kirjoittanut Pertti Mustajoki | huhti 5, 2022 | Artikkelit
Tänään vietetään Joensuun konservatorion konserttisalissa Pohjois-Karjala-projektin 50-vuotispippaloita. Vuosikymmeniä kestänyttä projektia voidaan harvoin juhlia näin ansaitusti.
Runsas viisikymmentä vuotta sitten suomalaisten miesten sepelvaltimokuolleisuus oli suurinta maailmassa. Sydänlihasta ravitsevat sepelvaltimot ahtautuivat, koska niiden sisäseinämiin kertyi rasvasta ja sidekudoksesta muodostunutta materiaalia. Syntyneen plakin hauras pinta repeää herkästi. Vauriopaikalle syntyy verihyytymä, joka tukkii suonen. Valtimon ravitsema sydänlihaksen alue jää ilman happea ja kuolee. Kun tällaista sattuu elimessä, joka pumppaa verta koko elimistölle, syntyy hengenvaarallinen tilanne, sydäninfarkti.
Erikoistuessani 1970-luvulla sisätautilääkäriksi Meilahden sairaalassa voimakkaimpia muistoja niiltä ajoilta ovat infarktipotilaat. Jokaisena työpäivänä kohtasin vuodeosastoilla työikäisiä miehiä, muutamat alle viisikymppisiä, jotka olivat joutuneet sydäninfarktin vuoksi sairaalaan. Kaikki eivät selvinneet kotiin.
1960-luvun lopulle tultaessa tiedettiin, että sepelvaltimotautia aiheuttivat tupakointi, korkea kolesteroli ja kohonnut verenpaine. Tämä tieto loi pohjan sairauden ehkäisemiselle toiminnalla, joka käynnistyi 1972 Pohjois-Karjalassa. Itäinen Suomen kolkka valittiin koealueeksi, koska siellä sepelvaltimokuolleisuus oli suurinta Suomessa. Käynnistettiin laaja projekti, jonka päätutkija oli Terve Paino yhdistyksen varapuheenjohtaja Pekka Puska. Hän oli juuri valmistunut 27-vuotias lääkäri aloittaessaan työt Pohjois-Karjala -projektissa.
Kuvassa päätutkija Pekka Puska vuonna 1976.
Pohjoiskarjalaisia kutsuttiin verenpaineen ja kolesterolin mittauksiin. Heitä kannustettiin tupakoinnin lopettamiseen ja annettiin neuvoja terveellisemmästä ravinnosta. Tärkeänä ohjeena oli maitorasvojen vähentäminen.
Viiden vuoden kuluttua Pohjois-Karjala -projekti laajennettiin koko maata koskevaksi. Seuraavien parinkymmenen vuoden aikana suomalaisille jaettiin laajalla rintamalla tietoa terveellisestä ravinnosta ja sauhuttelun vaaroista. Tärkeimpänä tietokanavana olivat TV-ohjelmat.
Työikäisillä sepelvaltimotaudin aiheuttamia kuolemia on nyt Suomessa enää viidesosa 1970-luvun huippuluvuista. Huomattava osuus tuloksesta johtuu tupakoinnin vähenemisestä ja siitä, että suomalaisten kovan rasvan ja suolan saanti ovat vähentyneet. Hyvään tulokseen ovat myös vaikuttaneet kohonneen verenpaineen ja kolesterolin tehokkaampi lääkitys ja kehittyneempi sairaalahoito.
Kymmenisen vuotta Pohjois-Karjala -projektin aloittamisen jälkeen maassamme käynnistyi uusi kansalaisten terveyttä heikentävä uhka. Nyt emme luojalle kiitos ole olleet maailman kärkeä, vaan olemme kulkeneet muiden maiden vanavedessä. Se ei kuitenkaan paljoa lohduta, sillä seuraamukset ovat meilläkin olleet tuhoisat.
