kirjoittanut Pertti Mustajoki | touko 25, 2022 | Artikkelit
Jo pitkään on tiedetty, että vähän koulutetuilla ja heikommin toimeen tulevilla on enemmän sairauksia kuin hyvin koulutetuilla ja varakkaammilla. 1980-luvulta alkaen maan hallitusten tavoitteena on ollut terveyserojen kaventaminen. Tällä hetkellä istuvan hallituksen ohjelmassa korostetaan monessa kohdassa terveyden eriarvoisuuden vähentämistä.
Samalla vuosikymmenellä, kun terveyden eriarvoisuus nousi hallitusten tavoitteeksi, ylipainoisten määrä alkoi kasvaa aiempaa jyrkemmin Suomessa ja muissa rikkaissa maissa. Trendi on jatkunut vuosikymmeniä. Viimeiset luvut kertovat, että painoindeksi 25 ylittyy 30 vuotta täyttäneillä miehillä 72 prosentilla ja naisilla 63 prosentilla. Jyrkintä lihominen on ollut lapsilla, minkä seurauksena 2–16 vuotiaista suomalaisista 200 000 on ylipainoisia.
Lihominen ei väestössä ole tapahtunut tasaisesti, vaan ylipainoa on vähän koulutetuilla enemmän. Perusasteen suorittaneista yli 30vuotiaista miehistä lihavia (painoindeksi yli 30) on selvästi useampi (35 %) kuin yliopistoasteen suorittaneilla (23 %). Samansuuntaiset erot nähdään myös naisilla, mutta ne eivät ole yhtä suuret kuin miehillä. Sosioekonominen eriarvoisuus näkyy jo teini-iässä: ammattioppilaitoksissa opiskelevilla nuorilla on ylipainoa huomattavasti enemmän kuin lukiolaisilla.
Ylipainoon liittyvät sosioekonomiset erot merkitsevät myös terveyden eriarvoisuutta, koska lihavuus aiheuttaa monia kansantauteja ja muita sairauksia.
* * *
Terveyteen liittyvän tasa-arvon lisäämistä on toistettu hallitusohjelmasta toiseen, mutta toistaiseksi terveyserojen kaventamisessa ei ole onnistuttu. Ylipainon torjuminen ja terveyserojen kaventaminen on jätetty yksittäisten kansalaisten harteille.
Nykyisellä epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin ja runsaan tarjonnan aikakaudella ylipainon ja siihen liittyvien sairauksien ehkäisy on etenkin vähän koulutusta saaneille ylivoimainen tehtävä.
Ravitsemustietoa ja ohjausta terveelliseen ravintoon luonnollisesti tarvitaan edelleen. Mutta jos halutaan vähentää ylipainoa ja terveyseroja, sen rinnalla tarvitaan yhteiskunnan säätelyä, joka suojelee kaikkia yhteiskuntaluokkia epäterveellisten elintarvikkeiden haitoilta.
Tupakoinnin vähentäminen on hieno esimerkki siitä, miten yhteiskunta on lainsäädännön avulla vähentänyt haitallista kulutusta. Siinä on tarvittu moniin eri kohtiin vaikuttavia säädöksiä: hinnan nosto verottamalla, mainoskielto, pakkausmerkinnät, käyttörajoituksia.
Ei ole odotettavissa, että jokin yksittäinen epäterveellisiin elintarvikkeisiin kohdistuva säädös – esimerkiksi sokeripitoisten virvoitusjuomien vero – kykenee riittävästi vähentämään ylipainoa. Kuten tupakan kohdalla, tarvitaan useita samaan suuntaan vaikuttavia toimia.
Niiden toteuttamiseksi ei ole tarpeen asettaa uusia selvitysryhmiä tai komiteoita, sillä tätä työtä on jo tehty.
Lue koko Pertti Mustajoen puheenvuoro Sosiaalilääketieteellisestä aikakauslehdestä
Lue myös Ylipainon vähentäminen tasoittaa terveyseroja
kirjoittanut Pertti Mustajoki | huhti 5, 2022 | Artikkelit
Tänään vietetään Joensuun konservatorion konserttisalissa Pohjois-Karjala-projektin 50-vuotispippaloita. Vuosikymmeniä kestänyttä projektia voidaan harvoin juhlia näin ansaitusti.
Runsas viisikymmentä vuotta sitten suomalaisten miesten sepelvaltimokuolleisuus oli suurinta maailmassa. Sydänlihasta ravitsevat sepelvaltimot ahtautuivat, koska niiden sisäseinämiin kertyi rasvasta ja sidekudoksesta muodostunutta materiaalia. Syntyneen plakin hauras pinta repeää herkästi. Vauriopaikalle syntyy verihyytymä, joka tukkii suonen. Valtimon ravitsema sydänlihaksen alue jää ilman happea ja kuolee. Kun tällaista sattuu elimessä, joka pumppaa verta koko elimistölle, syntyy hengenvaarallinen tilanne, sydäninfarkti.
