Helsingin Sanomien (28.4.) kirjoituksessa Tutkijat tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä haastateltiin talouden tutkimusprofessoria ja vero-oikeuden professoria elintarvikkeiden terveysveroista.
HS:n kirjoituksessa epäillään, ettei terveysveroilla saavuteta toivottua tulosta. Sen mukaan epäterveellinen kulutus ei vähene, tai jos vähenee, ihmiset siirtyvät muihin epäterveellisiin tuotteisiin.
Miksi haastattelun asiantuntijat eivät lainkaan ota esille eurooppalaisia tutkimuksia, jotka vakuuttavalla tavalla osoittavat oikein suunnattujen terveysverojen hyödyt?
Vuonna 2011 Unkarissa tuli voimaan epäterveellisiin elintarvikkeisiin kohdistuva vero. Kolme vuotta myöhemmin WHO toteutti laajan tutkimuksen, joka selvitti veron vaikutuksia. Sokerijuomien kulutus oli vähentynyt 20 prosenttia, makeisten ja suolaisten naposteltavien 15 prosenttia.
Haastattelujen perusteella verotettuja tuotteita vähentäneistä suurin osa oli siirtynyt terveellisempiin tuotteisiin kukin oman valintansa mukaan. Julkisen vallan tehtävänä ei ole määritellä, mikä on kuluttajalle parempi vaihtoehto.
Britanniassa tuli 2018 voimaan sokeripitoisten juomien verotus, jonka vaikutuksista tehtiin erittäin perusteellinen tutkimus. Sokerijuomien kulutus väheni kymmenen prosenttia, mutta virvoitusjuomien kokonaiskulutus ei vähentynyt lainkaan. Ihmiset olivat siirtyneet vähän sokeria sisältäviin terveellisempiin juomiin, joita teollisuus veron kannustamana oli kehittänyt runsaamman valikoiman.
Yksi terveysverojen hyödyllisistä vaikutuksista on, että ne aktivoivat elintarvikeyrityksiä kehittämään terveellisempiä tuotteita.
HS:n kirjoituksen mukaan terveysverot olisivat vastoin yhdenvertaisuusperiaatetta.
Suomessa vähän koulutetuilla ylipainoa ja sen aiheuttamia sairauksia on selvästi enemmän kuin korkeakoulutetuilla. Heillä on vähemmän tietoa ravinnosta ja heikommat mahdollisuudet torjua epäterveellisten ruokien ja juomien markkinoinnin houkutuksia.
Unkarin tutkimuksessa perusasteen koulutuksen suorittaneet muuttivat tottumuksiaan terveellisemmiksi kaksi kertaa useammin kuin korkeakoulutetut.
Terveysverot eivät ole vastoin yhdenvertaisuusperiaatetta vaan auttavat sen toteutumista. Sen sijaan voidaan kysyä, kuinka rankasti tämän päivän epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi – etenkin lapsille – sotii tätä periaatetta vastaan.
HS:n kirjoituksessa nostetaan esille EU:n oikeudellisia vaatimuksia. Siinä väitetään, että jos Suomi säätäisi terveysveroja, joutuisimme vastaamaan siitä Euroopan unionin tuomioistuimessa.
Unkari on ja myös Britannia sokeriveron säätämisen aikaan oli EU:n jäsenmaa.
Lopuksi on syytä painottaa, ettei epäterveellisten elintarvikkeiden verottamisessa ole kyse mistään terveysvouhotuksesta. Suomessa väestön ylipaino on jyrkästi yleistynyt, ja lihavuuden aiheuttamat sairaudet ovat lisääntyneet samaa tahtia.
Nimensä mukaisesti terveysverot antaisivat suomalaisille paremmat mahdollisuudet välttää ylipainon aiheuttamia sairauksia.
Pertti Mustajoki
Lääkäri, professori
Terve Paino ry:n puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 4.5.2023