Neljässäkymmenessä vuodessa ylipainoisten aikuisten määrä on kaksinkertaistunut ja lapsilla kolminkertaistunut. Tämä liippaa Pohjois-Karjalaa, sillä lihavuus kaksinkertaistaa riskin sairastua sepelvaltimotautiin. Valitettavasti lihavuus lisäksi lisää myös muita sairauksia, joista monet ovat hyvin yleisiä. Tyypin 2 diabetes, uniapnea, rasvamaksa, aivohalvaukset, astma…
Eri maiden tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että pääsyy maapallon väestöjen lihomiseen on ruokatottumusten muutos. Suomalaisille on tarjolla paljon terveellistä syömistä, mutta sen vastapoolina meille on jo vuosikymmeniä markkinoitu aktiivisesti hyvin epäterveellisiä elintarvikkeita: makeisia, sokerijuomia, pikaruokia, sokerimuroja.
Ravitsemussuositukset ja toistuvat terveellisen syömisen ohjeet eivät ole kyenneet estämään suomalaisten lihomista. Epäterveellisten tuotteiden houkutukset ja markkinointi ovat monille ylivoimaisia vastustajia. Mikä neuvoksi?
Tähän löytyy toimiva esimerkki Pohjois-Karjala -projektista. Jo silloin ymmärrettiin, että tarvitaan myös eduskunnan päätöksiä. Pelkkä valistustyö ei ollut riittänyt vähentämään tupakointia riittävästi. Jo vuonna 1977 – neljä vuotta projektin käynnistämisen jälkeen – valmistui tupakkalaki. Vuosien saatossa lakia on täsmennetty ja tiukennettu. Kansanedustajien päätösten avulla tupakointi on saatu reilusti vähenemään.
Eduskunnan päätöksiä tarvitaan myös suojelemaan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnilta ja houkutuksilta. Lue manifesti .
Terve Paino ry onnittelee varapuheenjohtajaansa Pekka Puskaa menestyksekkäästä avainroolista Pohjois-Karjala -projektissa.
Samalla odotamme Pekkaa takaisin Joensuusta pääkaupunkiin Terveempi Suomi -projektin äärelle. Työskentelemään terveellisemmän ruokaympäristön puolesta.
Pertti Mustajoki
Terve Paino ry:n pj
kirjoittanut Terve paino | tammi 21, 2022 | Uutiset
Hyvinvointialueiden vaaleissa äänestetään suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuudesta. Valittavien aluevaltuustojen pitää huomioida, että suurin osa suomalaisista on ylipainoisia. Ja että suurimmalla osalla alueen potilaista on ylipainosta johtuvia sairauksia.
Tyypin 2 diabeteksessa ja monissa muissa lihavuuden aiheuttamissa sairauksissa painon alentaminen on potilaiden tehokkainta hoitoa. Hyvinvointialueiden terveydenhuollon pitää kyetä tarjoamaan ylipainoisille ohjausta painon alentamiseksi.
Terveydenhuollon ohella kunnat voivat monin tavoin toimia asukkaittensa terveen painon puolesta, mm. edistämällä arki- ja kuntoliikunnan mahdollisuuksia sekä kouluruokailua ja muuta julkista ruokailua. Samalla voidaan tehdä yhteistyötä terveyttä edistävien järjestöjen kanssa.
Pelkillä oman kunnan ja hyvinvointialueen voimavaroilla ei kuitenkaan voida ratkaista suomalaisten lihavuusepidemiaa. Kaikkien hyvinvointialueilla vaikuttavien puolueiden tulisi vaikuttaa myös Arkadianmäellä, jotta terveysveroilla ja muilla säädöksillä epäterveellisten elintarvikkeiden kulutus saadaan vähenemään.
