Tuore tutkimus osoittaa sokeriveron tehokkaaksi välineeksi lihavuuden ja sairauksien torjunnassa

Tuore tutkimus osoittaa sokeriveron tehokkaaksi välineeksi lihavuuden ja sairauksien torjunnassa

Paikallinen sokerijuomavero vähensi Oaklandissa Kaliforniassa sokeripitoisten virvoitusjuomien, hedelmäjuomien ja urheilujuomien kulutusta yli neljänneksellä. Tutkijat arvioivat, että sokerijuomien kulutuksen lasku vähentää lihavuutta 17 prosenttia, kroonisia munuaissairauksia 11 prosenttia ja diabetesta 8 prosenttia. Suun terveys paranisi peräti 82 prosenttia.

”Tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa, että sokerijuomiin kohdistuvalla verolla voidaan vaikuttaa merkittävästi ja pitkäaikaisesti ruokaympäristöön ja parantaa väestön terveyttä”, toteaa Terve Paino ry:n puheenjohtaja, professori Pertti Mustajoki.

”Tämä on vahva lisä yhä kasvavaan kansainväliseen tutkimuskokonaisuuteen sokeriveron myönteisistä vaikutuksista. Laajempi sokerivero tulee toimeenpanna tekeillä olevassa hallitusohjelmassa”, sanoo professori Pekka Puska, Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja.

Useissa amerikkalaiskaupungeissa on otettu käyttöön paikallinen sokerijuomavero tavoitteena vähentää sokeripitoisten juomien kulutusta ja edistää väestön terveyttä. Oaklandissa sokerijuomiin kohdistuva vero tuli voimaan heinäkuussa 2017. Vero on suuruudeltaan 0,01 dollaria unssilta eli noin 0,31 euroa litralta. Vero nosti hintoja keskimäärin 14 %.

30 kuukautta myöhemmin selvitettiin Oaklandin yli 300 myymälän tiedoista, kuinka vero oli vaikuttanut myyntiin. Sokerijuomien myynti oli vähentynyt 26,8 prosenttia, mutta ruokakauppojen muiden tuotteiden myynnissä ei havaittu merkittäviä muutoksia. Siirtymisiä naapurikaupunkien kauppoihin ei myöskään havaittu.

Tutkimuksen vertailukaupunkina oli Richmond, jossa ei ollut sokeriveroa. Siellä sokerijuomien myynnissä ei kolmen vuoden aikana tapahtunut muutoksia.

Lisätiedot:

Pertti Mustajoki, professori, puheenjohtaja, Terve Paino ry pertti.mustajoki@fimnet.fi

Pekka Puska, professori, varapuheenjohtaja, Terve Paino ry pekka.puska@thl.fi

Alkuperäinen tutkimus:

PLOS Medicine 2023: White JS, Basu S, Kaplan S ym. Evaluation of the sugar-sweetened beverage tax in Oakland, United tates, 2015-2019: A quasi-experimental and cost effectiveness study.

 

 

Tuore tutkimus osoittaa sokeriveron tehokkaaksi välineeksi lihavuuden ja sairauksien torjunnassa

Terveysverot eivät ole tehottomia eivätkä syrjiviä

Helsingin Sanomien (28.4.) kirjoituksessa Tutkijat tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä haastateltiin talouden tutkimusprofessoria ja vero-oikeuden professoria elintarvikkeiden terveysveroista.

HS:n kirjoituksessa epäillään, ettei terveysveroilla saavuteta toivottua tulosta. Sen mukaan epäterveellinen kulutus ei vähene, tai jos vähenee, ihmiset siirtyvät muihin epäterveellisiin tuotteisiin.

Miksi haastattelun asiantuntijat eivät lainkaan ota esille eurooppalaisia tutkimuksia, jotka vakuuttavalla tavalla osoittavat oikein suunnattujen terveysverojen hyödyt?

Vuonna 2011 Unkarissa tuli voimaan epäterveellisiin elintarvikkeisiin kohdistuva vero. Kolme vuotta myöhemmin WHO toteutti laajan tutkimuksen, joka selvitti veron vaikutuksia. Sokerijuomien kulutus oli vähentynyt 20 prosenttia, makeisten ja suolaisten naposteltavien 15 prosenttia.

Haastattelujen perusteella verotettuja tuotteita vähentäneistä suurin osa oli siirtynyt terveellisempiin tuotteisiin kukin oman valintansa mukaan. Julkisen vallan tehtävänä ei ole määritellä, mikä on kuluttajalle parempi vaihtoehto.

