Julmasta optimismista toimivaan lihavuuden torjuntaan

Julmasta optimismista toimivaan lihavuuden torjuntaan

Otsikossa mainittu julma optimismi tarkoittaa, että kulttuurista johtuvien ongelmien ratkaisemisen yhteiskunta sysää yksittäisten kansalaisten vastuulle (1). Esimerkiksi lihavuusepidemian ratkaisemiseksi ihmisiä patistetaan muuttamaan syömistottumuksia terveellisemmiksi ja liikkumaan enemmän. Kuulostaa optimistiselta, mutta oikeasti se on julmaa, koska yksilöihin keskittymällä ihmisten lihomiseen johtaneet syyt jäävät kokonaan huomioimatta.

Toisella tapaa sanottuna: Maamme päättäjät olettavat yksittäisten kansalaisten hoitavan kuntoon ongelmat, jotka ovat syntyneet yhteiskunnallisen muutoksen tuloksena.

Epäterveellisten elintarvikkeiden myynti on lisääntynyt useiden vuosikymmenten ajan. Kahdeksan vuotta sitten kokosin siihen mennessä kertyneen tiedon aiheesta ja kirjoitin Duodecim-lehteen otsikolla Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta.

Kirjoitukseni jälkeisinä kahdeksana vuotena epäterveellisten tuotteiden markkinointi on edelleen lisääntynyt. Makeisia, perunalastuja, keksejä ja muuta vastaavaa on lisääntyvässä määrin ilmestynyt rautakauppojen, halpamyymälöiden ja monien muiden kauppojen kassojen tuntumaan. Näiden tuotteiden myyntiä edistetään yhä enemmän halpatarjouksina tyyliin ”kaksi yhden hinnalla”. Internetissä lapsille markkinoidaan epäterveellisiä juomia ja ruokia.

Kun puhutaan elintarvikkeista, on tärkeää ymmärtää, ettei niitä voi rinnastaa muiden tuotteiden kuluttamiseen. Näihin muihin ei ole biologista tarvetta eikä niitä tarvitse hankkia joka päivä.

Sen sijaan elintarvikkeiden kulutusta ohjaa biologinen pakko. Meidän on syötävä ja juotava useita kertoja joka ikinen päivä, koska keho tarvitsee ravintoa. Elimistömme protestoi voimakkaalla nälällä, jos edellisestä ateriasta on kulunut liian pitkä aika.

Ruokahalumme ja kylläisyyden säätely on kehittynyt hyvin pitkän jakson aikana, jolloin Homo sapiens keräsi ja metsästi kaiken ruokansa. Joka päivä sen hankkimiseen käytettiin 5 – 6 tuntia, jotta olisi saatu riittävästi ravintoa. Meille kehittyi mieltymys makeaan, koska se merkitsi arvokasta energiaa.

Elimistöömme ei muodostunut mitään jarruja estämään liikasyöntiä ja lihomista. Miksi? Yksinkertaisesti siksi, ettei sellaiseen ollut mitään tarvetta. Tiedämme tämän, koska meidän päiviimme asti maapallolla on säilynyt ihmisryhmiä, jotka ovat eläneet aitoa metsästäjä-keräilijöiden elämää. Heillä keskimääräinen painoindeksi on ollut 21 – 22, eikä heidän joukostaan ole löytynyt ketään, jonka painoindeksi olisi yli terveen painon rajan 25.

Luonnossa eläneet metsästäjä-keräilijät, kuten kaikki eläimet, joutuivat kohtaamaan niukempia aikoja. Näiden yli pärjättiin paremmin, kun runsaampina aikoina tankattiin tavallista enemmän ruokaa. Taipumus tankata energiapitoisia ruokia on kehomme rutiinibiologiaa, jonka toteuttavat autonominen hermosto ja suuri joukko hormonien tapaan vaikuttavia aineita. Säätely on geenien ohjaamaa, eivätkä tällaiset biologiset ominaisuudet muutamassa vuosituhannessa merkittävästi muutu.

Palatkaamme tämän päivän Suomeen.

Biologiamme on edelleen samanlainen kuin tuhansia vuosia sitten, mutta elinympäristömme on tavattomasti muuttunut.

Kun kävelemme supermarketin käytäviä ja katselemme hyllyille sijoitettuja satoja ja satoja tuotteita, valitsemme niistä mielestämme itsellemme sopivaa syötävää. Emme tiedosta sitä, mutta ruokahalua ja syömistä säätelevien geeniemme algoritmit olettavat meidän liikkuvan edelleen savannilla (kuva).

Siksi tulee herkästi ostettua makeita ja energiapitoisia syötäviä ja juotavia. Siksi valitsemme usein isoja pakkauksia, joiden houkutusta vielä lisää alempi kilo- ja litrahinta. Eikä kyse ole pelkästään siitä, että biologiamme halajaa herkkuja. Niitä myös houkutellaan ostamaan mainoksilla, alennustarjouksilla, kassamyynnillä ja muilla keinoilla.

On julmaa optimismia olettaa, että suomalaiset tuosta vaan yhtäkkiä voisivat kumota biologian ja muuttuneen ruokaympäristön luomat paineet. Viimeiset vuosikymmenet ovat osoittaneet tämän täysin epärealistiseksi. Ravitsemussuosituksista ja terveellisen syömisen ohjeista huolimatta Suomessa on ylipainoisia aikuisia kaksi ja lapsia kolme kertaa enemmän kuin neljäkymmentä vuotta sitten.