Tämän näyttävät tietävän myös kansalaiset. Viime vuonna julkaistun väestötutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat, että valtiovalta auttaa veroilla ja muilla säädöksillä vähentämään epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta. Suurin osa suomalaisista kannattaa runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden hinnan nostamista verottamalla. He haluavat suojella etenkin lapsia: kieltää energiajuomien myynnin alle 15-vuotiaille ja epäterveellisten elintarvikkeiden mainostamisen lapsille.
Suomalaisten terveys on ykkösasia, mutta myös lihavuussairauksien aiheuttama lisälasku terveydenhuollolle on merkittävä. Se on vähintään kymmenen prosenttia sote-alueille siirretystä 22 miljardista.
Pertti Mustajoki
Pekka Puska
Lue lisää:
Suomalaiset vaativat poliitikoilta toimia lihavuuden torjuntaan
Lihavuus ja 31 sairautta (Pertti Mustajoki)
Lihavuuteen liittyvä sairastuvuus -karttapalvelu (THL)
kirjoittanut Päivi Mäki | joulu 19, 2021 | Artikkelit
Suomen perustuslain 19. pykälä velvoittaa valtiovaltaa väestön terveyden edistämiseen, myös toimiin terveellisemmän ruokaympäristön puolesta.
Suomessa tulee vähentää epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta verottamalla, rajoittaa niiden markkinointia lapsille ja selkeyttää ruokapakkausten ravintotietoja
Lääkärilehdessä 17.12.2021 ilmestyneessä artikkelissa Yhteiskunnalliset toimet välttämättömiä lihomiskehityksen kääntämiseksi Terve Paino ry:n asiantuntijat esittävät tieteellisen näytön siitä, miten yhteiskunta voi vähentää ylipainoa, joka on suurimpia kansanterveyden uhkiamme.
Paljon haittoja kansalaisille ja yhteiskunnalle
Lihavuus aiheuttaa yli 30 sairautta, joiden joukossa on yleisiä kansantauteja. Nykyisen kehityksen jatkuessa väestön eliniänodote kääntyy laskun.
Lihavuussairaudet ovat suuri yhteiskunnallinen ongelma. Sote-kulut johtuvat paljolti lihavuussairauksista. Lihavilla on muita useammin sairauspoissaoloja, ja he kokevat työkykynsä heikommaksi. Lihavuuden vuoksi joudutaan työkyvyttömyyseläkkeelle yli kaksi kertaa useammin.
Lihomisen syihin voidaan vaikuttaa
Väestön lihominen on jatkunut vuosikausien ravintoinformaatiosta ja laihdutusohjelmista huolimatta. Pääasiallinen syy on muuttunut ruokaympäristö: epäterveellisten elintarvikkeiden tarjonnan, markkinoinnin ja kulutuksen lisääntyminen. Monissa maissa on jo ryhdytty vaikuttamaan asiaan elintarvikepolitiikalla.
Lääkärilehden artikkeli siteeraa eri maissa tehtyjä tutkimuksia, joissa on selvitetty tällaisten toimien vaikutuksia. Tulokset osoittavat, että erityisesti epäterveellisten elintarvikkeiden verotus on tehokas toimenpide vähentämään niiden kulutusta.
Taloustutkimuksen vuosi sitten tekemän väestötutkimuksen mukaan tällaisilla toimilla on kansalaisten enemmistön tuki. Valtaosa suomalaisista kannattaa terveysperusteisia veroja ja muita toimia, jotka edistävät terveellisempiä elintarvikevaihtoehtoja.
Lapset etusijalle
Lapsilla ja nuorilla ylipaino on lisääntynyt nopeammin kuin aikuisilla, ja sen vaikutukset ulottuvat kauas tulevaisuuteen. Erityisesti heitä pitää suojella lihottavilta elintarvikkeilta ja niiden markkinoinnilta, joka on siirtynyt pääosin internetiin ja sosiaaliseen mediaan. Lapsille mainostettavat ruuat ja juomat ovat lähes yksinomaan epäterveellisiä.