Erikoistuessani 1970-luvulla sisätautilääkäriksi Meilahden sairaalassa voimakkaimpia muistoja niiltä ajoilta ovat infarktipotilaat. Jokaisena työpäivänä kohtasin vuodeosastoilla työikäisiä miehiä, muutamat alle viisikymppisiä, jotka olivat joutuneet sydäninfarktin vuoksi sairaalaan. Kaikki eivät selvinneet kotiin.
1960-luvun lopulle tultaessa tiedettiin, että sepelvaltimotautia aiheuttivat tupakointi, korkea kolesteroli ja kohonnut verenpaine. Tämä tieto loi pohjan sairauden ehkäisemiselle toiminnalla, joka käynnistyi 1972 Pohjois-Karjalassa. Itäinen Suomen kolkka valittiin koealueeksi, koska siellä sepelvaltimokuolleisuus oli suurinta Suomessa. Käynnistettiin laaja projekti, jonka päätutkija oli Terve Paino yhdistyksen varapuheenjohtaja Pekka Puska. Hän oli juuri valmistunut 27-vuotias lääkäri aloittaessaan työt Pohjois-Karjala -projektissa.
Kuvassa päätutkija Pekka Puska vuonna 1976.
Pohjoiskarjalaisia kutsuttiin verenpaineen ja kolesterolin mittauksiin. Heitä kannustettiin tupakoinnin lopettamiseen ja annettiin neuvoja terveellisemmästä ravinnosta. Tärkeänä ohjeena oli maitorasvojen vähentäminen.
Viiden vuoden kuluttua Pohjois-Karjala -projekti laajennettiin koko maata koskevaksi. Seuraavien parinkymmenen vuoden aikana suomalaisille jaettiin laajalla rintamalla tietoa terveellisestä ravinnosta ja sauhuttelun vaaroista. Tärkeimpänä tietokanavana olivat TV-ohjelmat.
Työikäisillä sepelvaltimotaudin aiheuttamia kuolemia on nyt Suomessa enää viidesosa 1970-luvun huippuluvuista. Huomattava osuus tuloksesta johtuu tupakoinnin vähenemisestä ja siitä, että suomalaisten kovan rasvan ja suolan saanti ovat vähentyneet. Hyvään tulokseen ovat myös vaikuttaneet kohonneen verenpaineen ja kolesterolin tehokkaampi lääkitys ja kehittyneempi sairaalahoito.
Kymmenisen vuotta Pohjois-Karjala -projektin aloittamisen jälkeen maassamme käynnistyi uusi kansalaisten terveyttä heikentävä uhka. Nyt emme luojalle kiitos ole olleet maailman kärkeä, vaan olemme kulkeneet muiden maiden vanavedessä. Se ei kuitenkaan paljoa lohduta, sillä seuraamukset ovat meilläkin olleet tuhoisat.
Neljässäkymmenessä vuodessa ylipainoisten aikuisten määrä on kaksinkertaistunut ja lapsilla kolminkertaistunut. Tämä liippaa Pohjois-Karjalaa, sillä lihavuus kaksinkertaistaa riskin sairastua sepelvaltimotautiin. Valitettavasti lihavuus lisäksi lisää myös muita sairauksia, joista monet ovat hyvin yleisiä. Tyypin 2 diabetes, uniapnea, rasvamaksa, aivohalvaukset, astma…
Eri maiden tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että pääsyy maapallon väestöjen lihomiseen on ruokatottumusten muutos. Suomalaisille on tarjolla paljon terveellistä syömistä, mutta sen vastapoolina meille on jo vuosikymmeniä markkinoitu aktiivisesti hyvin epäterveellisiä elintarvikkeita: makeisia, sokerijuomia, pikaruokia, sokerimuroja.
Ravitsemussuositukset ja toistuvat terveellisen syömisen ohjeet eivät ole kyenneet estämään suomalaisten lihomista. Epäterveellisten tuotteiden houkutukset ja markkinointi ovat monille ylivoimaisia vastustajia. Mikä neuvoksi?
Tähän löytyy toimiva esimerkki Pohjois-Karjala -projektista. Jo silloin ymmärrettiin, että tarvitaan myös eduskunnan päätöksiä. Pelkkä valistustyö ei ollut riittänyt vähentämään tupakointia riittävästi. Jo vuonna 1977 – neljä vuotta projektin käynnistämisen jälkeen – valmistui tupakkalaki. Vuosien saatossa lakia on täsmennetty ja tiukennettu. Kansanedustajien päätösten avulla tupakointi on saatu reilusti vähenemään.
Eduskunnan päätöksiä tarvitaan myös suojelemaan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnilta ja houkutuksilta. Lue manifesti .
Terve Paino ry onnittelee varapuheenjohtajaansa Pekka Puskaa menestyksekkäästä avainroolista Pohjois-Karjala -projektissa.
Samalla odotamme Pekkaa takaisin Joensuusta pääkaupunkiin Terveempi Suomi -projektin äärelle. Työskentelemään terveellisemmän ruokaympäristön puolesta.
Pertti Mustajoki
Terve Paino ry:n pj