Britanniassa tuli 2018 voimaan sokeripitoisten juomien verotus, jonka vaikutuksista tehtiin erittäin perusteellinen tutkimus. Sokerijuomien kulutus väheni kymmenen prosenttia, mutta virvoitusjuomien kokonaiskulutus ei vähentynyt lainkaan. Ihmiset olivat siirtyneet vähän sokeria sisältäviin terveellisempiin juomiin, joita teollisuus veron kannustamana oli kehittänyt runsaamman valikoiman.

Yksi terveysverojen hyödyllisistä vaikutuksista on, että ne aktivoivat elintarvikeyrityksiä kehittämään terveellisempiä tuotteita.

HS:n kirjoituksen mukaan terveysverot olisivat vastoin yhdenvertaisuusperiaatetta.

Suomessa vähän koulutetuilla ylipainoa ja sen aiheuttamia sairauksia on selvästi enemmän kuin korkeakoulutetuilla. Heillä on vähemmän tietoa ravinnosta ja heikommat mahdollisuudet torjua epäterveellisten ruokien ja juomien markkinoinnin houkutuksia.

Unkarin tutkimuksessa perusasteen koulutuksen suorittaneet muuttivat tottumuksiaan terveellisemmiksi kaksi kertaa useammin kuin korkeakoulutetut.

Terveysverot eivät ole vastoin yhdenvertaisuusperiaatetta vaan auttavat sen toteutumista. Sen sijaan voidaan kysyä, kuinka rankasti tämän päivän epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi – etenkin lapsille – sotii tätä periaatetta vastaan.

HS:n kirjoituksessa nostetaan esille EU:n oikeudellisia vaatimuksia. Siinä väitetään, että jos Suomi säätäisi terveysveroja, joutuisimme vastaamaan siitä Euroopan unionin tuomioistuimessa.

Unkari on ja myös Britannia sokeriveron säätämisen aikaan oli EU:n jäsenmaa.

Lopuksi on syytä painottaa, ettei epäterveellisten elintarvikkeiden verottamisessa ole kyse mistään terveysvouhotuksesta. Suomessa väestön ylipaino on jyrkästi yleistynyt, ja lihavuuden aiheuttamat sairaudet ovat lisääntyneet samaa tahtia.

Nimensä mukaisesti terveysverot antaisivat suomalaisille paremmat mahdollisuudet välttää ylipainon aiheuttamia sairauksia.

Pertti Mustajoki

Lääkäri, professori

Terve Paino ry:n puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 4.5.2023

Terveysveron vaikutuksista on kiistatonta tutkimusnäyttöä

Terveysveron vaikutuksista on kiistatonta tutkimusnäyttöä

HS:n haastattelussa tutkijat Kosonen ja Linnakangas (28.4.) tyrmäävät terveysveron tehottomana ja syrjivänä. Miten voi olla, kun yli 45 maata ottanut sokeriveron käyttöön? Ja tuore 62 tutkimuksen systemaattinen katsaus (JAMA 2020) osoitti veron vaikutuksen: keskimäärin 15 prosentin vähennys sokerin saannissa. Eikä ollut näyttöä siirtymisestä korvaaviin tuotteisiin. Ja sekä Maailmanpankki että WHO suosittelevat.

EU-kortilla pelottelusta on muistettava, että makeisveron lopettaminen ei ollut EU:n päätös. Kansanterveydellisistä syistä säädetyt ja tasapuoliset verot eivät ole syrjiviä. Pahemman luokan sumutusta ja lobbausta. Siitäkään ei saisi olla kysymys, kun teollisuudella on erinomaiset mahdollisuudet vähentää sokeria tuotteistaan!

Pekka Puska

Professori, Terve Paino ry:n varapuheenjohtaja

Outcomes Following Taxation of Sugar-Sweetened Beverages – A Systematic Review and Meta-analysis

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 29.4.2023: Terveysvero ei ole syrjivä

Onko vihdoin sokeriveron aika?

Onko vihdoin sokeriveron aika?

Epäterveellisiin, runsaasti sokeria sisältäviin elintarvikkeisiin kohdistuva verotus on noussut keskusteluun viime aikoina. Lähes kaikki eduskuntapuolueet kannattavat elintarvikkeiden terveysperusteista verotusta, osoitti Soste ry:n kysely. Myös Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan, että sokeriveroa pohditaan taas.