Äskettäisen EPELI-tutkimushankkeen perusteella tarvitaan nykyistä tiukempaa ja rajoittavampaa sääntelyä suojelemaan lapsia ja etenkin 13–17-vuotiaita nuoria. Lääkärilehden kirjoitus kertoo esimerkkejä siitä, miten lasten altistumista on muissa maissa voitu vähentää epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointikielloilla.
Lihavuussairauksien 10 vuoden ennusteet
Lihavuuden yleisyyden ja siihen liittyvien sairauksien ennusteita voi tarkastella Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) juuri julkaisemassa karttapalvelussa. Palvelu esittää ennusteet seuraavien sairauksien yleisyyden muutoksista: tyypin 2 diabetes, sepelvaltimotauti, polvi- tai lonkkanivelrikko, astma, kihti ja sappikivitauti.
Ohjelma arvioi kuinka monta uutta sairaustapausta maakunnassa tai kunnassa todetaan kymmenen seuraavan vuoden aikana, jos lihomiskehitys jatkuu samalla tavalla kuin tähän asti. Ohjelma laskee, kuinka monta sairastapauksista voitaisiin välttää, jos lihavuuden esiintyvyys pienenisi kymmenen vuoden aikana noin 10 %. Karttapalvelu myös arvioi, paljonko lihavuuden aiheuttamat sairaudet lisäisivät terveydenhuollon kuormitusta ja kustannuksia.
Päivi Mäki
Pekka Puska
Aila Rissanen
Pertti Mustajoki
kirjoittanut Pekka Puska | marras 19, 2021 | Uutiset
Ilta-Sanomat kertoi 8.11.2021, että ”sokeriveron säätäminen on vaikeaa” ja että hallitus yrittää muuttaa virvoitusjuomaveroa. Terve Paino ry on monien terveysjärjestöjen lailla esittänyt, että terveysverosta lähdettäisiin liikkeelle sokeriverosta, joka on teknisesti helpoin. Siinä verotettaisiin tietyillä raja-arvoilla kaikkia runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita.
Ei ole mitään mieltä rajata vero virvoitusjuomiin, kun esimerkiksi makeisista saadaan enemmän sokeria. Tämä laajentaisi veropohjaa valtion kannalta ja olisi eri tuotteiden osalta tasa-arvoinen.
Tällaisella verolla on väestökyselyn mukaan väestön enemmistön tuki. Se vaikuttaisi osaltaan erityisesti nuoremman väestön lihavuuden torjunnassa. Sokeriverosta eri muodoissaan on runsaasti kansainvälistä kokemusta, ja sitä on mm. Maailmanpankki esittänyt raportissaan.
Terve Paino ry
Pertti Mustajoki, puheenjohtaja Pekka Puska, varapuheenjohtaja
kirjoittanut Pertti Mustajoki | marras 15, 2021 | Artikkelit
Elintarviketeollisuusliitto on kesän ja syksyn aikana toistuvasti esittänyt sanomalehdissä ja kotisivullaan terveysveroihin liittyviä virheellisiä tietoja. Ne osoittavat, etteivät liiton asiantuntijat ole perehtyneet aiheesta tehtyihin tutkimuksiin.
ETL:
”Terveysvero ei ohjaisi kulutusta…”
”Kulutusta ohjaavilla veroilla ei ole todettu erityisen tehokasta ohjaavaa vaikutusta.”
”Varmaa näyttöä siitä, että vero ohjaisi ihmisiä terveemmän syömisen suuntaan, ei ole, ainoastaan mallinnuksia ja spekulaatioita.”
Terveysverot vähentävät verotettavan tuotteen kulutusta
Terveysverolla tarkoitamme tässä yhteydessä epäterveellisimpien tuotteiden hinnan nostamista verottamalla. Tällaisesta verottamisesta on muista maista runsaasti esimerkkejä. Verojen vaikutuksista on selvitetty lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa.
