnkinon Helsingin Tennispalatsin ja Kinopalatsin teattereiden aulassa on noin viiden metrin leveydeltä popcorn-kaappeja, jokaisessa neljä kerrosta hyllyjä. Kevyitä popcorneja syödessä saattaa tuntua,...

Nyt on ruokaturvallisuuden vuoro

Ensi vuona tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta siitä, kun ensimmäinen Kekkosen uuden vuoden puheen jälkeen laadittu liikenneturvallisuutta parantava laki astui voimaan. Säädettiin yleinen nopeusrajoitus 80 km/t. Pian seurasi nippu muita lakeja: turvavyöpakko,...

Kaloreiden alennusmyynti

Helsingin sanomien Visio-lehdessä haastateltiin jokin aika sitten menestyvää turkulaisen ruokamarketin kauppiasta. (Huolestunut kauppias, HS Visio 3.9.2022) Ruokakaupoilla on yksinkertainen ansaintalogiikka. Jos tuote ei riittävästi myy, se poistetaan hyllystä, tai...

Elinturhake, elinhaitake

Elintarvikeasetus: ”Tässä asetuksessa ’elintarvikkeella’ tarkoitetaan mitä tahansa ainetta tai tuotetta, myös jalostettua, osittain jalostettua tai jalostamatonta tuotetta, joka on tarkoitettu tai jonka voidaan kohtuudella olettaa tulevan ihmisten nautittavaksi.”...

Makeiset valtaavat kauppoja

Muutama vuosi sitten Kauppalehti uutisoi, että karkinsyönti on Suomessa kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomalaiset käyttivät vuonna 1990 makeisiin keskimäärin 58 euroa, kun se 2016 oli 134 euroa. Koska makeisten ”kaksi yhden hinnalla”...

lue lisää

Karkkeja kaupataan kaikkialla

Viime aikoina makeisten myynti on levinnyt voimakkaasti kaikenlaisten kauppojen valikoimiin. Esimerkkejä ovat halpamyyntiliikkeet, rautakaupat, lastenvaateosasto ja nuorten suosimat kaupat. Tässä havaintoja keväältä 2024. R-kioskilla on yli 30 hyllymetriä karkkeja:...

lue lisää