Elintarviketeollisuusliiton lobbaus ja viestintä sokeriveroa vastaan

kirjoittanut | 05.01.2023 | Blogi

Epäterveellisiin elintarvikkeisiin suuntautuvaa ns. terveysveroa koskeva keskustelu kiihtyy, mitä lähemmäksi sen toteutuminen tulee. Erityisesti sokeriveroa on eri muodoissaan toteutettu jo kymmenissä maissa ja meilläkin nyt eduskuntakäsittelyssä oleva virvoitusjuomaveron uudistus on pieni askel tähän suuntaan.

Kaupallinen lobbaus uudistusta vastaan on myös kiihtynyt – kaikkia tavanomaisia keinoja käyttäen. Tästä esimerkkinä on äskettäinen Elintarviketeollisuusliiton (ETL) ja Panimo- ja virvoitusteollisuusliiton kysely ja tiedote (3.1.), joka sisältää huomattavaa harhaanjohtamista, kuten seuraavassa osoitetaan.

”Enemmistö suomalaisista ei halua terveysperusteista valmisteveroa, jos se nostaisi ruuan hintaa entisestään.” Epämääräisesti kyselemällä ruuan terveysverosta annetaan käsitys, että ruuan hinta yleensä nousisi. Kuitenkin tosiasiassa on kysymys siitä, että vain runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden hinta nousisi, ei ruuan yleensä. Kun asiaa kysyttiin Sosten ja Terve Paino ry:n kyselyssä näin, enemmistö kannatti sokeriveroa. Kysymyshän on vain runsaasti sokeria sisältävistä makeisista, virvoitusjuomista, makeista kekseistä ym. Yleensäkin vastaajien enemmistö kannatti veroinstrumentin käyttöä terveellisen ruokavalion edistämisessä.

”Terveysperustaisen veron kohdistamista kotona käytettäviin raaka-aineisiin, kuten rasvoihin ja öljyihin, lihaan ja lihajalosteisiin, maito- ja kauravalmisteisiin, suolaan ym. vastustetaan”. Tässähän on kysymys siitä, että vero kohdistuisi vain runsaasti sokeria sisältäviin tuotteisiin, eikä se nostaisi yleisesti ruuan hintaa.

”Veron vaikuttavuudesta ihmisten valintoihin ei ole tietoa”. Talouselämän rautainen laki on, että hinta vaikuttaa kulutukseen. Toki sitä enemmän, mitä korkeampi se on. Hyvin vähäisen veron vaikutus jää pieneksi. Sokeriveron vaikutuksista on näyttöä monista maista.

Tiedotteessa sanotaan myös, että tällaisen haittaveron sijasta pitäisi alentaa terveellisten tuotteiden arvonlisäveroa. Tätähän me kaikki kannattaisimme. Asia on kuitenkin tiedotteen harhautusta, koska ETLkin tietää hyvin, että tämä on käytännössä mahdotonta. Se vaatisi tosi vaikeaa EU:n ALV-kantojen määrää koskevan säädöksen muuttamista. Sitä paitsi nykyisessä valtiontalouden tilassa se olisi huomattavan kallista.

Tiedotteessa kannatetaan terveellisyydestä kertovaa Sydänmerkkiä ja kasvisten korostamista ruokalistoilla sekä ammattilaisten ja ravitsemusterapeuttien ohjausta. Näitä asioita me kaikki kannatamme, mutta se ei näytä riittävän. Ravintovalistusta on paljon, mutta väestön lihominen jatkuu muodostaen huomattavan kansanterveyden, soten ja kansantalouden haasteen. Tarvitaan siis enemmän.

Vaikka yksilölliset ja geneettiset tekijät vaikuttavat ihmisen painoon, väestötasolla nopea muutos ihan viime vuosikymmeninä voi johtua vain ympäristötekijöiden muutoksesta. Tarvitaan painavampia toimia juuri elintarvikeympäristön muuttamiseksi terveellisempään suuntaan.

Epäterveellisten tuotteiden verotus ei suinkaan ole ainoa toimi, jolla valtio voi ohjata lihavuuden torjuntaa, mutta sen toteutettavuus on hyvä. Muita kansainvälisesti suositeltuja toimia ovat mm.

  • epäterveellisten tuotteiden markkinoinnin rajoittaminen, erityisesti lapsiin ja nuoriin vetoavan markkinoinnin osalta,
  • selkeät varoittavat päällysmerkinnät,
  • epäterveellisten tuotteiden (makeiset, virvoitusjuomat ym.) paljousalennusten kielto,
  • energiajuomien myyntikielto lapsille ja
  • säännöllisen makean myynnin (automaatit, kioskit) kieltäminen peruskouluissa.