Sokeripitoisten juomien terveysveron vaikutuksista kulutukseen on julkaistu useita yhteenvetoartikkeleita (1, 2 – 3), systemaattinen katsaus (4) ja meta-analyysi (5). Niissä on yksiselitteisesti päädytty tulokseen, että veroilla voidaan vähentää kulutusta.
Tänä vuonna julkaistiin erittäin perusteellinen selvitys Britannian virvoitusjuomaveron vaikutuksista yli 22 000 henkilöllä (6). Heidän kohdallaan vero vähensi virvoitusjuomista saatua sokeria keskimäärin 10 %.
Joissakin maissa, erityisesti Unkarissa (7) ja Meksikossa (8), terveysveroja on laajemmin sovellettu myös muihin epäterveellisiin elintarvikkeisiin. Niiden vaikutuksia selvittäneissä tutkimuksissa kulutuksen on todettu vähenevän samalla tavalla kuin virvoitusjuomiin kohdistuvissa veroissa.
ETL:
”Terveysperusteinen vero…osuisi tasaverona kaikkein voimakkaimmin pienituloisiin kansalaisiin.”
Vähemmän koulutetut ja pienituloiset hyötyvät eniten terveysveroista
Tutkimukset osoittavat, että terveysverojen vaikutus on täysin päinvastainen kuin ETL väittää. Ne hyödyttävät eniten pienituloisia.
Vähemmän koulutetut ja vähävaraiset käyttävät enemmän epäterveellisiä elintarvikkeita, koska ravitsemussuositukset ja ohjeet tavoittavat heidät huonommin kuin koulutetumman väestön. Sen sijaan terveysverot kohdistuvat tasapuolisesti kaikkiin väestöryhmiin. Tämän vuoksi heikommin koulutettujen ruokatottumukset muuttuvat enemmän terveempään suuntaan kuin paljon koulutetuilla (9).
Viime vuonna ilmestyi laaja katsaus, jossa virvoitusjuomaverojen todettiin olevan ”highly cost effective” terveyden tasa-arvon lisäämisessä (10). Sama vaikutus todettiin myös pakkauksen etuosassa ilmoitetuissa ravintotiedoilla ja lapsille suunnatun elintarvikemarkkinoinnin rajoituksilla.
Muiden elintarvikkeiden kohdalla on saatu vastaavia tuloksia. Unkarin terveysverojen yhteydessä pelkästään peruskoulun käyneet vähensivät kaksi kertaa useammin energiajuomia, sokerijuomia, makeisia ja suolaisia naposteltavia kuin korkeakoulutetut (11). Vastaavia tuloksia on saatu Meksikon virvoitusjuomaverojen vaikutuksia selvittäneissä tutkimuksissa (12).
ETL:
”Terveysvero ei näivettäisi ainoastaan ruoka- ja juomayrityksiä vaan iskisi koko suomalaiseen elintarvikeketjuun alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen, päivittäistavarakauppaan sekä matkailu- ja ravintolapalveluihin.”
Terveysverot eivät näivetä elintarvikeyrityksiä
Terveysverot kohdistuvat vain epäterveellisimpiin elintarvikkeisiin, kuten sokeripitoisiin virvoitusjuomiin, makeisiin, sokerimuroihin sekä perunalastuihin ja muihin suolaisiin naposteltaviin. Verojen toivottu vaikutus on, että ihmiset osittain siirtyvät terveellisempiin tuotteisiin. Tämä ei vähennä elintarvikkeiden kokonaismyyntiä, sillä ihmiset siirtyvät aiempaa enemmän käyttämään terveellisempiä tuotteita. Tästä saatiin selvä näyttö edellä mainitun Britannian virvoitusjuomaveron yhteydessä.