Suomalaiset ovat lihoneet siksi, että epäterveellisten elintarvikkeiden – makeisten, perunalastujen, sokerijuomien, keksien, pikaruokien jne. – markkinointi ja tarjonta ovat voimakkaasti lisääntyneet. Terveellisen syömisen suositukset ja ohjeet eivät ole kyenneet tätä estämään. Tästä julmasta optimismista Suomen pitää siirtyä yhteiskunnan keinoin vähentämään epäterveellisten elintarvikkeiden tarjontaa ja kulutusta. Suositukset eivät riitä, ylipainon ja sen aiheuttamien sairauksien vähentämiseksi tarvitaan eduskunnan päätöksiä.

Terve Paino -yhdistyksen manifestista voit lukea niistä keinoista, joiden avulla yhteiskuntamme voi vähentää haitallisten elintarvikkeiden kulutusta.

Lopuksi haluan korostaa, että kysymys suomalaisten terveydestä, jota epäterveelliseksi muuttunut ruokaympäristö vakavasti uhkaa. Lue lisää täältä: Lihavuus aiheuttaa sairauksien suman.

 

Pertti Mustajoki

Terve Paino ry:n pj

Professori, aineenvaihdunnan ja hormonisairauksien erikoislääkäri

 

  1. Julma optimismi -käsitteen taustasta enemmän: Mustajoki, Puska, Lihavuuden vähentämisessä tarvitaan yhteiskunnan apua. Helsingin Sanomat mielipide-kirjoitus 23.2.2023
Sote-alueet tarvitsevat lihavuussairauksien torjuntaan valtakunnallisia päätöksiä

Sote-alueet tarvitsevat lihavuussairauksien torjuntaan valtakunnallisia päätöksiä

Hyvinvointialueiden vaaleissa äänestetään suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuudesta. Valittavien aluevaltuustojen pitää huomioida, että suurin osa suomalaisista on ylipainoisia. Ja että suurimmalla osalla alueen potilaista on ylipainosta johtuvia sairauksia.

Tyypin 2 diabeteksessa ja monissa muissa lihavuuden aiheuttamissa sairauksissa painon alentaminen on potilaiden tehokkainta hoitoa. Hyvinvointialueiden terveydenhuollon pitää kyetä tarjoamaan ylipainoisille ohjausta painon alentamiseksi.

Terveydenhuollon ohella kunnat voivat monin tavoin toimia asukkaittensa terveen painon puolesta, mm. edistämällä arki- ja kuntoliikunnan mahdollisuuksia sekä kouluruokailua ja muuta julkista ruokailua. Samalla voidaan tehdä yhteistyötä terveyttä edistävien järjestöjen kanssa.

Pelkillä oman kunnan ja hyvinvointialueen voimavaroilla ei kuitenkaan voida ratkaista suomalaisten lihavuusepidemiaa. Kaikkien hyvinvointialueilla vaikuttavien puolueiden tulisi vaikuttaa myös Arkadianmäellä, jotta terveysveroilla ja muilla säädöksillä epäterveellisten elintarvikkeiden kulutus saadaan vähenemään.

Tämän näyttävät tietävän myös kansalaiset. Viime vuonna julkaistun väestötutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat, että valtiovalta auttaa veroilla ja muilla säädöksillä vähentämään epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta. Suurin osa suomalaisista kannattaa runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden hinnan nostamista verottamalla. He haluavat suojella etenkin lapsia: kieltää energiajuomien myynnin alle 15-vuotiaille ja epäterveellisten elintarvikkeiden mainostamisen lapsille.

Suomalaisten terveys on ykkösasia, mutta myös lihavuussairauksien aiheuttama lisälasku terveydenhuollolle on merkittävä. Se on vähintään kymmenen prosenttia sote-alueille siirretystä 22 miljardista.

Pertti Mustajoki

Pekka Puska

 

Lue lisää:

Suomalaiset vaativat poliitikoilta toimia lihavuuden torjuntaan

Lihavuus ja 31 sairautta (Pertti Mustajoki)

Lihavuuteen liittyvä sairastuvuus -karttapalvelu (THL)

 

Tieteelliset lähteet: Vastine elintarviketeollisuusliitolle – terveysverot eivät murskaa kilpailukykyä

Epäterveellisten elintarvikkeiden tarjonta lihavuuden aiheuttajana.

Mustajoki P. Artikkeli: Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta. Duodecim 2015; 131:1345-52.

Kirjoituksessa siteerataan kansainvälisiä tutkimuksia, jotka osoittavat epäterveellisten elintarvikkeiden runsastuneen tarjonnan pääasialliseksi syyksi globaaliin lihavuusepidemiaan.

Uudempia kansainvälisiä tutkimusartikkeleita aiheesta:

  • Zobel EH, Hansen TW, Rossing P ym. Global changes in food supply and the obesity epidemic. Curr Obes Rep 2016;5:449-55.
  • Gittelsohn J, Trude A. Diabetes prevention: changing the food environment in low income settings. Nutr Rev 2017;75 (Suppl 1): 62-9.
  • Hall K. Did the food environment cause the obesity epidemic? Obesity 2018; 26: 11-13.
  • Pineda E, Brunner EJ, Llewllyn CH ym. The retail food environment and its association with body mass index in Mexico. Int J Obes 2021; 45: 1215-28.