Usein jää huomaamatta, että oikein porrastetun terveysveron vaikutus voi johtua enemmän siitä syystä, että teollisuus muuttaa tuotteita vähäsokerisemmiksi, jotta ne tulevat alempaan veroluokkaan. Näinhän tapahtui mm. Englannissa, jossa porrastettu virvoitusjuomavero vähensi sokerin saantia mutta ei juomien kokonaiskulutusta.

Tällaiset porrastetut haittaverot eivät siis ole elintarviketeollisuudelle haitallisia. Se on hyvin ketterä muuttamaan tuotteittensa koostumusta, niin että liiketoiminta jatkuu – mutta kansanterveys hyötyy.

Viimein on syytä muistaa, kuten mm. Maailmapankki sanoo, että tällaiset haittaverot auttavat paitsi kansanterveyttä ja terveydenhuoltoa myös valtiontaloutta. Nykyisen virvoitusjuomaveron arvioidaan tuova valtiolle vuosittain reilut 200 miljoonaa euroa. Kun juomista tulee kuitenkin vain noin viidesosa suomalaisten sokerista, veron laajentaminen kaikkiin runsaasti sokeria sisältäviin tuoteryhmiin, kuten juuri makeisiin, toisi helposti vuosittain jopa miljardin euron verotuotot – ei lainkaan merkityksetön summa nykyisessä valtiontalouden velkaantumisessa.

Pekka Puska, professori
Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja
Pääjohtaja emeritus, THL

BLOGIKIRJOITUKSET

Väestön lihominen lisää hiilidioksidipäästöjä

Luonnonvarakeskus (Luke) on kehittänyt elintarvikkeiden ympäristövaikutuksiin arviointimenetelmän, joka huomioi erot ravitsemuslaadussa. Luken laaja raportti sivuuttaa kuitenkin lihottavien elintarvikkeiden aiheuttamat ympäristöhaitat. Aikuisten lihavuus on Suomessa...

Makeiset valtaavat kauppoja

Muutama vuosi sitten Kauppalehti uutisoi, että karkinsyönti on Suomessa kaksinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suomalaiset käyttivät vuonna 1990 makeisiin keskimäärin 58 euroa, kun se 2016 oli 134 euroa. Koska makeisten ”kaksi yhden hinnalla”...

Karkkeja kaupataan kaikkialla

Viime aikoina makeisten myynti on levinnyt voimakkaasti kaikenlaisten kauppojen valikoimiin. Esimerkkejä ovat halpamyyntiliikkeet, rautakaupat, lastenvaateosasto ja nuorten suosimat kaupat. Tässä havaintoja keväältä 2024. R-kioskilla on yli 30 hyllymetriä karkkeja:...

Mahalaukkumme ei ymmärrä kaloreista mitään

Ihmisen kiinnostavimpia elimiä ovat sydän ja aivot. Mahalaukkumme ei ole erityisen suosittu. Kiinnostavuusasteikolla ehkä vain perna ja käpyrauhanen jäävät sen alapuolelle. Mahalaukkumme ansaitsee suuremman huomion, sillä nykyinen tuhoisa lihavuusepidemia johtuu...

Pelastakaa edes lapset lihavuudelta

Joulukuun alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi suomalaisten terveyden kannalta synkkiä lukuja. Ylipainoisten aikuisten määrä oli edelleen noussut. Maassamme on satatuhatta lihavaa henkilöä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Se merkitsee aina vaan enemmän...

Lihavuus on yhteiskunnan aiheuttama ongelma

Väestöjen lihomisen on aiheuttanut epäterveellisten elintarvikkeiden voimakas runsastuminen ja tehostettu markkinointi. Paavo Rautio kirjoitti kolumnissaan (HS 10.1.) siitä, miten ihmisten ongelmat ja vaivat usein koetaan yhteiskunnan ja ”rakenteiden” aiheuttamiksi....

Lihavuuden aikapommi tikittää

Maailmanpankin Washingtonin osaston kaksi asiantuntijaa halusi selvittää, miten sokeripitoisten juomien verottaminen vaikuttaa niiden kuluttamiseen. He kävivät läpi kaikki tutkimukset, joissa asiaa oli selvitetty. Tulokset he julkaisivat arvostetussa...

Terveysverot eivät ole tehottomia eivätkä syrjiviä

Helsingin Sanomien (28.4.) kirjoituksessa Tutkijat tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä haastateltiin talouden tutkimusprofessoria ja vero-oikeuden professoria elintarvikkeiden terveysveroista. HS:n kirjoituksessa epäillään, ettei terveysveroilla saavuteta...

Terveysveron vaikutuksista on kiistatonta tutkimusnäyttöä

HS:n haastattelussa tutkijat Kosonen ja Linnakangas (28.4.) tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä. Miten voi olla, kun yli 45 maata ottanut sokeriveron käyttöön? Ja tuore 62 tutkimuksen systemaattinen katsaus (JAMA 2020) osoitti veron vaikutuksen:...