Pohjois-Karjala-projektista Terveempi Suomi -projektiin

kirjoittanut | 05.04.2022 | Artikkelit

Tänään vietetään Joensuun konservatorion konserttisalissa Pohjois-Karjala-projektin 50-vuotispippaloita. Vuosikymmeniä kestänyttä projektia voidaan harvoin juhlia näin ansaitusti.

Runsas viisikymmentä vuotta sitten suomalaisten miesten sepelvaltimokuolleisuus oli suurinta maailmassa. Sydänlihasta ravitsevat sepelvaltimot ahtautuivat, koska niiden sisäseinämiin kertyi rasvasta ja sidekudoksesta muodostunutta materiaalia. Syntyneen plakin hauras pinta repeää herkästi. Vauriopaikalle syntyy verihyytymä, joka tukkii suonen. Valtimon ravitsema sydänlihaksen alue jää ilman happea ja kuolee. Kun tällaista sattuu elimessä, joka pumppaa verta koko elimistölle, syntyy hengenvaarallinen tilanne, sydäninfarkti.

Erikoistuessani 1970-luvulla sisätautilääkäriksi Meilahden sairaalassa voimakkaimpia muistoja niiltä ajoilta ovat infarktipotilaat. Jokaisena työpäivänä kohtasin vuodeosastoilla työikäisiä miehiä, muutamat alle viisikymppisiä, jotka olivat joutuneet sydäninfarktin vuoksi sairaalaan. Kaikki eivät selvinneet kotiin.

1960-luvun lopulle tultaessa tiedettiin, että sepelvaltimotautia aiheuttivat tupakointi, korkea kolesteroli ja kohonnut verenpaine. Tämä tieto loi pohjan sairauden ehkäisemiselle toiminnalla, joka käynnistyi 1972 Pohjois-Karjalassa. Itäinen Suomen kolkka valittiin koealueeksi, koska siellä sepelvaltimokuolleisuus oli suurinta Suomessa. Käynnistettiin laaja projekti, jonka päätutkija oli Terve Paino yhdistyksen varapuheenjohtaja Pekka Puska. Hän oli juuri valmistunut 27-vuotias lääkäri aloittaessaan työt Pohjois-Karjala -projektissa.

Kuvassa päätutkija Pekka Puska vuonna 1976.

Pohjoiskarjalaisia kutsuttiin verenpaineen ja kolesterolin mittauksiin. Heitä kannustettiin tupakoinnin lopettamiseen ja annettiin neuvoja terveellisemmästä ravinnosta. Tärkeänä ohjeena oli maitorasvojen vähentäminen.

Viiden vuoden kuluttua Pohjois-Karjala -projekti laajennettiin koko maata koskevaksi. Seuraavien parinkymmenen vuoden aikana suomalaisille jaettiin laajalla rintamalla tietoa terveellisestä ravinnosta ja sauhuttelun vaaroista. Tärkeimpänä tietokanavana olivat TV-ohjelmat.

Työikäisillä sepelvaltimotaudin aiheuttamia kuolemia on nyt Suomessa enää viidesosa 1970-luvun huippuluvuista. Huomattava osuus tuloksesta johtuu tupakoinnin vähenemisestä ja siitä, että suomalaisten kovan rasvan ja suolan saanti ovat vähentyneet. Hyvään tulokseen ovat myös vaikuttaneet kohonneen verenpaineen ja kolesterolin tehokkaampi lääkitys ja kehittyneempi sairaalahoito.

Kymmenisen vuotta Pohjois-Karjala -projektin aloittamisen jälkeen maassamme käynnistyi uusi kansalaisten terveyttä heikentävä uhka. Nyt emme luojalle kiitos ole olleet maailman kärkeä, vaan olemme kulkeneet muiden maiden vanavedessä. Se ei kuitenkaan paljoa lohduta, sillä seuraamukset ovat meilläkin olleet tuhoisat.

Neljässäkymmenessä vuodessa ylipainoisten aikuisten määrä on kaksinkertaistunut ja lapsilla kolminkertaistunut. Tämä liippaa Pohjois-Karjalaa, sillä lihavuus kaksinkertaistaa riskin sairastua sepelvaltimotautiin. Valitettavasti lihavuus lisäksi lisää myös muita sairauksia, joista monet ovat hyvin yleisiä. Tyypin 2 diabetes, uniapnea, rasvamaksa, aivohalvaukset, astma…

Eri maiden tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että pääsyy maapallon väestöjen lihomiseen on ruokatottumusten muutos. Suomalaisille on tarjolla paljon terveellistä syömistä, mutta sen vastapoolina meille on jo vuosikymmeniä markkinoitu aktiivisesti hyvin epäterveellisiä elintarvikkeita: makeisia, sokerijuomia, pikaruokia, sokerimuroja.