Tulevalta hallitukselta odotetaan konkreettisia toimia lihavuusepidemian torjuntaan. Suomen tulee ottaa käyttöön laaja-alainen sokerivero, joka on niin tuntuva, että epäterveellisten elintarvikkeiden kulutus saadaan selvästi vähenemään.

Elintarviketeollisuus on vastustanut veroa ”ruokaan kohdistuvana lisäverona”. Haittavero ei kuitenkaan kohdistu ruokaan yleensä, vaan ainoastaan virvoitusjuomien, makeisten, keksien ja sokerimurojen tapaisiin runsaasti sokeria sisältäviin epäterveellisiin tuotteisiin.

Perusteellinen tutkimus Britannian sokeripitoisiin virvoitusjuomiin kohdistuvasta verosta osoitti, että väestön sokerin kulutus väheni ilman että virvoitusjuomateollisuuden liiketoiminta häiriintyi lainkaan. Veron vuoksi teollisuus siirtyi kehittämään vähemmän sokeria sisältäviä tuotteita, joita ihmiset ryhtyivät lisääntyvästi käyttämään.

Mitään erityistä raskasta järjestelmää ei verotusmenettelyyn tarvita. Elintarvikkeiden pakkauksissa pitää EU-direktiivin mukaan ilmoittaa ravintotiedot, joihin kuuluu sokerin määrä. Sen perusteella voidaan helposti määritellä rajat, joiden perusteella tuote on veron alainen.

Sokerivero voidaan säätää kansallisesti, eikä valmistelua ei tarvitse tehdä yhdessä EU:n kanssa, kuten on väitetty. EU:n kilpailusäännöt eivät estä jäsenmaiden omaa verotuskäytäntöä, jonka perusteena on kansanterveyden parantaminen. Asiaa on sivuttu myös Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vuonna 2021, jolloin on todettu, ettei makeisveroa koskevien säännösten osalta yhteyttä veron ja valtiontuen välillä ole.

Lihavuus ja sen aiheuttamat sairaudet ovat voimakkaasti lisääntyneet, ja asialle on korkea aika tehdä jotain. Suomessa on ylipainoisia lapsia kolme kertaa ja aikuisia kaksi kertaa enemmän kuin 40 vuotta sitten. Yli miljoonalla suomalaisella liikapainoa on vähintään 15 kiloa. Useilla on lihavuuden aiheuttamia sairauksia, jotka heikentävät mahdollisuuksia hyvään elämään ja aiheuttavat joka vuosi tuhansia ennenaikaisia kuolemia.

Sokeriveron säätämisestä hyötyvät niin kansalaisten terveys kuin valtion talouskin. Alustavien laskelmien mukaan runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden verotus toisi velkaantuneen valtion kassaan yli 500 miljardia.

Eteneekö sokerivero ensi vaalikaudella?

Eteneekö sokerivero ensi vaalikaudella?

Terveysperusteisen sokeriveron  edistämistä ensi vaalikaudella kannattivat kaikki puolueet Terve Paino ry:n, SOSTEn sekä eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen verkoston paneelissa 31.1.

Tätä pidettiin tärkeänä koko väestön kansanterveyden edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi. Myös erityisesti lasten ja nuorten kulutustottumuksista oltiin huolissaan. Vähälle merkitykselle eivät keskustelussa jääneet terveysperusteisen verotuksen vaikutukset valtion tuloihin.

Paneelin puheenjohtajana toiminut professori Pekka Puska muistutti, että verotuksen keinoin voidaan vaikuttaa ihmisten kulutusvalintoihin ja sitä kautta kansanterveyteen ja sote-kustannusten vähentämiseen.

Paneelikeskusteluun osallistuivat kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho, SDP:n Heidi Viljanen, perussuomalaisten Ritva ”Kike” Elomaa, keskustan Pasi Kivisaari, vihreiden Inka Hopsu, vasemmistoliiton Katja Hänninen, kristillisdemokraattien Sari Essayah ja RKP:n Anders Norrback.

Keskustelun aluksi kuultiin lyhyet kommenttipuheenvuorot Elintarviketeollisuusliiton johtaja Marleena Tanhuanpäältä, THL:n johtavalta asiantuntijalta Heli Kuusipalolta ja valtiovarainministeriön hallitusneuvos Merja Sandellilta.

Vilkkaan keskustelun päätteeksi loppupuheenvuoron piti eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen.

Lue tiivistelmä keskustelusta tai katso tallenne SOSTEn sivulta: Terveysperusteinen vero sai kannatusta yli puoluerajojen.