Britanniassa virvoitusjuomateollisuus ryhtyi jo ennen veron voimaantuloa vähentämään tuotteitten sokeripitoisuutta, että ne alittaisivat verottajan asettaman sokerimäärän rajan. Monet kaupan asiakkaat siirtyivät vähemmän sokeria sisältäviin juomiin. Sokerin käyttö väheni, mutta virvoitusjuomia käytettiin yhtä paljon kuin ennenkin. Veron voimaantulon jälkeen virvoitusjuomateollisuuden osakkeiden kursseissa ei ollut havaittavissa mitään heilahtelua.
ETL:
”Terveysverot nostaisivat ruokakorin hintaa.” ”Osuisivat voimakkaimmin pienituloisiin…”
Terveysverot eivät nostaisi ruokakorin hintaa
Terveellisemmän ruuan vaikutuksia ruokakuluihin on tutkittu monissa maissa. Tulosten perusteella siirtyminen terveellisempään ruokaan ei lisää ruokakuluja (13) (14 – 15).
Suomessa terveellisen ravinnon vaikutuksia ruokakuluihin selvitettiin laajassa diabetestutkimuksessa jo 20 vuotta sitten. Esidiabetesta sairastavia ylipainoisia suomalaisia ohjattiin terveellisempiin syömistottumuksiin. Neljän vuoden kohdalla he olivat keskimäärin laihtuneet 4,7 kiloa, mikä selvästi vähensi sairastumista diabetekseen. Terveellisempi ravinto ei lisännyt ruokakuluja (16). Päinvastoin, ne vähenivät keskimäärin 30 – 35 senttiä päivää kohden.
Lopuksi
ETL: Elintarvikeala on tehnyt ”vapaaehtoisia ravitsemussitoumuksia, joiden avulla ne sitoutuvat parantamamaan ruokavalion ravitsemuksellista laatua.”
”Suomalaiset elintarvikeyritykset ovat tehneet merkittäviä läpimurtoja terveyden edistämisen saralla.”
Näillä elintarviketeollisuuden toimilla ei ole ollut mitään havaittavaa vaikutusta ylipainon nouseviin käyriin. Viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana ylipainoisten aikuisten määrä on Suomessa kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut. Samaa tahtia ovat lisääntyneet lihavuuden aiheuttamat sairaudet.
Tänä syksynä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi uudet tulokset lasten lihavuuden muutoksista. Vuosien 2017-2020 aikana ylipainoisten poikien määrä on edelleen kasvanut (17).
Epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntynyt tarjonta ja kulutus ovat merkittävin syy ylipainon lisääntymiseen. Ylipainon vähentämiseen tähtääviä tärkeiden terveyspoliittisten päätösten pitää perustua luotettavien tutkimusten antamiin tuloksiin. Niitä ei saa tehdä eri intressiryhmien mielipiteiden perusteella.
Olemme lähettäneet tämän artikkelin Elintarviketeollisuusliiton johtajille Mikko Käkelälle, Heli Tammivuorelle ja Marleena Tanhuanpäälle. Toivomme että sen antama tutkimustieto vakuuttaa heidät siitä, etteivät terveysverot uhkaa elintarviketeollisuuden liiketoimintaa.
Uskomme suomalaisen korkeatasoisen elintarviketeollisuuden kykyyn kehittää terveysverojen kannustamina terveellisempiä tuotteita.
Pertti Mustajoki ja Pekka Puska
Terve Paino ry:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
KÄYTETYT LÄHTEET
Elintarviketeollisuuden kannanotot
Tammivuori H, Tanhuanpää M. Terveysvero ei ohjaisi kulutusta mutta näivettäisi ruokasektoria. Mielipide HS 4.6.2021.
Tammivuori H, Tanhuanpää M. Mallinnettu terveysvero ei vastaa arkitodellisuutta. Mielipide HS 23.6.2021.
Elintarviketeollisuus torjuu terveysveron. Toimitusjohtaja Mikko Käkelän haastattelu.
Maaseudun tulevaisuus 8.9.2021.
Tanhuanpää M. Terveysverosta tulisi vain hallinnollinen taakka. Mielipide HS 15.9.2021.