Ravitsemussuositukset ja toistuvat terveellisen syömisen ohjeet eivät ole kyenneet estämään suomalaisten lihomista. Epäterveellisten tuotteiden houkutukset ja markkinointi ovat monille ylivoimaisia vastustajia. Mikä neuvoksi?

Tähän löytyy toimiva esimerkki Pohjois-Karjala -projektista. Jo silloin ymmärrettiin, että tarvitaan myös eduskunnan päätöksiä. Pelkkä valistustyö ei ollut riittänyt vähentämään tupakointia riittävästi. Jo vuonna 1977 – neljä vuotta projektin käynnistämisen jälkeen – valmistui tupakkalaki. Vuosien saatossa lakia on täsmennetty ja tiukennettu. Kansanedustajien päätösten avulla tupakointi on saatu reilusti vähenemään.

Eduskunnan päätöksiä tarvitaan myös suojelemaan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnilta ja houkutuksilta. Lue manifesti .

Terve Paino ry onnittelee varapuheenjohtajaansa Pekka Puskaa menestyksekkäästä avainroolista Pohjois-Karjala -projektissa.

Samalla odotamme Pekkaa takaisin Joensuusta pääkaupunkiin Terveempi Suomi -projektin äärelle. Työskentelemään terveellisemmän ruokaympäristön puolesta.

Pertti Mustajoki

Terve Paino ry:n pj

 

ARTIKKELIT

Lihavuuden kustannukset Suomessa

THL:n uusimman väestöseurannan mukaan työikäisistä suomalaisista lähes 30 prosenttia on lihavia ja runsaasti yli puolet ylipainoisia. Lihavilla (BMI eli painoindeksi yli 30) ylimääräisiä kiloja on keskimäärin 24–26 kg. Ylipainoisilla (BMI 25–30) ylimääräisiä kiloja on...

Terveysveroilla terveyttä

Soten ongelmat puhuttavat. Erityisesti toivotaan parannusta peruspalveluihin, jotka ovat juuri nyt uhattuina. Niillä on ratkaiseva merkitys lääkäriin pääsyyn ja kansansairauksien pitkäjänteiseen hoitoon. Kansanterveydessä tärkeintä on tautien ehkäisy, joka on ollut...

Lihavuuspandemia vaatii eduskunnalta toimia

Kelan Pia Pajunen ja Janne Leinonen kirjoittivat Lääkärilehdessä lihavuuslääkkeisiin liittyvistä ongelmista (1). Olemme Pajusen ja Leinosen kanssa samaa mieltä siitä, että lihavuuden aiheuttamia sairauksia ja niistä johtuvia kustannuksia ei voida vähentää tehostetulla...

Terveysverot polttopisteessä: Win-Win

Monet länsimaat kamppailevat nykyään valtion budjetin kanssa. Inflaatio, koronapandemia, Ukrainan sota, kasvavat terveydenhuollon kustannukset jne. asettavat hallitukset vaikeaan tilanteeseen. Ratkaisut vaihtelevat budjettileikkauksista veronkorotuksiin. Päätökset...

Elintarviketeollisuus, lobbaus ja suomalaisten terveys

Runsaat viisitoista vuotta sitten EU:ssa suunniteltiin elintarvikkeiden pakkausten etuosaan liikennevaloja. Niiden väreistä ruokakaupan asiakas voisi yhdellä silmäyksellä arvioida tuotteen terveellisyyden tai epäterveellisyyden. Projekti edistyi, ja vuonna 2010...

Lihavuus yleistyy edelleen

Joulukuun 4. päivänä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi laajan Terve Suomi -tutkimuksen tulokset. Ne antavat luotettavan läpileikkauksen kansan terveydestä, koska siihen osallistui 20 – 75+ ikäisistä suomalaisista koottu edustava otos, johon kuului peräti...

Kirje Suomen hallitukselle

Laatimassanne hallitusohjelmassa on kolme sivua liikunnan lisäämisestä. Tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Nyt kun olette hallinneet Suomea 1,5 vuotta, on sopiva hetki tiedustella miten hallitusohjelmanne on alkanut toteutua. Mutta...

lue lisää