Epäterveellisiin elintarvikkeisiin suuntautuvaa ns. terveysveroa koskeva keskustelu kiihtyy, mitä lähemmäksi sen toteutuminen tulee. Erityisesti sokeriveroa on eri muodoissaan toteutettu jo kymmenissä maissa ja meilläkin nyt eduskuntakäsittelyssä oleva virvoitusjuomaveron uudistus on pieni askel tähän suuntaan.
Kaupallinen lobbaus uudistusta vastaan on myös kiihtynyt – kaikkia tavanomaisia keinoja käyttäen. Tästä esimerkkinä on äskettäinen Elintarviketeollisuusliiton (ETL) ja Panimo- ja virvoitusteollisuusliiton kysely ja tiedote (3.1.), joka sisältää huomattavaa harhaanjohtamista, kuten seuraavassa osoitetaan.
”Enemmistö suomalaisista ei halua terveysperusteista valmisteveroa, jos se nostaisi ruuan hintaa entisestään.” Epämääräisesti kyselemällä ruuan terveysverosta annetaan käsitys, että ruuan hinta yleensä nousisi. Kuitenkin tosiasiassa on kysymys siitä, että vain runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden hinta nousisi, ei ruuan yleensä. Kun asiaa kysyttiin Sosten ja Terve Paino ry:n kyselyssä näin, enemmistö kannatti sokeriveroa. Kysymyshän on vain runsaasti sokeria sisältävistä makeisista, virvoitusjuomista, makeista kekseistä ym. Yleensäkin vastaajien enemmistö kannatti veroinstrumentin käyttöä terveellisen ruokavalion edistämisessä.
”Terveysperustaisen veron kohdistamista kotona käytettäviin raaka-aineisiin, kuten rasvoihin ja öljyihin, lihaan ja lihajalosteisiin, maito- ja kauravalmisteisiin, suolaan ym. vastustetaan”. Tässähän on kysymys siitä, että vero kohdistuisi vain runsaasti sokeria sisältäviin tuotteisiin, eikä se nostaisi yleisesti ruuan hintaa.
”Veron vaikuttavuudesta ihmisten valintoihin ei ole tietoa”. Talouselämän rautainen laki on, että hinta vaikuttaa kulutukseen. Toki sitä enemmän, mitä korkeampi se on. Hyvin vähäisen veron vaikutus jää pieneksi. Sokeriveron vaikutuksista on näyttöä monista maista.
Tiedotteessa sanotaan myös, että tällaisen haittaveron sijasta pitäisi alentaa terveellisten tuotteiden arvonlisäveroa. Tätähän me kaikki kannattaisimme. Asia on kuitenkin tiedotteen harhautusta, koska ETLkin tietää hyvin, että tämä on käytännössä mahdotonta. Se vaatisi tosi vaikeaa EU:n ALV-kantojen määrää koskevan säädöksen muuttamista. Sitä paitsi nykyisessä valtiontalouden tilassa se olisi huomattavan kallista.
Tiedotteessa kannatetaan terveellisyydestä kertovaa Sydänmerkkiä ja kasvisten korostamista ruokalistoilla sekä ammattilaisten ja ravitsemusterapeuttien ohjausta. Näitä asioita me kaikki kannatamme, mutta se ei näytä riittävän. Ravintovalistusta on paljon, mutta väestön lihominen jatkuu muodostaen huomattavan kansanterveyden, soten ja kansantalouden haasteen. Tarvitaan siis enemmän.
Vaikka yksilölliset ja geneettiset tekijät vaikuttavat ihmisen painoon, väestötasolla nopea muutos ihan viime vuosikymmeninä voi johtua vain ympäristötekijöiden muutoksesta. Tarvitaan painavampia toimia juuri elintarvikeympäristön muuttamiseksi terveellisempään suuntaan.
Epäterveellisten tuotteiden verotus ei suinkaan ole ainoa toimi, jolla valtio voi ohjata lihavuuden torjuntaa, mutta sen toteutettavuus on hyvä. Muita kansainvälisesti suositeltuja toimia ovat mm.
- epäterveellisten tuotteiden markkinoinnin rajoittaminen, erityisesti lapsiin ja nuoriin vetoavan markkinoinnin osalta,
- selkeät varoittavat päällysmerkinnät,
- epäterveellisten tuotteiden (makeiset, virvoitusjuomat ym.) paljousalennusten kielto,
- energiajuomien myyntikielto lapsille ja
- säännöllisen makean myynnin (automaatit, kioskit) kieltäminen peruskouluissa.
Usein jää huomaamatta, että oikein porrastetun terveysveron vaikutus voi johtua enemmän siitä syystä, että teollisuus muuttaa tuotteita vähäsokerisemmiksi, jotta ne tulevat alempaan veroluokkaan. Näinhän tapahtui mm. Englannissa, jossa porrastettu virvoitusjuomavero vähensi sokerin saantia mutta ei juomien kokonaiskulutusta.
Tällaiset porrastetut haittaverot eivät siis ole elintarviketeollisuudelle haitallisia. Se on hyvin ketterä muuttamaan tuotteittensa koostumusta, niin että liiketoiminta jatkuu – mutta kansanterveys hyötyy.
Viimein on syytä muistaa, kuten mm. Maailmapankki sanoo, että tällaiset haittaverot auttavat paitsi kansanterveyttä ja terveydenhuoltoa myös valtiontaloutta. Nykyisen virvoitusjuomaveron arvioidaan tuova valtiolle vuosittain reilut 200 miljoonaa euroa. Kun juomista tulee kuitenkin vain noin viidesosa suomalaisten sokerista, veron laajentaminen kaikkiin runsaasti sokeria sisältäviin tuoteryhmiin, kuten juuri makeisiin, toisi helposti vuosittain jopa miljardin euron verotuotot – ei lainkaan merkityksetön summa nykyisessä valtiontalouden velkaantumisessa.
Pekka Puska, professori
Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja
Pääjohtaja emeritus, THL