Käkelä M, Tammivuori H. Ruuan verotus on huono keino terveyden edistämiseen. ETL kotisivut 9.11.2021.
Terveysverojen vaikutukset
Tieteellisissä lehdissä on eroja siinä, miten luotettavina esitettyjä tuloksia voidaan pitää. Luotettavimmat ovat lehdet, joissa käytetään vertaisarviointia, jolloin saman alan riippumattomat asiantuntijat arvioivat tutkimuksen luotettavuuden. Tässä viitataan vertaisarvioituihin lehtiin.
- Caro JC, Ng SW, Smith Taillie L, Popkin BM. Designing a tax to discourage unhealthy food and beverage purchases: The case of Chile. Food Policy 2017;71:86-100.
- Moore J, Fielding BA. Taxing confectionery, biscuits, and cakes to control obesity. BMJ 2019;366:I5298.
- Blakely T, Cleghorn C, Mizdrak ym. The effect of food taxes and subsidies on population health and health costs: a modelling study. Lancet Public Health 2020;5:e404-13.
- Nakhimovsky SS, Feigl AB, Avila C Taxes on Sugar-Sweetened Beverages to Reduce Overweight and Obesity in Middle-Income Countries: A Systematic Review. PloS One 2016;11(9):e0163358.
- Cabrera Escobar MA, Veerman JL, Tollman SM Evidence that a tax on sugar sweetened beverages reduces the obesity rate: a meta-analysis. BMC Public Health.2013 Nov 13;13:1072
- Pell D, Mytton O, Penney TL ym. Changes in soft drink purchased by Britsh households associated with the UK soft industry levy: controlled interrupted time series analysis. Br Med J 2021;372:254.
- Bíró A. Did the junk food tax make the Hungarians eat healthier? Food Policy 2015;54:107-15.
- Maurico H-F, Batis C, Rivera JA ym. Reduction in purchases of energy-dense nutrient-poor foods in Mexico associated with the introduction of a tax in 2014. Prev Med 2019;Jan:118: 16-22.
Vähemmän koulutetut ja köyhät
- Adams J, Mytton O, White M, Monsivais P. Why are some population interventions for diet and obesity more equitable and effective than others? The role of individual agency. PLoS Med 2016;13 (4): e1001990.
- Lobstein T, Neveux M, Landon J. Costs, equity and acceptability of three policies to prevent obesity: A narrative review to support policy development. Obes Sci Practice 2020;6:562-83.
- Unkarin verotuksen vaikutukset: WHO. Assessment of the impact of a public heath product tax. Final report Budapest, November 2015. Linkki artikkeliin.
- Colchero MA, Molina M, Guerrero-Lopez CM. After Mexico implemented a tax, purchases of sugar-sweetened beverages decreased and water increased: difference by place of residence, household composition, and income level. J Nutr 2017;147:1552-7.
Terveellisemmän ruokakorin hinta ei ole korkeampi
- Raynor HA, Kilanowski CK, Esterlis I, Epstein LH. A cost-analysis of adopting a healthful diet in a family-based obesity treatment program. J Am Diet Assoc 2002;102;645-56.
- Burney J, Haughton B. EFNEP: a nutrition education program that demonstrated cost-benefit. J Am Diet Assoc 2002;102:39-45.
- Nansel TR, Lipsky LM, Eisenberg MH ym. Can families eat better without spending? Improving diet quality does not increase diet cost in a randomised clinical trial among youth with type 1 diabetes and their parents. J Acad Nutr Diet 2016;116:1751-1759.
- Ottelin A-M, Lindström J, Peltonen M ym. Costs of a self-selected, health-promoting diet among the participants of the Finnish Diabetes Prevention Study. Diabetes Care 2007;30:1275-7.
Lasten lihavuus
Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tilastoraportti 37/2021
Terve Paino ry
www.tervepaino.fi
info@tervepaino.fi
